Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe

Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe
Norjassa ja Ruotsissa on valikoiva asevelvollisuus myös naisille, Suomessa ideoidaan kansalaispalvelusmallia.

Eija Kallioniemi
SK 40/2016|7.10.2016 10:04
10 min
Luettu (3 062)
Facebook (252)

Julkisuudelta suljetussa suuressa suunnittelukokouksessa rakenneltiin syyskuun lopulla mallia jokaisen suomalaisen kansalaispalveluksesta. Hankkeen vauhdittajina toimivat entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin (r) opetuslapset.

Kourallinen nuoria turvallisuuspolitiikan tutkijoita perusti viime vuonna Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon jatkaakseen idolinsa työtä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa.

Viime keväänä tämä joukko alkoi kehitellä ajatusta suomalaisesta kansalaispalveluksesta, joka kohentaisi kokonaisturvallisuutta laajemmin kuin pelkkä nykyinen asepalvelus. Kansalaispalveluksen nuoret miehet ja naiset suorittaisivat joko aseellisena tai aseettomana. Kansallisen puolustuksen määrästä mallissa ei kuitenkaan tingittäisi.

Asevelvollisuus on juuri nyt Pohjolassa kuuma aihe.

Norjassa valikoiva, tasa-arvoinen asevelvollisuus tuli voimaan viime vuonna ja ensimmäiset asevelvolliset naiset aloittivat palveluksen viime kesänä. Aiemmin naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.

Norjassa kutsuntakirje lähtee jokaiselle 19-vuotiaalle nuorelle. Armeijaan ei enää jouduta vaan päästään, sillä koko 60 000 nuoren ikäluokasta puolustusvoimat valitsee asepalvelukseen noin 10 000 kiinnostuneinta ja soveltuvinta. Esimerkiksi Suomi kouluttaa ikäluokasta noin 20 000 nuorta.

Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden 2010, mutta on juuri tehnyt päätöksen sen palauttamisesta valikoivana vuodesta 2018 – ja myös naisille. Ruotsi laskee tarvitsevansa vuosittain aluksi 4 000, ensi vuosikymmenellä 6 000–8 000 sotilasta. Sekä Norjassa että Ruotsissa koulutettavien määrät ovat siis paljon pienempiä kuin Suomessa.

Kansalaispalvelus on myös tasa-arvokysymys. Kutsuntojen avaamiselle kaikille naisille on jo alettu lämmetä hallituspuolueissa, naisten asevelvollisuudelle taas ei. Äsken, hieman yllättäen, vihreätkin väläytti naisten kutsuntoja. Myös ajatushautomon asiantuntijaseminaari päätyi suosittamaan niitä.

Suomessa tänä vuonna vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti 636 naista, joka on enemmän kuin koskaan.

Naisten kutsunnoilla tavoitellaan mahdollisuutta kertoa naisille sekä vapaaehtoisesta asepalveluksesta että maanpuolustuksen perusasioista. Pirkanmaalla tätä jo kokeiltiinkin pari vuotta sitten. Kun normaalivuonna alueella on hakenut armeijaan 70 naista, kutsuntojen jälkeen luku pomppasi sataan.

Mutta mikä kansalaispalvelus ja miksi? Syyskuun suunnittelukokouksen järjestäneen ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli sanoo tärkeimmäksi syyksi Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamisen.

Tölli toimii Maanpuolustuksen Tuki ry:ssä Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 vuotta -juhlahankkeen koordinaattorina. Hän hämmästelee tilannetta, jossa suurin osa vapaaehtoistoiminnasta ei lopulta tähtää häiriö- ja poikkeusolojen tehtäviin.

”Meillä on koulutettu satojatuhansia ihmisiä vapaaehtoistoimintaan; osataan ensiapua, kyberinformaatiota, on väkeä pelastus- ja etsintätehtäviin, mutta meiltä puuttuu pitkälti vapaaehtoisten rekisteri häiriö- ja poikkeusoloihin. Vapaaehtoisia ei johdeta operatiivisesti, eivätkä viranomaiset tavoita heitä kuten esimerkiksi vapaapalokuntalaiset tavoitetaan. Se on ongelma.”

Jos esimerkiksi Suomenlahdella tapahtuu öljykatastrofi, ei viranomaisiilla ole mitään tapaa kootusti tavoittaa kaikkia vapaaehtoisia, joilla on öljyntorjuntakoulutus.

Töllin mukaan kansalaispalveluksen kautta väkeä voitaisiin kouluttaa kokonaisturvallisuuden tarpeisiin – siis muuhunkin kuin aseelliseen puolustukseen – ja tätä kautta syntyisivät sekä kattava rekisteri että kertautettava reservi.

Vielä on avoinna, mitkä tehtävistä olisivat aseellista, mitkä aseetonta palvelua.

