Siviilipalvelus tarjoaa malleja kehitystyöhön
Siviilipalveluksessa on jo nyt kansalaispalvelukseen soveltuvia sisältöjä, ja siellä voidaan myös kokeilla uusia toteutustapoja.
Julkaistu: 11.6. HS
Asevelvollisuuden uudistamista koskeva keskustelu on kohdistunut kansalaispalveluksen kehittämiseen. Samalla siviilipalvelus on sivuutettu palvelusmuotona lähes kokonaan. Siviilipalvelus tarjoaa kuitenkin lähtökohtia kansalaispalveluksen kehittämiseen.
Riskialttiin kokonaisuudistuksen sijasta kansalaispalvelusta tulisi kehittää vaiheittain. Ministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomon esityksessä kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai varautumispalveluksena. Varautumispalvelukseen suunniteltuja käytäntöjä voidaan kokeilla varusmiespalveluksen, siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä.
Siviilipalveluksessa on jo nyt varautumispalvelukseen sopivia koulutussisältöjä. Näitä ovat esimerkiksi palo- ja pelastuskoulutus, väestönsuojelu, ympäristönsuojelu ja kansalaisvaikuttaminen. Siviilipalvelus myös tarjoaa mahdollisuuden uusien toteuttamismallien kokeiluun. Yhtenä mahdollisuutena olisi mikrotehtävien käyttöönotto. Mikrotehtävät ovat lyhytkestoisia tehtäviä, joilla voidaan myös osallistua yhteisen tuotoksen toteuttamiseen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ja Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toivoivat (HS 1.6.) konkreettisia ja realistisia esityksiä varautumispalveluksen kehittämiseen. Eri tahojen osallistaminen vahvistaa turvallisuusjärjestelmän kansalaisilta saamaa tukea.
Kun kansalaispalvelusta kehitetään, on otettava huomioon siviilipalveluksen taustalla nyt vaikuttavat tekijät. Eräs keskeisimmistä lähtökohdista on uskonnon- ja omantunnonvapaus ja vakaumukseen perustuva palvelusmuodon valinta.
Uudenkin järjestelmän lähtökohtana on maanpuolustuksen ensisijaisuus. Jos asepalvelukseen ei saada riittävästi vapaaehtoisia, osa velvollisista valitaan asepalvelukseen tai heidän tulee valita asepalveluksen tai varautumispalveluksen välillä. Nimestään huolimatta varautumispalvelus on tällöin lähellä siviilipalvelusta. Rehnin malli korostaa kokonaisturvallisuuden kehittämistä mutta sivuuttaa vakaumuksellisuuden.
Millainen olisi uuden ajan kokonaisturvallisuutta tukeva varautumispalvelus? Keskeiseksi kysymykseksi nousee toteuttamistapa.
Modernina kansalaispalvelukseen liittyvänä työpalveluna voisivat olla mikrotehtävät, jotka perustuisivat esimerkiksi järjestöjen tai julkisten toimijoiden antamiin yleishyödyllisiin toimeksiantoihin. Ongelmana tässä on resurssivaje.
Ratkaisu voisi olla varautumispalveluksen jakaminen kahteen osaan. Ydinosa suorittaisi laajemman palvelusmuodon, johon kuuluisivat nykyisen siviilipalveluksen mallinen peruskoulutusjakso ja työpalvelus. Työpalvelusta voitaisiin hyödyntää voimavarana varautumispalveluksen toisen osan valmistelussa: siellä voitaisiin valmistella mikrotehtäviä niille, jotka suorittavat palveluksensa mikrotehtävien kautta.
Hahmotetun mallin etuna olisi edullisuus, joustavuus ja laaja osallistaminen. Malli lisäisi turvallisuusjärjestelmän joustavuutta hyödyntämällä osaamista monipuolisesti.
Mikrotehtävät voisivat tukea järjestöjen vapaaehtoistoimintaa, ensiapukoulutusta ja pelastustointa rajatuissa tehtävissä kuten etsinnöissä, tai vahvistaa kansalaisaktiivisuutta. Tehtävien tavoitteena olisi laajan turvallisuuden kuten väestön- ja ympäristönsuojelun kaltaisten sisältöjen oppiminen.
Varautumispalveluksen peruskoulutusjakson toteuttamiseen nämä siviilielämässä toteuttavat hajautetut tehtävät eivät sopisi. Keskitetty peruskoulutusjakso varmistaisi yhdenvertaisuuden toteutumisen ja tarvittavan valmiuden kokonaisturvallisuuden edellyttämiin tehtäviin.
Kansalaispalveluksen perusteina on yleensä pidetty sukupuolten tasa-arvoa ja kokonaisturvallisuutta. Esitetty palvelusmalli toisi asteittain naiset ja ahvenanmaalaiset sekä Jehovan todistajat ja muut vakaumukselliset ryhmät palveluksen piiriin. Koko ikäluokka ei välttämättä palvelusta suorittaisi: osallistumisaste voidaan täsmentää myöhemmin.
Uusi osallistava järjestelmä toimisi laajana kokonaisturvallisuuden mallina Suomessa.
Valdemar Kallunki ja Mikko Reijonen
Kallunki on sotilassosiologian dosentti ja tutkimusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk). Reijonen on kasvatustieteen lisensiaatti ja siviilipalvelusjohtaja siviilipalveluskeskuksessa.