Maanpuolustustahto saa uutta sisältöä Eriarvoistuminen ei suoraan vaaranna maanpuolustustahtoa.

Maanpuolustustahdon mittaaminen on yksinkertaistanut kuvaa suomalaisten suhteesta maanpuolustukseen. Kyselyissä on tutkittu lähinnä aseellisen vastarinnan kannatusta tilanteessa, jossa Suomeen hyökätään, sekä selvitetty puolustusmenoihin, asevelvollisuuteen ja puolustuspolitiikkaan liittyviä mielipiteitä. Tutkimusten valossa suomalaisten suhtautuminen aseelliseen puolustukseen on myönteistä ja nykyjärjestelmää tukevaa.

Yhteiskunnallista eriytymistä, eriarvoistumista ja syrjäytymistä on toisinaan pidetty uhkana suomalaisten maanpuolustustahdolle. Myös puolustusvaliokunnan kesäkuun puolivälissä julkaistu puolustus­selontekoa koskeva mietintö kiinnittää asiaan huomiota.

Eriarvoistumiskehitys on uhka yhteiskunnan vakaudelle, mutta eriarvoistumisella ei ole suoraa yhteyttä maanpuolustustahtoon. Ennen toista maailmansotaa yhteiskunnalliset jännitteet ja epätasa-arvo olivat Suomessa voimakkaampia kuin nykyisin. Tämä ei kuitenkaan hävittänyt kansallista tahtoa vastarintaan hyökkäystilanteessa.

Viimeisimmän taantuman, 1990-luvun laman sekä viime vuosikymmenten poliittisten toimien ja yhteiskunnallisen kehityksen on usein tulkittu tuottaneen eriarvoistumista. Perinteisin mittarein tarkasteltuna maanpuolustustahto on kuitenkin pysynyt Suomessa vahvana ja vakaana 1990-luvun alusta saakka.

Maanpuolustustahto on yksi osa kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen. Suhdetta määrittää lisäksi se, millainen turvallisuustyönjako yhteiskunnassa on. Maanpuolustuksen rakenteet vaikuttavat siihen, minkälaiset roolit ovat kullekin mahdollisia maanpuolustuksen kentällä. Osallisuus on yhteydessä tietämykseen puolustusasioista.

Nämä eri osaset luovat perustaa luottamukselle ja kriittisyydelle suhteessa puolustuspolitiikkaan ja Suomen puolustuskykyyn.

Vaikutuksensa on myös turvallisuusympäristön ja sodankuvan muutoksilla. Terrorismin lisääntyminen yhä lähempänä Suomea tai merkit Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta aktiivisuudesta voimistavat yksien kohdalla halua aseelliseen puolustamiseen, mutta toisten kohdalla ne heikentävät sitä. Uhkan kokemus voi aiheuttaa ihmisessä halun paeta tai puolustautua. Yhä useammin reagointia uhkiin pidetään henkilökohtaisena – ei kansallisena – valintakysymyksenä.

Maanpuolustuskorkeakoulun Tahto-tutkimusprojektin haastattelut ovat osoittaneet, että maanpuolustus ja maanpuolustustahto merkitsevät eri ihmisille ja Suomessa asuville väestöryhmille eri asioita. Vaikka puolustustahto pysyisi pitkällä aikavälillä lujana, sen sisältö muuttuu ajan mittaan. Suomi nähdään puolustamisen arvoiseksi, mutta välttämättä maata ei haluta puolustaa itse: turvallisuuden tuottaminen kuuluu turvallisuusviranomaisille.

Vahva ja laajamittainen suomalainen asevelvollisuusinstituutio ylläpitää maanpuolustustahtoa, -tietoisuutta ja -luottamusta. Se kuitenkin osallistaa aktiivisesti lähinnä miehet turvallisuuden tuottamiseen.

Halu puolustaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa ei ole ­sidoksissa vain haluun tai ­kykyyn tehdä aseellista vastarintaa. Naisten maanpuolustustahto on luja, vaikkei suurin osa heistä osallistu aseelliseen puolustukseen. Siviilipalveluksen suorittaneella tai reservistä eronneella voi olla vahva maanpuolustustahto – riippumatta siitä, haluaako hän puolustaa maata aseellisesti vai ei. Kokonaisturvallisuus­ajattelun mukaan yhteiskuntaa voi puolustaa muutoinkin kuin asein.

Yhteiskunta on kansainvälistynyt, ja työelämässä muutokset ovat nopeutuneet. Yksilöllistyminen, arvojen moninaistuminen sekä hyvinvointivaltion rakenteeseen ja palveluihin liittyvä murros ovat niin ikään esimerkkejä käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista.

Keskustelunavaukset yleisen kansalaispalveluksen ottamisesta käyttöön heijastelevat näitä muutoksia. Kansalaispalvelus on yhä enemmän toiveiden tynnyri kuin selkeitä tarpeita palveleva yhtenäinen malli. Toteutuessaan se voisi kuitenkin ­lisätä osallisuutta ja tietoisuutta turvallisuuden tuottamisesta sekä purkaa miesten yleiseen asevelvollisuuteen liittyvää epätasa-arvoa.

Kansalaisten maanpuolustussuhdetta laajempine yhteiskunnallisine yhteyksineen on tarkasteltava ja kehitettävä, jotta maanpuolustus olisi kaikkien asia.

Teemu Tallberg ja Alisa Puustinen

Tallberg on sotilassosiologian profes­sori ja Puustinen tutkija Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Leave a Reply