Radikaali ehdotus: Naiset kutsuntoihin, sivarille loppu ja tilalle koko ikäluokan varautumis­palvelu – puolustus­ministeri varoittaa ”Pandoran lippaan” avaamisesta

Koko Suomen asevelvollisuusjärjestelmä saattaa olla isojen muutosten edessä lähivuosina. Tilalle voi tulla kansalaispalveluksi kutsuttu malli.

Entisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo esittää suurta muutosta maanpuolustukseen ja Suomen kokonaisturvallisuuden hoitamiseen.

Uusi kansalaispalvelu tarkoittaisi täysin uudenlaista, kaikkia nuoria suomalaisia koskevaa mallia, jossa koko ikäluokka, siis myös naiset, osallistuisivat kutsuntoihin ja jokaiselle nuorelle tarjottaisiin tai määrättäisiin soveltuva tapa suorittaa kansalaispalvelus. Myös siviilipalvelus nykymuodossaan loppuisi.

Selvitystä esiteltiin keskiviikkona Helsingin Säätytalossa muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin). Keskustelunavaukseksi tarkoitettu selvitys on ensimmäinen lajissaan ainakin tässä laajuudessa. Niinistö ei tilaisuudessa tunnustautunut mallin kannattajaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyse on Rehnin ajatushautomon itsenäisestä työstä, joka on tarkoitettu pohjaksi mahdolliselle parlamentaariselle selvitykselle. Keskustelua se varmasti herättääkin, sillä selvitys esittää hyvin radikaaleja muutoksia nykyjärjestelmään.

Suurimpia muutoksia olisi se, että koko ikäluokka naiset mukaan lukien osallistuisi kansalaispalveluun. Milloin tämä sitten alkaisi ja missä muodossa, olisi seuraavien eduskuntien päätettävissä. Mullistus edellyttäisi isojakin lakimuutoksia, joihin kuluisi vuosia.

Selvitys toteaa, että tarve muutoksella on olemassa, kun tarkastellaan nykyjärjestelmää kokonaisturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

”Selvityksen tavoitteena onkin selvittää, miten koko ikäluokka voitaisiin osallistaa kokonaisturvallisuuden tukemiseen ja voisiko kansalaispalvelus vastata myös sellaisiin muuttuneen turvallisuusympäristön tuottamiin uhkiin, joihin ei välttämättä liity sotilaallisen voiman käyttöä”, se toteaa.

Rehnin mallissa esitetään, että asevelvollisuuslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta. Tämä uusi laki koskisi jokaista 18–30-vuotiasta Suomen kansalaista.

Koko ikäluokka siis velvoitettaisiin yleisiin kutsuntoihin, jotka toteutettaisiin kaksivaiheisina. Ensimmäinen vaihe olisi sähköisen kyselylomakkeen täyttäminen, jossa kerätään ihmisen perustiedot. Toinen vaihe on kutsuntatilaisuus, joka olisi erityinen ”kokonaisturvallisuuden päivä”. Sen aikana saisi tietoa vaihtoehdoista.

Puolustusvoimille taattaisiin silti oikeus valita soveltuvaksi katsomansa määrä ihmisiä asepalvelukseen, jotta puolustuskyky pysyy riittävänä.

Kukin nuori suomalainen voisi sitten suorittaa kansalaispalveluksensa kolmella eri tavalla: käydä normaalisti armeijan eli osallistua asepalvelukseen, osallistua varautumispalveluun tai kolmantena vaihtoehtona maksaa enemmän veroa kuin palveluksen suorittajat.

Tämä uusi varautumispalvelu tarkoittaisi samalla perinteisen työpalvelumuotoisen siviilipalveluksen lopettamista. Varautumispalvelu olisi hyvin laaja käsite, jolla rakennettaisiin yhteiskunnan siviilivalmiutta ja varautumista erilaisin ei-sotilaallisiin uhkiin. Koulutusta siinä antaisivat useat eri tahot, esimerkiksi pelastuslaitokset.

