Armeijaan tulisi mennä vasta opintojen jälkeen
Panu Moilanen
Helsingin Sanomat, Mielipide, 26.8.2013
Tommi Hermunen kertoi kolumnissaan (HS Torstai 22. 8.) kokemuksistaan armeijassa ja siellä kohtaamistaan johtajista. Kirjoitus herätti paitsi pohtimaan armeijan johtajakoulutuksen nykytilaa myös miettimään nykyisen varusmiespalveluksen järkevyyttä.
Maamme turvallisuusuhat ovat parissa vuosikymmenessä muuttuneet merkittävästi. Sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on vähentynyt, ja yhteiskuntaa uhkaavat ennen kaikkea ”tekniseen huoltovarmuuteen” liittyvät tekijät, muun muassa tietojärjestelmien toimintaan, sähkönsaantiin ja viestintään liittyvät ongelmat.
Näihin uhkiin vastaamisessa tarvitaan osaamista, jota voi hankkia esimerkiksi korkeakouluista. Olisi sekä yleinen että varusmiespalvelusta suorittavien etu, että yhä useampi suorittaisi varusmiespalveluksen opintojensa jälkeen valmiina asiantuntijana. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan juuri mahdollista tätä.
Varusmiespalvelus ei ole alkuvaiheessa millään tavalla eriytettävissä, vaan tohtorin tutkinnon suorittanut 28-vuotias perheenisä saattaa löytää itsensä sulkeisista samana vuonna ylioppilaaksi kirjoittaneiden pojankoltiaisten kanssa häntä itseään kymmenen vuotta nuoremman alikersantin ottaessa kaiken ilon irti kulmarautojen tuomasta hetken huumasta.
Varusmiespalveluksen ja siviiliopintojen nykyistä parempi integroiminen on nykytilanteessa välttämätöntä. Kyse voi olla toisaalta koulutussisältöjen yhteensovittamisesta, toisaalta taas sellaisista hallinnollisista ratkaisuista, joilla puolin ja toisin tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin kumppanin antaman koulutuksen arvo.
Yksi mahdollisuus olisi se, että asevelvollisuuden voisi korvata suorittamalla korkeakoulututkinnon soveliaalla alalla ja tarvittaessa täydentämällä osaamistaan sotilaallisella peruskoulutuksella, jollainen on otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa yleisen asevelvollisuuden käytännössä lakattua. Tällainen sotilaallinen peruskoulutus voitaisiin suunnitella perinteistä varusmiespalvelusta yksilöllisemmin vastaamaan sen suorittajien siviilikoulutusta esimerkiksi joukkoyksikkötasolla.
Panu Moilanen
tietojärjestelmätieteen lehtori
Jyväskylän yliopisto