Häkämies: Kodinturvajoukoista mallia Suomeen

Suomen vapaaehtoista maanpuolustusta tulisi kehittää kodinturvajoukkojen suuntaan, katsoo puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Toiminta säilyisi vapaaehtoisena mutta suhde puolustusvoimiin olisi nykyistä tiiviimpi.

Taustalla on puolustusvoimien edessä oleva rakennemuutos varusmiesikäluokkien ja sodan ajan vahvuuden pienentyessä tulevaisuudessa, mikä synnyttää tilausta vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.

– Kymmenen vuoden päästä varuskuntarakenne ei ole yhtä kattava kuin nykyisin. Vapaaehtoinen maanpuolustus tulee täyttämään aukot alueellisesti ja toiminnallisesti, Häkämies sanoo.

– Aktiivireservistä poistuneille tulee sitä kautta tarjoutumaan mielekäs tehtävä ja urakehitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolella.

Kodinturvajoukot ovat eri tyyppisinä käytössä niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Häkämiehen mukaan varsinkin Ruotsista voitaisiin hakea mallia meillekin.

– Näen kodinturvajoukot suuntana, joka tarjoaa vapaaehtoiselle maanpuolustukselle kehittämismahdollisuuksia niin organisaatioille kuin yksilöille koulutuksen ja tehtävien vaativuuden kautta.

Kehitystä tähän suuntaan ei kuitenkaan tapahdu vuodessa tai kahdessa. Häkämiehen mielestä kodinturvajoukkoja olisi aikaa pohtia ensi vaalikaudella, samoin niistä käytettävää nimeä.

Nykyisin aktiivinen reserviläinen voi hakeutua esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alueellisiin koulutus- ja tukiyksiköihin, joissa on tarjolla erilaisia tehtäviä sitoumuksen tehneille reserviläisille.

Ruotsin ratkaisulla ei vaikutusta

Suomen puolustusratkaisu perustuu vastaisuudessakin yleiselle asevelvollisuudelle. Tästä lähtökohdasta on työskennellyt myös ns. Siilasmaan selvitysryhmä, jonka loppuraportti julkaistaan syyskuun lopulla.

Häkämies uskoo, että valtaosa raportin esityksistä siirtyy seuraavalle vaalikaudelle pohdittavaksi yhtä aikaa puolustusvoimien edessä olevan rakennemuutoksen kanssa. Hyviin, välittömästi toimeenpantaviin esityksiin voidaan tarttua nopeamminkin.

– Olen ollut tiiviisti vuoropuhelussa Risto Siilasmaan ja työryhmän kanssa. Se on mielenkiintoinen ryhmä ja siihen on panostettu. Odotan positiivisella oletusarvolla heidän esityksiään.

Ruotsin päätöksellä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ei Häkämiehen mukaan ole minkäänlaista vaikutusta Suomeen.

– Taustat ja lähtökohtamme ovat toisentyyppiset. Ruotsi on linjannut kansainväliset tehtävät prioriteetikseen, ja alueellinen maanpuolustus on ajettu alas. Siihen nähden päätös ei ollut yllätys.

Häkämies seuraa mielenkiinnolla, saako Ruotsi vastaisuudessa rekrytoitua tarpeeksi henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin. Vaikeuksia on ollut Suomessakin, vaikka valtaosa lähtijöistä on reserviläisiä.

Leave a Reply