Kansalaispalveluyhdistyksen esitykset siviilipalvelun kehittämiseks

i

1.    Siviilipalvelus-nimike muutetaan yhteiskuntapalveluksi.

Sana siviili- luo tarpeettoman ja keinotekoisen vastakkainasettelun sotiluuden kanssa. Luo konnotaation heikompaan siviiliin ja avustavaan toimintaan. Käsite yhteiskunta vie laajemmalle yhteiskunta turvallisuuteen, joka ei varsinkaan enää synny eri toimijoiden vastakkainasettelusta, vaan näiden yhteistoiminnasta. Ja samalla käsite avaa laajemman kirjon instansseja, joissa palvelun voi suorittaa (pelastus, humanitäärinen apu, rauhankasvatus ja sovittelu, ihmisoikeustyö, siviilikriisinhallinta, tietoturva…).

2.    Kutsu kutsuntoihin lähetettäisiin sekä miehille, että naisille

Tällä on tärkeä symbolinen merkitys ja samalla käytännöllinen arvo naisten vapaaehtoisen maanpuolustus- ja kriisinhallintatyön aktivoimisen kannalta.

3.     Koko asevelvollisuutta suorittavan ikäluokan koulutus alkaa yhteisellä jaksolla, jonka aikana nuoret voivat vielä valita suorittavatko varusmiespalvelun vai yhteiskuntapalveluun.

Jakson tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen turvallisuudesta ja siitä vastaavista toimijoista. Kokonaiskuvan kautta nuorelle rakentuisi kuva siitä, että kaikki turvallisuustyö, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alueella on välttämätöntä ja tärkeätä.

4.    Kutsuntaan vapaaehtoisesti tulleille naisille tarjotaan vapaaehtoisen varusmiespalvelun ohella myös vapaaehtoista yhteiskuntapalvelua.

Se että kansalaisvelvollisuus turvallisuustoiminnasta jää edelleen yksin miessukupuolelle on ongelma. Tämä olisi kuitenkin hyvä askel kuroa umpeen juopaa täysin vapaaehtoisten/korkeasti motivoituneiden (mutta yleisesti ”vapaamatkustavien”) naisten ja velvollisuutta suorittavien/tai sitä välttävien miesten välillä. Siviilipalveluun on hakeuduttu tutkimuksen mukaan etupäässä mukavuussyistä – ei ideologisin perustein. Tämä kertoo siitä, että joko motivaatiota (vapaaehtoista asennetta) tai velvollisuuden tunnetta on nostettava yhtä aikaa molemmissa sukupuolissa.

5.    Yhteiskuntapalvelun voisi varusmiespalvelusta poiketen suorittaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa useamman vuoden aikana huomioiden opiskelutilanteen, työttömyys/työllisyystilanteen.

Se onko tämä yhteensopiva turvallisuusorganisaatioiden tarpeiden kanssa on epävarmaa. On myös vaarana, että se entisestään ohjaa hakeutumaan yhteiskuntapalveluun yksinomaan mukavuussyistä eikä rationaalisimmin perustein.   Toisaalta se toisi joustavuutta ja puolustusvoimilla olisi kuitenkin etuoikeus valita tarpeellinen määrä varusmiespalveluun.

6.    Yhteiskuntapalvelun palveluvaihtoehtoja haetaan laaja-alaisesi kaikkien ministeriöiden piiristä. Mm. järjestöistä, jotka saavat OKM:ltä valtionapua.

Ympäristöministeriön alaisuuteen voitaisiin perustaa vaikka nopean toiminnan yksikkö
(työnimenä ”vihreä prikaati”), joka mahdollistaa aseettoman palveluksen
ympäristötuhojen ehkäisy- ja torjuntatehtävissä.”

Leave a Reply