Asevelvollisuus yhä peruspilari

Suomi tuskin seuraa pian Ruotsin esimerkkiä ja luopuu yleisestä asevelvollisuudesta. Aihe ei saa olla tabu, vaan siitäkin on keskusteltava ennakkoluulottomasti.Yleinen asevelvollisuus pohjaa Suomen geopoliittiseen asemaan ja vankkaan maanpuolustustahtoon. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen peruspilari. Asevelvollisuus pelasti Suomen viime sodissa. 80 prosenttia suomalaismiehistä suorittaa yhä 6-12 kuukauden mittaisen asepalveluksen.

Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomella on poikkeuksellisen vahvat reserviläisjoukot. Myös naiset voivat halutessaan käydä armeijan. Laaja miesten ja naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö on myös Suomelle leimallista. Sotilaallisen toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuminen, samoin kuin eurooppalaisten armeijoiden ammattilaistuminen ovat herättäneet meilläkin keskustelun yleisen asevelvollisuuden tarpeesta.

Poliittinen keskustelu asevelvollisuudesta on aktivoitunut sen jälkeen kun Ruotsi päätti kesällä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä 50 000 sotilaan palkka-armeijaan. Mielipidemittauksissa ruotsalaiset eivät ole olleet halukkaita luopumaan asevelvollisuudesta. Oppositio onkin luvannut palata vielä päätökseen. Ruotsissa käydään tässä kuussa parlamenttivaalit.

Vihreät esitti ensimmäisenä suomalaispuolueena tällä viikolla luopumista yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtymistä ammattiarmeijaan. Turvallisuuspolitiikan kansainväliset muutokset näkyvät vain hitaasti Suomen sotilaspoliittisissa ratkaisuissa. EU-jäsenyys oli pitkälti turvallisuuspoliittinen ratkaisu, mutta Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan empien. Venäjää ei tällä hetkellä koeta sotilaspoliittiseksi uhkaksi.

Yleinen asevelvollisuus on suomalaiskansallinen puolustusratkaisu ja tavoitteena on koko maan puolustaminen. Puolustusvoimien piirissä on arvioitu yleisen asevelvollisuuden takaavan ammattiarmeijaa laadukkaammat joukot, sillä armeija saa käyttöönsä myös reserviläisten osaamisen ja ammattitaidon. Puolustusvoimien menot ovat eurooppalaisessa vertailussa pienemmät nimenomaan yleisen asevelvollisuuden ansiosta.

Toisaalta asevelvollisuuden suorittaminen hidastaa nuorten miesten pääsyä opiskelemaan, eikä siten sovi pyrkimykseen pidentää kansalaisten työuria. Armeijakoulutuksen sisällöstä on myös puhuttu paljon. On kyseenalaistettu, tarvitaanko näin laajamittaista nuorten miesten kuntokoulua. On esitetty ajatuksia myös siviili- ja sotilaspalveluksen osittaisesta yhdistämisestä.

Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa laajan reservin. Ikäluokkien pienenemisen myötä myös reservi pienenee ja haastaa nykydoktriinin. Mahdollinen Nato-jäsenyys tai EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen suosivat ammattilaisuuden lisäämistä, mutta eivät sulje välttämättä pois yleistä asevelvollisuutta.

Joka tapauksessa on hyvä, että puolitabun asemaan nostetusta yleisestä asevelvollisuudesta keskustellaan ennakkoluulottomasti. Keskustelun voi ennakoida vain kiihtyvän lähivuosina. Sen kannattajat saattavat ajan myötä joutua puolustuskannalle.

Kaleva
paakirjoitus@kaleva.fi

Leave a Reply