Archive for maaliskuu, 2019

Viranomaiset eivät löydä käyttöä kansalaispalveluksen suorittaneille

torstai, maaliskuu 21st, 2019

Suurin osa ministeriöistä katsoo, ettei niillä ole tarvetta kouluttaa nuoria kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.
Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä.

Enemmistö Suomen ministeriöistä ei näe tarvetta sille, että kokonaisille ikäluokille koulutettaisiin turvallisuustaitoja kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi, paljastaa turvallisuuskomitean tekemä tuore kysely.

Vain kahdella ministeriöllä oli jotain tarvetta ja kymmenellä ei ollut mitään tarvetta turvallisuuskoulutukselle.

Turvallisuuskomitea teki kyselyn tammi- ja helmikuun vaihteessa. Sen taustalla oli Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon viime vuoden toukokuussa julkaisema Kansalaispalvelus kokonaisturvallisuuden tueksi.

Selvityksessä esitettiin suuria muutoksia Suomen kokonaisturvallisuuden hoitamiseen. Siinä ehdotettiin uudenlaista kansalaispalvelusta, joka olisi koskenut kaikkia miehiä ja naisia. Nykymuotoinen siviilipalvelus lopetettaisiin kokonaan.

Ajatushautomon mallissa nuori voisi valita kansalaispalveluksensa suorittamisen kolmesta eri vaihtoehdosta, joita olisivat asepalveluksen suorittaminen, uudenlainen varautumispalvelu tai palveluksen välttäminen ylimääräistä veroa maksamalla.

Varautumispalvelussa varauduttaisiin eli kouluttauduttaisiin erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin.

Turvallisuuskomitea on kuusi vuotta sitten perustettu virkamiehistä koostuva elin, jonka tehtävänä on auttaa valtioneuvostoa suurissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Se toimii puolustusministeriössä, mutta siihen kuuluu korkeita virkamiehiä eri hallinnonaloilta ja turvallisuusviranomaisilta.

Turvallisuuskomitea teetti viranomaiskyselyn ministeriöille, koska viranomaisten todellista tarvetta kansalaispalveluksen tuottamalle osaamiselle ei ole tutkittu. Ministeriöistä 12 vastasi.

Loppupäätelmä on kansalaispalveluksen viranomaistarpeen osalta tyly: vain maa- ja metsätalousministeriö ja sisäministeriö löysivät jotain tarvetta kansalaispalvelukselle.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla löydettiin tarpeita metsänhoidollisissa tukitehtävissä. Hallinnonalalla ei ole kuitenkaan voimavaroja koulutuksen järjestämiseen.

Sisäministeriön tarpeet löytyivät pelastustoimen koulutuksessa. Hallinnonala kykenisi ehkä kouluttamaan nykyisellä organisaatiolla, mutta voimavaroja tai valtion rahoitusta olisi lisättävä palvelukseen tulevien määrän mukaisesti.

Radikaali ehdotus: Naiset kutsuntoihin, sivarille loppu ja tilalle koko ikäluokan varautumis­palvelu – puolustus­ministeri varoittaa ”Pandoran lippaan” avaamisesta .

HS. 21.3.19

Jokaisen suomalaisen nuoren tulisi suorittaa kansalaispalvelus

torstai, maaliskuu 14th, 2019

Haluaisin palvella maatamme, mutta sopivaa väylää siihen ei valitettavasti ole.
On huutava vääryys, että varusmies- ja siviilipalveluksen suorittaminen on sidottu sukupuoleen. Asia olisi taatusti jo korjattu, jos sukupuoliroolit olisivat toisinpäin. Fyysinen kunto ei ole pätevä perustelu sille, että vieläkin vain miehillä on asevelvollisuus. Sen sijaan jokaisen suomalaisen nuoren tulisi suorittaa kansalaispalvelus.