Esityksen mukaan merkittävä muutos olisi, että varautumispalvelus toteutettaisiin osin virtuaalisena ja pisteytykseen perustuvana. Varautumispalvelus tulisi suorittaa 30 ikävuoteen mennessä osallistumalla kursseille ja harjoituksiin, joista muodostettaisiin siviilikriisinhallinnan koulutusmoduuleja. Näitä voisivat olla palo- pelastus- ja väestönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, kyber- ja informaatioturvallisuus, ympäristönsuojelu ja huoltovarmuus. Tässäkin mallissa voitaisiin antaa johtajakoulutusta.

Varautumispalveluksen suorittaneiden osaaminen saataisiin viranomaisten tueksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samalla asevelvollisuusrekisteri laajennettaisiin kokonaisturvallisuusrekisteriksi.

Veron maksaminen taas tarkoittaisi sitä, että ne jotka osallistuisivat jompaankumpaan palvelukseen, maksaisivat vähemmän veroa ehkä muutamina palveluksen jälkeisinä vuosina kuin ne, jotka eivät osallistu.

Ministeri Elisabeth Rehn ja puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) Rehnin ajatushautomon tilaisuudessa Säätytalolla keskiviikkona.
Ministeri Elisabeth Rehn ja puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) Rehnin ajatushautomon tilaisuudessa Säätytalolla keskiviikkona. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva)

Rehn itse kuulostaa tyytyväiseltä selvitykseen.

”Nuori kaarti tutkijoita on tehnyt tässä kiihkottoman työn. Tässä ei oteta suoranaisesti kantaa siihen, mitä me haluamme tai mikä on parasta, vaan esitetään faktoja ja painotetaan niitä toisia vastaan. Loppupäätelmä siinä on, mutta myös myönnetään, että valtavan paljon jatkoselvityksiäkin tarvitaan, ehkä eniten talouden suhteen”, Rehn sanoo HS:lle.

Jossain kohdin malli säästää, jossain kohdin tuo lisämenoja, mutta Rehn sanoo, että turvallisuudella on hintansa.

”Meille on tärkeintä, että kukaan ei tässä työssä aio tai halua rukata puolustusvoimien suvereniteettia. He valitsevat itselleen sen materiaalin, jota he tarvitsevat puolustuskykymme ylläpitämiseen sotilaallisesti, mutta se ei riitä kaikkiin muihin uhkiin, joita on valtavan paljon nyt ja tulee olemaan vielä enemmän.”

Siviilipalveluksen nykymallista Rehn sanoo suorat sanat.

”Siviilipalvelus on minusta ollut aika onneton, koska siinä suoritetaan jotakin, mistä ei ole mitään hyötyä kenellekään. Se on onnettoman pitkä verrattuna kaikkein lyhyimpään varusmiespalveluun”, hän toteaa. Tämä ero on 347 päivää verrattuna 165 päivään.

Erityisesti Rehniä harmittaa asevelvollisuuden nykymallissa se, että naisten osaamista ja taitoja ei saada käyttöön mahdollisissa poikkeusoloissa. Niistä ei edes ole tietoa rekistereissä.

”Minä olen vanhaa ikäpolvea, joka on pikkulottana kokenut itse sodan ajan ja sen, kuinka naiset osallistuivat kaikin puolin ja kuinka heidät sodan jälkeen sysättiin sivuun, mitä tapahtuu nyt jatkuvasti. Sodan jälkeen ei enää huomioitu sitä, että naisilla on tärkeää osaamista, joka pitää saada käyttöön.”

Mallin kolmas vaihtoehto eli veron maksaminen varmasti herättää pohdintaa. Rehnin mukaan kyse ei silti olisi lisäverosta. Hän näkee asian näin:

”Mehän emme pidä lisäveroista, mutta veronalennus voisi olla vaihtoehto, jos se auttaisi jonkin aikaa sen jälkeen, kun on päässyt armeijasta. Eihän armeijassa yleensä ole tuloja, vaan silloin menettää työansiot. Sitä voisi sitten jonkin vuoden ajan kompensoida”, hän pohtii.

Puolustusministeri Niinistö ei esityksestä innostu. Sen sijaan hän ylisti puheessaan Säätytalolla asevelvollisuutta, jota myös kansa kannattaa.