Ajatushautomon mielestä aseeton palvelu voisi sisältää tehtäviä, jotka liittyvät väestön- ja ympäristönsuojeluun, huoltovarmuuteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kyber- ja informaatioturvallisuteen, vanhusten hoitoon, pakolaisapuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Myös aseettomassa palveluksessa tarvittaisiin varusmieskouluttajia.

Parhaimmillaan kansalaispalvelus tukisi nuoren tulevaa ammattia.

Sukupuolten yhdenvertaisuus on Töllistä vähintään yhtä tärkeä syy kansalaispalvelukselle.

”Vuosittaisesta ikäluokasta 55 prosenttia jää hyödyntämättä. Naisista yksi prosentti käy asepalveluksen, järjettömän vähän! Naisia on ollut yli 20 vuotta asepalveluksessa, mutta hakijoiden määrä on kasvanut niin vähän, ettei se ole lainkaan näkynyt prosentuaalisena kasvuna.”

Nyt naisia on ennätysmäärä armeijassa, ja se kertoo Töllin mielestä siitä, että maanpuolustus kiinnostaa heitä.

”Myös Naisten Valmiusliiton harjoitukset ovat saman tien täynnä.”

”Miehet hallitsevat turvallisuuspoliittista keskustelua. Naiset eivät osallistu keskusteluun, koska eivät käy armeijaa ja ajattelevat, etteivät tiedä niistä asioista”, Tölli kuvaa oravanpyörää.

Tölli haluaa armeijaan enemmän naisia myös siksi, että kun naisia on vähän, he päätyvät yhä silmätikuiksi.

Naisten kiusaaminen ja rasitusvammat armeijassa ovat tabuja. Rasitusvammat haittaavat Töllin havaintojen mukaan 70 prosentin, joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosentin palvelusta: paikat eivät yksinkertaisesti kestä. Tutkimusten mukaan puolet naisista kokee kiusaamista asepalveluksen aikana.

”Rasitusvammat ja kiusaamiset ovat syitä, miksi palvelustehtäviä pitäisi monipuolistaa. Varusmiesten koulutuksessa ollaan kiinni vielä toisen maailmansodan perinteissä.”

Tarkkaa tietoa asepalveluksen keskeyttäneiden määrästä ei ole, koska puolustusvoimat ei tilastoissaan erottele keskeyttäneiden määrässä miehiä ja naisia. Kymmenen viime vuoden keskeytysten keskiarvo on 16,5 prosenttia.

Tölli on itse reservin vänrikki, joka palveli viisi vuotta sitten kansainvälisissä valmiusjoukoissa Porin prikaatissa. Samana vuonna hän väitteli tohtoriksi lottien sodassa selviytymisestä. Oma mummo livahti 15-vuotiaana muonituslotaksi Sallaan.

Viime vuonna Tölli oli rauhanturvaajana Kosovossa ja tuki naisia, jotka oli raiskattu sodan aikana ja kärsivät traumoista.

Armeija antoi Töllille rohkeuden olla esillä ja ottaa puheenvuoron. Sitä ennen armeija kuitenkin söi Töllin itsetunnon, vahvistavalta kokemus tuntui vasta jälkeenpäin.

”Monille naisille armeijan äijämäinen johtamistapa on sokki. Oli jatkuva riittämättömyyden tunne, eikä voinut olla sitä, mitä on”, Tölli kuvaa.

Katajanokan Kasinolla Helsingissä pidetyssä asiantuntijatilaisuudessa oli väkeä viidestä eri ministeriöistä, eri viranomaistahoilta ja vapaaehtoisista maanpuolustus- ja turvallisuusjärjestöistä sekä muista kansalaisjärjestöistä, yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista. Myös puolustusvoimat oli vahvasti mukana.

Joukko jaettiin kolmeen työryhmään, joista yksi selvitti yhdenvertaisuutta ja oikeudellisia kysymyksiä, toinen hankkeen kustannustehokkuutta ja kolmas tulevaisuuden turvallisuusuhkia.

Nykyistä asevelvollisuutta ei nähty yhdenvertaisena. Perustuslain katsottiin pikemminkin tukevan kansalaispalvelusta kuin olevan sen kanssa ristiriidassa.

Esimerkiksi siihen ei vielä löydetty vastauksia, paljonko sekä naisia että miehiä koskeva kansalaispalvelus maksaisi.

”Kustannusten määrä riippuu siitä, missä muodossa kansalaispalvelus toteutettaisiin; olisiko kyse koko ikäluokasta vai ei, toteutettaisiinko se sisäoppilaitosmallina vai lisättäisiinkö verkkotyöskentelyä, Tölli luettelee.

”Lähdemme siitä, että kansalaispalveluksesta tulisi pitkällä aikavälillä kannattavaa, esimerkiksi syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyn kautta.”

Katajanokalla kysyttiin sitäkin, pitäisikö henkilön maksaa enemmän veroja, jos hän ei suorita palvelusta.

Ajatushautomo julkistaa tutkimuksensa kansalaspalvelusta ensi vuonna, selvitykseen on tarkoitus laskea myös eri mallien kustannuksia.

