Siviilipalvelus tarjoaa malleja kehitystyöhön

Siviilipalveluksessa on jo nyt kansalaispalvelukseen soveltuvia sisältöjä, ja siellä voidaan myös kokeilla uusia toteutustapoja.

Julkaistu: 11.6. HS

Asevelvollisuuden uudistamista koskeva keskustelu on kohdistunut kansalaispalveluksen kehittämiseen. Samalla siviilipalvelus on ­sivuutettu palvelusmuotona lähes kokonaan. Siviilipalvelus tarjoaa kuitenkin lähtökohtia kansalais­palveluksen kehittämiseen.

Riskialttiin kokonaisuudistuksen sijasta kansalaispalvelusta tulisi kehittää vaiheittain. Ministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomon esityksessä kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai varautumispalveluksena. Varautumispalvelukseen suunniteltuja käytäntöjä voidaan kokeilla varusmiespalveluksen, siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä.

Siviilipalveluksessa on jo nyt varautumispalvelukseen sopivia koulutussisältöjä. Näitä ovat esimerkiksi palo- ja pelastuskoulutus, väestönsuojelu, ympäristönsuojelu ja kansalais­vaikuttaminen. Siviilipalvelus myös tar­joaa mahdollisuuden uusien toteuttamismallien kokeiluun. Yhtenä mahdollisuutena olisi mikro­tehtävien käyttöönotto. Mikrotehtävät ovat lyhytkestoisia tehtäviä, joilla voidaan myös osallistua yhteisen tuotoksen toteuttamiseen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ja Puolustusvoimain komen­taja Jarmo Lindberg toivoivat (HS 1.6.) konkreettisia ja realistisia esityksiä varautumispalveluksen kehittämiseen. Eri tahojen osallistaminen vahvistaa turvallisuusjärjestelmän kansalaisilta saamaa tukea.

Kun kansalaispalvelusta kehitetään, on otettava huomioon siviilipalveluksen taustalla nyt vaikuttavat ­tekijät. Eräs keskeisimmistä lähtökohdista on uskonnon- ja oman­tunnonvapaus ja vakaumukseen ­perustuva palvelusmuodon valinta.

Uudenkin järjestelmän lähtö­kohtana on maanpuolustuksen ­ensisijaisuus. Jos asepalvelukseen ei saada riittävästi vapaaehtoisia, osa velvollisista valitaan asepalvelukseen tai heidän tulee valita ase­palveluksen tai varautumispalveluksen välillä. Nimestään huolimatta varautumispalvelus on tällöin lähellä siviilipalvelusta. Rehnin malli ­korostaa kokonaisturvallisuuden ­kehittämistä mutta sivuuttaa vakaumuksellisuuden.

Millainen olisi uuden ajan kokonaisturvallisuutta tukeva varautumispalvelus? Keskeiseksi kysymykseksi nousee toteuttamistapa.

Modernina kansalaispalvelukseen liittyvänä työpalveluna voisivat olla mikrotehtävät, jotka perustuisivat esimerkiksi järjestöjen tai julkisten toimijoiden antamiin yleishyödyllisiin toimeksiantoihin. Ongelmana tässä on resurssivaje.

Ratkaisu voisi olla varautumispalveluksen jakaminen kahteen osaan. Ydinosa suorittaisi laajemman palvelusmuodon, johon kuuluisivat ­nykyisen siviilipalveluksen mallinen peruskoulutusjakso ja työpalvelus. Työpalvelusta voitaisiin hyödyntää voima­varana varautumispalveluksen toisen osan valmistelussa: siellä voitaisiin valmistella mikrotehtäviä niille, jotka suorittavat palveluk­sensa mikrotehtävien kautta.

Hahmotetun mallin etuna olisi edullisuus, joustavuus ja laaja osallistaminen. Malli lisäisi turvallisuusjärjestelmän joustavuutta hyödyntämällä osaamista monipuolisesti.

Mikrotehtävät voisivat tukea järjestöjen vapaaehtoistoimintaa, ensi­apukoulutusta ja pelastustointa ­rajatuissa tehtävissä kuten etsin­nöissä, tai vahvistaa kansalaisaktiivisuutta. Tehtävien tavoitteena olisi laajan turvallisuuden kuten väestön- ja ympäristönsuojelun kaltaisten sisältöjen oppiminen.

Varautumispalveluksen peruskoulutusjakson toteuttamiseen nämä ­siviilielämässä toteuttavat hajautetut tehtävät eivät sopisi. Keskitetty peruskoulutusjakso varmistaisi yhdenvertaisuuden toteutumisen ja tarvittavan valmiuden kokonaisturvallisuuden edellyttämiin tehtäviin.

Kansalaispalveluksen perusteina on yleensä pidetty sukupuolten ­tasa-arvoa ja kokonaisturvallisuutta. Esitetty palvelusmalli toisi asteittain naiset ja ahvenanmaalaiset sekä Jehovan todistajat ja muut vakaumukselliset ryhmät palveluksen piiriin. Koko ikäluokka ei välttämättä pal­velusta suorittaisi: osallistumisaste voidaan täsmentää myöhemmin.

Uusi osallistava järjestelmä toi­misi laajana kokonaisturvallisuuden mallina Suomessa.

Valdemar Kallunki ja Mikko Reijonen

Kallunki on sotilassosiologian dosentti ja tutkimusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk). Reijonen on kasvatustieteen lisensiaatti ja siviilipalvelusjohtaja siviilipalveluskeskuksessa.

Leave a Reply