HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen:

10.12.2010 8:49

Jyrki Räikkä

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Jyrki Räikkä
Helsingin Sanomat

Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

”Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa.”

Koulutus- ja työurien keskeyttäminen varusmiespalveluksen ajaksi on ristiriidassa kaikkialla jyräävän tehokkuusajattelun kanssa, arvioi tutkija Markku Jokisipilä.

”Maailma ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Määrä ei korvaa laatua, eikä resursseja kannata tuhlata tykinruoan kasvattamiseen.”

Ammattiarmeija ajaisi saman asian eikä sitoisi epämotivoituneita nuoria lähes vuodeksi, vertaa toimittaja Katja Boxberg.

Yleistä asevelvollisuutta pitää nyky-Suomessa tarpeettomana 51 prosenttia ja tarpeellisena 43 prosenttia HS-raadin vastaajista. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusimmassa haastattelututkimuksessa 63 prosenttia kansasta oli yhä yleisen asevelvollisuuden kannalla, mutta sen kannatus oli pudonnut edellisvuodesta 10 prosenttiyksikköä.

Sodankäynti on nykyään eksperttien hommaa, lausahtaa kirjailija Kaari Utrio.

”Suurta maa-armeijaa ei tarvita edes tykinruuaksi. Modernissa sodassa se osa kuuluu siviileille.”

Yleinen asevelvollisuus heittää kirjoituspöytien ja myymälätiskien takaa huonosti varustetun reserviläisjoukon motorisoitua ammattiarmeijaa vastaan, maalailee professori Kari Enqvist. Päätoimittaja Maria Pettersson kehittäisi Suomen puolustusta niin, että ”siitä vastaavat huippuvälinein varustetut huippuammattilaiset, ei lauma pakotettuja teinejä”.

Asevelvollisuusarmeija on yksi maailmanhistorian tuhoisimmista keksinnöistä, tuomitsee tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Käytännössä Suomessa ei ole nytkään yleistä asevelvollisuutta, väittää kirjailija Arno Kotro ja viittaa palveluksesta vapautettujen miesten suureen määrään.

”Koko ikäluokasta, naiset ja miehet yhteen laskettuna, ase- tai siviilipalveluksen suorittaa enää noin kolmasosa.”

Tutkija Anu Kantola suosisi valikoivaa tai vapaaehtoista asevelvollisuutta. ”Ei ole mitään näyttöä siitä, että armeija nostaisi maanpuolustustahtoa, estäisi syrjäytymistä, parantaisi johtajuutta tai parantaisi sosiaalisuutta.”

Vain miehiä koskevalle ase- tai kansallisuusvelvollisuudelle ei ole perusteita, tyrmää toimittaja Minna Lindgren. Häntä huvittavat puheet armeijasta johtajakouluna.

”Nykyiseen työelämään saa parhaan johtajakoulun pitämällä pari vuotta hoitovapaata.”

Suomalaiset ovat soturikansaa, ja asevelvollisuuden takia useimmat suomalaismiehet osaavat käsitellä asetta. Kansanarmeijan puolustamaan maahan ei kannata hyökätä, vakuuttaa tutkija Antti Alanen. Hän uskoo hyvän sotilaskoulutuksen tarjoavan myös tehokasta väkivallan vastaista oppia.

”Nuori mies on usein luonnoltaan aggressiivinen, ja se, että valtio uskoo hänelle armeija-aikana henkilökohtaisen aseen, on ollut miehen sosiaalistumisen tärkeä symbolinen vaihe.”

Asevelvollisuus auttaa nuoria irtautumaan kodistaan ja huolehtimaan itsestään, uskoo professori Kari Uusikylä.

”Baarissa viihtyvät laiskimukset pitää opettaa aikuisten tavoille mahdollisimman kaukana kotoa, sivareina tai sotilaina.”

Suomessa yleinen asevelvollisuus on kasvanut geeneihimme ja yhteiskunnan rakenteisiin, määrittelee professori Seppo Zetterberg.

Asevelvollisuutta on perusteltava puolustustarpeilla eikä kansalaiskasvatuksella, tähdentää päätoimittaja Matti Kalliokoski.

”Sosiaalisten rajojen ylittämiseen ja kansalaistaitojen oppimiseen paras paikka on peruskoulu.”

Asevelvollisuus on saman ajan tuote kuin oppivelvollisuus, rinnastaa professori Aki-Mauri Huhtinen. Hänen mielestään myös kansallisvaltioon kiinteästi kuuluvia oppi- ja verovelvollisuutta tulisi arvioida uudelleen, jos asevelvollisuus lakkautetaan.

Asevelvollisuuteen perustuva armeija on yhä tarpeellinen, sanoo rockmuusikko A. W. Yrjänä.

”Joka kuvittelee, että sotilaallisten konfliktien aikakausi Euroopassa on ohi, ole ei oppinut historiasta yhtään mitään.”

Pitkän itärajan vuoksi sotaa käydään Suomen maaperällä ennemmin tai myöhemmin, toteaa kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Amatööriarmeijan kykyjä ei pidä väheksyä, korostaa professori Matti Wiberg.

”Afganistanissakin paikalliset resupetterit pitävät maailman mahtavimpia armeijoita pilkkanaan vuosikymmenestä toiseen.”
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Leave a Reply