”Aseellinen varusmiespalvelus on kuitenkin myös tulevaisuudessa maamme puolustuksen kivijalka, eikä mikään järjestelmä, joka tavalla tai toisella liudentaisi sen suorittamista, ole kannatettava kehityssuunta. Vastuullisena ministerinä minun täytyy ottaa selkeä kanta tässä asiassa, vaikka joku siitä mielensä pahoittaisikin”, Niinistö sanoi.

”Nimittäin pienenkin vapaaehtoisuuden elementin mukaan tuominen aseellisen varusmiespalvelun suorittamiseen avaisi Pandoran lippaan, jota ei olisi enää mahdollista sulkea. Tämä on jo nähty esimerkiksi Ruotsissa, jossa on vaikeuksia saada vapaaehtoisesti palvelukseen edes rippeitä tarvittavista joukoista.”

”Asepalvelus ei voi olla samanarvoinen vaihtoehto muiden ’kivemmalta tuntuvien juttujen’ joukossa. Sen on oltava vain ja ainoastaan velvoittava”, hän jatkoi.

”Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus. Se on haihattelua, ja sellaiseen ei pidä sortua. Sellaisille miehille, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa perinteistä varusmiespalvelusta tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista varusmiespalvelusta, voidaan ajatella uusia polkuja osallistua työhön yhteiskunnan hyväksi. Tällöin kyseeseen voisi tulla tämän seminaarin aihe: kansalaispalvelus. Kuka sen mitenkin ymmärtää”, kuului Niinistön viesti seminaariyleisölle.

Rehnin malli muistuttaa paljon Norjan asevelvollisuusjärjestelmää. Norja teki ensimmäisenä Euroopassa päätöksen sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen siirtymisestä vuonna 2014.

Siellä vuosittain koko ikäluokka velvoitetaan tekemään netissä sähköinen kyselylomake, jossa kerätään monenlaista tietoa muun muassa terveydestä, koulutuksesta, motivaatiosta ja toiveista. Vastanneista neljännes kutsutaan kutsuntoihin, jossa tehdään teoria- ja kuntotestit. Asepalvelukseen valittavien tavoitevahvuus on noin 8 000 henkilöä. Varusmiespalvelus kestää 12–18 kuukautta.

Tutkimustulokset Norjasta osoittavat, että kun naissotilaiden prosentuaalinen määrä ylittää 15–20 prosenttia, naissotilaiden asema normalisoituu.

Norjassa mies ja naispuolisen ikäluokan koko kutakuinkin sama kuin Suomessa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoi selvityksen avaustilaisuudessa, että Norjassa sukupuolineutraali malli on saanut hyvää palautetta.

”Kutsunnat ovat pakolliset, maa kouluttaa vuosittain noin 10 000 varusmiestä, joista kolmannes naisia.”

Hänen mukaansa Rehnin työryhmä on antanut ”merkittävän lisäpanoksen” keskusteluun puolustuksesta. Kanerva on aiemmin esiintynyt naisiakin koskevan kansalaispalveluksen puolestapuhujana. Hän myös myönsi, että esityksessä on vielä paljon pohdittavaa, kuten se mitkä tahot voisivat antaa perusteltua ja tehokasta koulutusta lisääntyvälle naisten määrälle.

Vuosittain asepalveluksen suorittaa Suomessa noin 21 000 asevelvollista ja siviilipalveluksen noin 2 000 asevelvollista. Miehistä siis asepalveluksen suorittaa noin 70 prosenttia ja siviilipalveluksen noin 7 prosenttia. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa vuosittain noin 500 suomalaista.

Kaikkiaan ase- tai siviilipalveluksen suorittaa siis vuosittain noin 77 prosenttia miehistä ja noin 2 prosenttia naisista. Näin ollen vuosittaisesta ikäluokasta noin kuusi kymmenestä ei suorita minkäänlaista palvelusta.

”Tässä selvityksessä etsitäänkin vastauksia siihen, miten yhteiskunta voisi osallistaa tämän ase- ja siviilipalveluksen käymättömän enemmistön maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseksi”, työryhmä pohtii.

Katso myös:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005692101.html

HS: 24.5.2018

kansalaispalvelu kansalaispalvelus

Leave a Reply