Asevelvollisuus rakentaa yhteistä turvallisuutta

Juha Mäkinen Helsingin sanomat, Mielipide, 22.5.13

Opettaja Arno Kotron kirjoitusta (HS 18. 5.) kritikoidessaan Marko Erola (HS Mielipide 20. 5.) johdatteli miettimään mahdollisen Nato-jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden välistä yhteyttä. Erolan näkemyksen mukaan mahdollinen Suomen Nato-liittoutuminen oikeuttaisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta.
Pidemmälle vietynä tämä logiikka johtaisi kansalaisten osallistumattomuuteen myös maamme sisäisen turvallisuuden ja esimerkiksi väestönsuojelutehtävien edellyttämien valmiuksien tuottamisessa. Kun asevelvollisuutta tarkastellaan yli sukupolvien, huomataan, että se on kehittynyt yhä enemmän kansalaisia osallistavaksi.
Kehitys ei ole ollut kuitenkaan ristiriidatonta, mikä onkin aivan ilmeistä, kun tarkastellaan esimerkiksi naisten osallistumismahdollisuuksia ja -velvollisuuksia yhteisen turvallisuutemme rakentamisessa.Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei.
Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa. Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei. Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa.
Juha Mäkinen
professori
Santahamina, Helsinki

Leave a Reply