Puolustusvoimien ulkopuolinen selvitysmies haluaa motivoida asevelvollisia:

Asepalveluksesta itselle hyöty irti

Tietotekniikkaguru pitää tietoverkoissa käytävää sotaa sivujuonteena maanpuolustuksessa.

Miska Rantanen

HELSINGIN SANOMAT 20.12.2009

Mitä yhteistä on kaatosateessa taisteluharjoituksissa poterossaan kököttävällä varusmiehellä ja tietoturvayhtiö F-Securen hallituksen puheenjohtajalla, reservin yliluutnantilla Risto Siilasmaalla?

Molemmat haluavat kyseenalaistaa kaiken Suomen puolustusvoimissa.

Tosin

Siilasmaa tekee sen ylemmän johdon siunauksella. Viime elokuussa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) nimitti Siilasmaan vetämään selvitysryhmää, joka pohtii varusmiespalveluksen vaikutuksia muun muassa kansanterveyteen, tasa-arvoon ja viranomaisyhteistyöhön.

”Tehtävämme on miettiä asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuutta ja löytää tapoja, jotka parantaisivat järjestelmän toimivuutta. Olemme halunneet ottaa ulkopuolelta sisään katsovan roolin. Aiomme kyseenalaistaa lähes kaiken”, Siilasmaa luonnehtii.

Valmis raportin pitää olla ensi syksynä, jolloin se siirtyy seuraavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa työstävän työryhmän käyttöön.

Ulkopuolisen selvitysryhmän käyttö on ensimmäinen laatuaan puolustusvoimien historiassa. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa tutkija Anni Ojajärvi, Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner ja siviilipalveluksen suorittanut Marko Ahtisaari.

Numeroiden valossa puolustusvoimat ei vaikuta olevan kriisissä.

Tuoreessa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksessa kolme neljästä suomalaisesta vastaa myönteisesti kysymykseen ”jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Kieltävästi vastaa 22 prosenttia.

Vaikka kyllä- ja ei-vastausten jakauma on pysynyt kutakuinkin samana 20 vuotta, puolustusvoimissa on nähty vaaran merkkejä.

Kieltävästi kysymykseen vastanneiden osuus on ollut jo vuosikymmenen tasaisessa kasvussa. Samoin varusmiespalvelun suorittavien prosentuaalinen osuus ikäluokasta on ollut laskussa. Samalla on varauduttava ikäluokkien pienenemiseen 2010-luvulla.

Tässä asetelmassa alokkaiden heikko fyysinen kunto on ongelmista vähäisimpiä. Keskiössä on motivaatio.

”Jotta järjestelmä toimisi, asevelvollisuuden pitää olla mielekästä yksilölle. Minkälaista koulutusta varusmiespalveluksen aikana voisi saada, jotta siitä olisi suoraa hyötyä siviilipuolella? Tällaisia voivat olla erilaiset lupakortit sekä johtaja- ja ensiapukoulutus”, Siilasmaa pohtii.

Suuret ideat voivat olla pieniä tekoja, kuten vaikka se, että varusmiehelle perustellaan jokaisen harjoituksen tavoitteet.

Työryhmä haluaa hyödyntää entistä paremmin asevelvollisten omaa osaamista.

”Asevelvollisuuden yksi hienoimpia puolia on se, että ihmisillä on muutakin elämää: kuka kouluttautuu lääkäriksi, kuka it-ammattilaiseksi, kuka juristiksi. Ideoimme tapoja, miten osaamista hyödynnettäisiin jo nykyisen varusmiespalvelun aikana, mutta ennen kaikkea reservissä.”

Siilasmaan nimitys tulkittiin julkisuudessa merkkinä siitä, että puolustusvoimat aikoo panostaa tietoverkkosodankäyntiin, mutta työryhmän vetäjä itse toppuuttelee:

”Tietoyhteiskunnan sähköisen infrastruktuurin puolustaminen on kuitenkin sivujuonne kokonaisuudessa.”

Leave a Reply