Ministeri Elisabeth Rehn ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) olivat avaamassa Katajanokan tilaisuutta.

Vuosina 1990–1994 puolustusministerinä toiminut Rehn oli vaikuttamassa siinä, että suomalaiset naiset pääsivät vapaaehtoisina armeijaan.

Hän pitää keskustelua kansalaispalveluksesta yhteiskunnan johdonmukaisena kehityksenä, jossa hän on mielellään mukana – esimerkiksi nuorten tutkijoiden takapiruna.

”Puolustus ei ole vain sotilaallista toimintaa, kun katsomme kaikkia näitä kybereitä ja trolleja. On paljon tehtäviä, joihin ei tarvitse aseellisia taitoja.”

Rehn pitää kansalaispalvelusta jossakin muodossa realistisena. Hänestä oikea ensimmäinen askel olisi kutsunnat koko ikäluokalle.

”Kutsuntojen pitäisi olla perusteellinen infotilaisuus tytöille ja pojille siitä, mitä maan turvallisuus ja puolustus merkitsevät, ja kuinka jokainen voi osallistua turvallisen Suomen rakentamiseen – myös sisäisesti. Sisäiset uhat ovat tulleet hyvin voimakkaasti kuvaan vihamielisten järjestöjen kautta. Siitä kertoivat surulliset Rautatieaseman tapahtumat.”

”Turvallisuus ei ole vain Venäjän uhkaa”, Rehn korostaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo suoraan, ettei Suomen reserviä voi muodostaa tasa-arvon vaan puolustuksen näkökulmasta.

”Mahdolliset esitykset kansalaispalveluksesta eivät saa liudentaa tai olla vaihtoehtona aseellisen varusmiespalveluksen suorittamiselle”, Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mukaan nykytilanne on hyvä: 70 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Se riittää tuottamaan noin 900 000 henkilön reservin, josta pystytään muodostamaan sodan ajan joukot, noin 230 000 henkilöä.

Siviilipalvelukseen hakeutuu joka vuosi noin seitsemän prosenttia miesikäluokasta.

”Me emme pysty vapaaehtoisuuden pohjalta tuottamaan riittävää reserviä Suomen kaltaisen laajan valtion puolustamiseksi.”

”Jos kansalaispalvelusta halutaan kehittää tukemaan yhteiskunnan kriisivalmiutta, se on pelkästään kannatettavaa, mutta myös taloudellinen kysymys”, Niinistö sanoo.

Puolustusministeri ei näe maanpuolustuksellista tarvetta ulottaa yleistä asevelvollisuutta naisiin, eikä siihen olisi edes rahaa. Se vaatisi esimerkiksi uusien varuskuntien rakentamista.

”Jotta naisten maanpuolustustietoisuus lisääntyisi, kannatan kutsuntojen ulottamista naisille.”

”Ei korvaava vaan täydentävä”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ei näe, että kansalaispalvelus olisi yleiselle asevelvollisuudelle uhka tai sitä korvaava, vaan täydentävä.

”En näe välittömiä jarruttavia tekijöitä, etteikö tällaista voisi hyvinkin ajatella niille, joille asepalvelus ei ole mannaa. Naisista valtaosa kokee aseisiin tarttumisen kynnyksen hyvin korkeaksi, ja tämä voisi mahdollistaa sen, että panos yhteiskunnan kehittämiseen olisi kuitenkin vahva”, Kanerva katsoo.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) on yleisen asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen palveluksen vankka kannattaja, mutta lisää, että ”on kuitenkin hyvä pohtia vaihtoehtoja kansalaisten tasa-arvoisen osallisuuden lisäämiseksi”.

Valiokunnan jäsen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) arvioi, että idea voi olla pohtimisen arvoinen, mutta hän ei vaatisi naisia armeijaan tai kansalaispalvelukseen. Kutsuntoihin hän kutsuisi koko ikäluokan.

”Tasa-arvon näkökulmasta nykymalli on jossakin määrin ongelmallinen.”

Puolustusvaliokunnasta löytyy myös eduskunnan historian ainoa naispuolinen reservin luutnantti, Marisanna Jarva (kesk). Hänestä avaus on tervetullut.

”Pitäisi miettiä, miten koko ikäluokka saisi kriisiajan valmiudet; miehiä koulutetaan, mutta naisia ei. Palvelukseen en naisia velvoittaisi. Voisiko koulun tai opiskelun yhteydessä tarjota valmiuskurssia?”, hän ehdottaa.

Vihreiden eduskuntaryhmää vetävän Krista Mikkosen mielestä aseeton palvelus sopisi hyvin kriisivalmiuksien parantamiseen.

”Pitkän tähtäimen tavoitteemme on vapaaehtoinen ja sukupuolineutraali asepalvelus. Sen rinnalla haluamme kehittää siviilisektorin kriisivalmiuksia esimerkiksi pelastustöihin, tietoturvaan ja suojelukoulutukseen liittyen.”

Leave a Reply