Kansalaispalvelus innoittaisi nuoria parantamaan maailmaa tarjoamalla eri painotuksia perinteisen asepalveluksen ohella. Kansalaispalveluksessa voisi tehdä työtä varhaiskasvatuksen, koulutuksen tai vanhustenhoidon parissa. Palvelukseen voisi kuulua myös planeettamme tilaa kohentavaa työtä, sillä ilmastonmuutos on eittämättä suurin turvallisuusuhkamme.

Kulttuuriseen kestävään kehitykseen ja arjen terveysosaamiseen liittyvä opetus olisi myös hyödyllistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että liian suuri valinnanvapaus tekisi palveluksesta vaikean suunnitella ja toteuttaa. Mallia muutokseen voisi ottaa Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon viime vuonna julkaisemasta selvityksestä.

Haluaisin palvella maatani, mutta sopivaa väylää siihen ei valitettavasti ole. Siviilipalveluksessa suoritettavaa työtä voisin tehdä osallistumatta varsinaiseen siviilipalvelukseen. Armeijaan haluaisin osallistua sen kurin ja fyysisyyden takia, mutta en miellä aseellista sodankäyntiä viisaaksi.

Kansalaispalvelus voisi olla armeijan tapainen yhteisöllinen leiri majoituksineen, mutta sen voisi yhtä hyvin suorittaa hajautetusti. Suomi voisi jälleen kerran näyttää mallia hyvinvoinnin edistäjänä, jos siirtyisimme tasavertaiseen kansalaispalvelukseen.

Sara Löyttyniemi

opiskelija, Espoo
Julkaistu: 11.3. HS

Keskusta esittää kaikille pakollista kansa­lais­pal­ve­lusta – yleinen asevel­vol­li­suus on yhä puolustuksen lähtökohta ja ydin

keskiviikko, maaliskuu 6th, 2019

Kes­kus­tan puo­lu­e­ko­kous lin­ja­si vii­me ke­sä­nä, et­tä Suo­mi tar­vit­see mies­ten ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den li­säk­si kaik­kia kos­ke­van kan­sa­lais­pal­ve­lus­vel­vol­li­suu­den.

– Suo­men puo­lus­tuk­sen yti­mes­sä pi­tää ol­la ase­pal­ve­lus. Pe­rus­rat­kai­su mie­hil­le on vel­vol­li­suus ase­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­seen, kan­sa­lais­pal­ve­lus­mal­lin ke­hit­tä­mis­tä joh­ta­nut Juho Kor­pe­la ker­too.

Ase­vel­vol­li­suu­den on kes­kus­tan mie­les­tä ol­ta­va jat­kos­sa­kin ylei­nen ja yh­tä­läi­nen. Jo­kai­sen ase­vel­vol­li­suu­si­kään tu­le­van suo­ma­lai­sen su­ku­puo­les­taan riip­pu­mat­ta tu­lee osal­lis­tua kut­sun­toi­hin.

Eri­lais­ten va­pau­tus­ten mää­rä on puo­lu­een nä­ke­myk­sen mu­kaan kas­va­nut koh­tuut­to­man suu­rek­si – va­pau­tus tu­li­si myön­tää vain eri­tyi­sen pai­na­vis­ta syis­tä

Si­vii­li­pal­ve­lus ase­pal­ve­luk­sen vaih­to­eh­to­na on kes­kus­tan mie­les­tä ko­ko­nais­tur­val­li­suu­den nä­kö­kul­mas­ta riit­tä­mä­tön ja lii­an kal­lis hyö­tyi­hin ver­rat­tu­na. Se ha­lu­taan kor­va­ta kan­sa­lais­pal­ve­luk­sel­la, joka oli­si mie­hil­le vaih­to­eh­to ase­pal­ve­luk­sel­le. Nai­sil­le sää­det­täi­siin vel­vol­li­suus suo­rit­taa joko ase- tai kan­sa­lais­pal­ve­lus.

Kes­kus­tan esit­tä­mäs­sä mal­lis­sa jo­kai­nen suo­ma­lai­nen sai­si pe­rus­tai­dot poik­keu­so­lois­sa sel­viy­ty­mi­seen – tämä vas­tai­si puo­lu­een nä­ke­myk­sen mu­kaan ny­kyis­tä pa­rem­min myös pe­rus­tus­lain hen­keä kaik­kien vel­vol­li­suu­des­ta osal­lis­tua isän­maan puo­lus­tuk­seen.

