Kansalaispalvelu-ryhmä kutsuttu kuultavaksi koskien SIVIILIPALVELUN KEHITTÄMISTÄ

Työministeri Sinnemäki on asettanut työryhmän kehittämään siviilipalvelua.
Kansalaispalveluryhmä on saanut kutsun kuulemistilaisuuteen, joka on 12.1.2011.

Luonnostelemme kannanoton hankkeeseen 7.1. mennessä, jolloin se on toimitettava työryhmälle.

Nyt sinunkin apusi olisi tarpeen.

Siviilipalvelus nykymuodossa on häpeäpilkku suomalaisen asevelvollisuuden suorittamisessa.

Tulevaisuudessa siviilipalvelun, jatkossa mielestämme yhteiskuntapalvelun, suorittaminen maamme kannalta mielekkäissä tehtävissä tulee olla ehdoton vaatimus.

Kun lähitulevaisuudessa ei olle mahdollisuutta siirtyä www.kansalaispalvelu.fi – sivustoilla esitettyyn menettelyyn, tulisi nyt kuitenkin ottaa askel kohti parempaa järjestelmää.

Muutama ehdotuksemme olisi :

1. Kutsu kutsuntoihin lähetettäisiin sekä miehille, että naisille

2. Koko asevelvollisuutta suorittavan ikäluokan koulutus alkaa yhteisellä jaksolla, jonka aikana nuoret voivat vielä valita suorittavatko varusmiespalvelun vai yhteiskuntapalveluun.

3. Kutsuntaan vapaaehtoisesti tulleille naisille tarjotaan vapaaehtoisen varusmiespalvelun ohella myös vapaaehtoista yhteiskuntapalvelua.

4. Yhteiskuntapalvelun voisi varusmiespalvelusta poiketen suorittaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa useamman vuoden aikana huomioiden opiskelutilanteen tai työttömyys/työllisyystilanteen.

5. Yhteiskuntapalvelun palveluvaihtoehtoja haetaan laaja-alaisesi eri ministeriöiden piiristä. Mm. järjestöistä, jotka saavat OKM:ltä valtionapua.

Ilomielin otamme vastaan mielipiteitä ja ehdotuksia kotisivullemme.

Yhteiskuntapalvelussa voitaisiin varmasti valmistautua moniin kriisinhallintatehtäviinkin, jotka eivät edellyttäisi aseellista koulutusta.

Tehdään huonon maineen saaneesta siviilipalveluksesta kunniakas kansalaisvelvollisuus – yhteiskuntapalvelu!

Kansalaispalveluryhmän puolesta
Matti Ihamuotila

2 Responses to “Kansalaispalvelu-ryhmä kutsuttu kuultavaksi koskien SIVIILIPALVELUN KEHITTÄMISTÄ”

  1. Ilkka-Christian Björklund Says:

    Aiempaa ajatuksenjuoksuani mukaillen ehdottaisin erillistä pointtia,
    joka kuuluisi:

    ”Perustetaan ympäristöministeriön alaisuuteen nopean toiminnan yksikkö
    (työnimenä ”vihreä prikaati”), joka mahdollistaa aseettoman palveluksen
    ympäristötuhojen ehkäisy- ja torjuntatehtävissä.”

    Kuvittelen, että vihreä työministeri voisi hanakasti tarttua
    tällaiseenkin konkretiaan.

    Käytän tässä tahallani termiä ”aseeton palvelus”, koska juuri tämä
    vaihtoehto edellyttää muutoin varsin sotilaallista organisaatiota.

    Napakkaan luonnostekstiisi ehdottamani virke voisi sisältyä numerolla 5,
    jolloin seuraava ehdotus voisi alkaa esim. ”6. Muita yhteiskuntapalvelun
    palveluvaihtoehtoja haetaan …”.

    Menestystä ja hyvää joulunalusaikaa,

    t. I-C Björklund

  2. Pirjo Jukarainen Says:

    Hei ja kiitos mahdollisuudesta kommenttiin. Ohessa näkökulmani ja perusteeni:

    1. Kutsu kutsuntoihin lähetettäisiin sekä miehille, että naisille

    Kyllä, tällä on tärkeä symbolinen merkitys ja samalla käytännöllinen arvo naisten vapaaehtoisen maanpuolustus- ja kriisinhallintatyön aktivoimisen kannalta.

    2. Koko asevelvollisuutta suorittavan ikäluokan koulutus alkaa yhteisellä jaksolla, jonka aikana nuoret voivat vielä valita suorittavatko varusmiespalvelun vai yhteiskuntapalveluun.

    Kyllä, mikäli jakson tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen turvallisuudesta ja siitä vastaavista toimijoista. Kokonaiskuvan kautta nuorelle rakentuisi kuva siitä, että kaikki turvallisuustyö, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alueella on välttämätöntä ja tärkeätä.

    3. Kutsuntaan vapaaehtoisesti tulleille naisille tarjotaan vapaaehtoisen varusmiespalvelun ohella myös vapaaehtoista yhteiskuntapalvelua.

    Ehdottoman tärkeätä. Se että kansalaisvelvollisuus turvallisuustoiminnasta jää edelleen yksin miessukupuolelle on mielestäni ongelma. Tämä on kuitenkin hyvä askel kuroa umpeen juopaa täysin vapaaehtoisten/korkeasti motivoituneiden (mutta yleisesti ”vapaamatkustavien”) naisten ja velvollisuutta suorittavien/tai sitä välttävien miesten välillä. Siviilipalveluun on hakeuduttu tutkimuksen mukaan etupäässä mukavuussyistä – ei ideologisin perustein. Tämä kertoo siitä, että joko motivaatiota (vapaaehtoista asennetta) tai velvollisuuden tunnetta on nostettava yhtä aikaa molemmissa sukupuolissa.

    4. Yhteiskuntapalvelun voisi varusmiespalvelusta poiketen suorittaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa useamman vuoden aikana huomioiden opiskelutilanteen, työttömyys/työllisyystilanteen.

    Onko tämä yhteensopiva turvallisuusorganisaatioiden tarpeiden kanssa? En ole täysin varma toimiiko tämä. Toisekseen, on vaarana että se entisestään ohjaa hakeutumaan yhteiskunta/siviilipalveluun yksinomaan mukavuussyistä eikä rationaalisimmin perustein. Palvelun keskeyttäminen saattaisi myös kasvaa.

    5. YHTEISKUNTAPALVELUN palveluvaihtoehtoja haetaan laaja-alaisesi eri ministeriöiden piiristä. Mm. järjestöistä, jotka saavat OKM:ltä valtionapua.

    Erittäin tärkeää. Alkaen termin muuttamisesta yhteiskuntapalveluksi. Sana siviili- luo tarpeettoman ja keinotekoisen vastakkainasettelun sotiluuden kanssa. Luo konnotaation heikompaan siviiliin ja avustavaan toimintaan. Käsite yhteiskunta vie laajemmalle yhteiskuntaturvallisuuteen, joka ei varsinkaan enää synny eri toimijoiden vastakkainasettelusta, vaan näiden yhteistoiminnasta. Ja samalla käsite avaa laajemman kirjon instansseja, joissa palvelun voi suorittaa (pelastus, humanitäärinen apu, rauhankasvatus ja sovittelu, ihmisoikeustyö, siviilikriisinhallinta, tietoturva…).

    -Pirjo Jukarainen
    Dosentti
    Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus

Leave a Reply