Kansalaispalvelu edesauttaisi vapaaehtoisuustoiminnan lisäämistä

Jos jokainen suomalainen nuori suorittaisi kansalaispalvelun, se voisi jatkossa aktivoida ihmisiä vapaaehtoistoimintaan. Kansalaispalvelu avaisi nuorten silmät näkemään yhteiskunnan tarpeita.

Yhteiskunta kohtaa mm. ikääntymisen ja polarisaatiokehityksen myötä uusia haasteita, jotka edellyttävät myös vapaaehtoistyön sektorilla tiivistä ennakointiyhteistyötä sekä avointa hyvien käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä. Useat vapaaehtoistyön kehittämishaasteet ovat liian suuria yksittäisten toimijoiden toteutettaviksi. Yhteisen kehittämisen kohteiksi on nähty mm. valtakunnallisen kumppanuusverkoston ylläpitäminen, tiedottaminen, koulutuksen ja tutkimustyön koordinointi ja edistäminen sekä poliittiseen vaikuttamiseen liittyvä yhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan myös vapaaehtoistyön asiakas- ja tarvelähtöisyyden lisäämiseen, vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn rajapinnoista keskustelemiseen sekä vapaaehtoistyön välitystoiminnan kehittämiseksi. Useiden eri toimijoiden välisenä yhteistyönä on mahdollista saavuttaa myös suurempi hyöty yhä lisääntyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Alla on vapaaehtoistoimintaa käsittelevä mielipide Helsingin Sanomista 20.6.2010.

Vapaaehtoistoiminta tulee ottaa pakolliseksi tuntijakokehitykseen

Suomalaisen koulujärjestelmän on eurooppalaisissa tutkimuksissa arvioitu painottavan liikaa tietoa taitojen ja tekemisen kustannuksella.  Yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja vaikuttamisen yhtenä edellytyksenä on käytännön harjoittelumahdollisuudet näiden taitojen oppimiseen.
Vertailututkimuksissa suomalaisnuoret tietävät keskimääräistä enemmän yhteiskunnastaan, mutta osallistuvat keskimääräistä vähemmän. Tämän tulee olla lähtökohtana uutta tuntijakoa valmisteltaessa.
Tulevaisuuden rakentaminen samanaikaisesti ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville ratkaisuille vaatii paitsi systeemistä ajattelua, syiden ja seurausten sekä kokonaisuuksien
hahmottamista ja ymmärtämistä, myös eettisesti vastuullisentoiminnan käytännön harjoittelun kautta tapahtuvaa oppimista.
Vapaaehtoistoiminnalla on erittäin keskeinen tehtävä osana vastuullisuuden, osallistumisen ja arjen vaikuttamisen taitojen opiskelua. Euroopassa tämä vapaaehtoistoiminnan roolinuortenkasvussa
yhteiskunnallisiksi toimijoiksi on ymmärretty keskimäärin suomalaista kulttuuria paremmin.
Myös Suomessa oppilaiden omat toiveet kohdistuvat suurempiin osallistumismahdollisuuksiin. Arvopohjaisten tulevaisuustaitojen vahvistaminen vapaaehtoistoimmnan avulla auttaa lapsia ja nuoria
selviytymään muuttuvassa maailmassa ja kohtaamaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Kansalaisareena ry teki yhdessä Taloustutkimuksen kanssa huhtikuussa 2010 haastattelututkimuksen suomalaisnuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta. Nuorten 15-24-vuotiaitten osallistuminen on vähentynyt vuoden 2001 tilanteen 39 prosenttista 26 prosenttiin vuonna 2010. Nuorten vapaaehtoistoimintaan käyttämä aika on vähentynyt vielä enemmän, vuonna 2001 se oli 19 tuntia, nyt vain 9 tuntia kuukaudessa.
Suomalaisnuorista 44 prosenttia olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden
suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan. 69 prosenttia nuorista ilmoittaa olevansa halukas osallistumaan oppilaitoksensa tai työnantajansa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan koulu- tai työaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista.
On useita tapoja kytkeä vapaaehtoistoiminta koulujen perusopetukseen. Vapaaehtoistoiminta on tärkeätä saada mukaan pakollisena oppiaineena tuntijakokehykseen. Vapaaehtoistoiminnan arvopohjasta käsin joudutaan silloin jokaisen oppilaan kanssa yksilöllisesti miettimään sitä, millaiset vapaaehtoistoiminnan keinot palvelevat parhaiten oppimista.
Anitta Raitanen
toiminnanjohtaja
Kansalaisareena ry

Leave a Reply