Piian kokemuksia armeijassa , osa 2

Meillä oli vähän aikaa sitten ryhmän ensilääkintä mies koulutus eli
CLS (compaty life safer). Jokaisen joukkueen jokaisessa ryhmässä on
yksi CLS mies. Meitä on yhteensä minun komppaniassa 16 koulutettua. 

  Koulutukseen kuului koko päivän kestävä oppitunteja, jossa käytiin
asioita miten ne toimivat teoriassa ja kuinka pitää toimia tietyissä
tilanteissa (esimerkiksi jos potilaalla on paineilmarinta tai
massiivista verenvuotoa). Päivän aikana tutustuttiin myös CLS-miehen
lääkintä laukkuun, johon kuuluu: 2 kiristyssidettä, 2 ensisidettä, 3
tarvikkeet suoni yhteyden tekemiseen, käsi desifiointi ainetta, kumi
hanskoja, teippiä, sakset jotta voi leikkaa vaatteita jos tarvitsee ja
sellaisia kumi liuskoja joilla korjataan ettei tule paineilma rintaa.

  Toisena päivänä harjoiteltiin ihan käytännössä opittuja asioita.
Käytännön harjoittelu tapahtui niin, että me kaikki CLS-miehet puettiin
taisteluvarustus päälle jotta tilanteet olisivat mahdollisimman
totuuden mukaisia. Sitten menimme ulos ja jakauduimme pareihin. Ulkona
kenttäsairaanhoitaja huusi aina mitä parille tapahtui ja toinen aina
"korjasi" asian. Jos huudettiin vasemmassa reidessä ampumahaava, ei
massiivi verenvuotoa jolloin pitää laittaa paine side jotta vähäinen
verenvuoto tyrehtyy. Meille opetettiin myös kuinka tehdään kanylointi
elil suoni yhteys. Se on sama asia kun normaalistikin otetaan verikoe.
Kanylointia emme saa tehdä kun vain silloin kun kenttäsairaanhoitaja on
vieressä katsomassa että kaikki menee oikein. 

  CLS-miehen ensimmäinen ja toinenkin tehtävä on kuitenkin taistella,
vasta kolmantena tulee ensilääkintä miehen tehtävät. Lääkintämiehet
ovat eri asia kun CLS-mies. Lääkintämies osaa laajemmassa skaalassa
hoitamisen, CLS-mies vain hätä ensi avun jotta haavoittunut sotilas
selviää paikalle jolla hoidetaan tarkemmin. Koulutuksessa tuli myös
hyvää informaatiota ihan siviili elämässäkin käytettäväksi, esim.
meille opetettiin ensiapu sydämen pysähdykseen tai jos löytää
pyörtyneen henkilön mitä pitää tehdä.

Leave a Reply