– Ase­pal­ve­luk­sel­le on ol­ta­va asee­ton vaih­to­eh­to, joka pal­ve­lee ko­ko­nais­tur­val­li­suut­ta. Kan­sa­lais­pal­ve­lus vah­vis­tai­si yh­teis­kun­nan krii­sin­sie­to­ky­kyä, Kor­pe­la to­te­aa.

Pe­rus­kou­lu­tus­vai­hees­sa opit­tai­siin esi­mer­kik­si en­si­a­vun pe­rus­tai­to­ja ja poik­keu­so­lo­jen toi­min­taa.

– Eri­kois­tu­mis­vai­hees­sa pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­ja voi­si eri­kois­tua esi­mer­kik­si vaa­ti­vaan en­si­a­puun, eri­lais­ten tu­ho­jen ja on­net­to­muuk­sien tor­jun­taan ja jäl­ki­hoi­toon tai vaik­ka­pa inf­rast­ruk­tuu­rin yl­lä­pi­toon poik­keu­so­lo­suh­teis­sa, to­te­aa Juho Kor­pe­la.

Kan­sa­lais­pal­ve­lus­mal­li lä­he­tet­tiin jou­lu­kuus­sa kom­men­toi­ta­vak­si puo­lu­een jä­se­nil­le. Yli 80 pro­sent­tia mie­li­pi­teen­sä il­mais­seis­ta oli täy­sin tai jok­seen­kin sa­maa miel­tä mal­lis­sa esi­te­tyis­tä rat­kai­suis­ta.

– Kes­kus­ta on tuo­nut nyt rat­kai­su­e­si­tyk­siä ase­vel­vol­li­suu­den ja kan­sa­lais­pal­ve­luk­sen ke­hit­tä­mi­sek­si. Olem­me val­miit käy­mään ai­hees­ta en­si vaa­li­kau­del­la laa­jan kes­kus­te­lun ja aloit­ta­maan val­mis­te­lun, to­te­aa Kor­pe­la.

Keskustan kansalaispalvelusmalli

keskiviikko, maaliskuu 6th, 2019

4. Kansalaispalvelus

Nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ei ole yhteiskunnalle riittävästi hyötyä sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Nykyisessä siviilipalveluksessa suorittajalle ei kouluteta poikkeusolojen tehtävää eikä anneta sijoitusta. Asepalvelukselle on oltava aseeton vaihtoehto, mutta sen on palveltava kokonaisturvallisuutta. Nykyinen siviilipalvelus on korvattava uudella kansalaispalveluksella.

Keskustan mallissa uudessa kansalaispalveluksessa keskitytään yhteiskunnan kannalta kriittisiin kokonaisturvallisuuden aloihin ja jokaiselle koulutetaan poikkeusolojen tehtävä. Kansalaispalvelus vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja henkilön omia valmiuksia toimia poikkeusoloissa. Kansalaispalvelus mahdollistaa koko ikäluokan potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.
Kansalaispalvelus jakaantuu kahteen eri vaiheeseen: 3 kuukautta kestävällä koulutusjaksolla koulutetaan tarvittavat taidot ja sen jälkeen tulevalla päivystysjaksolla opittuja taitoja hyödynnetään käytännössä.

Jokaiselle yhteisessä peruskoulutuksessa koulutetaan perustasoista ensiapua, poikkeusolojen toimintaa ja ryhmätyötaitoja sekä annetaan liikuntakasvatusta. Erikoistumisvaiheessa koulutetaan oman tehtävän kannalta tarvittavat taidot.

Erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja voisivat olla muun muassa
• vaativa ensiapu
• palokuntatoiminta
• öljy- ja muiden kemikaalionnettomuuksien torjunta
• myrskytuhojen ja muiden luonnonilmiöiden jälkihoito
• ruokahuolto ja muu siviilien avustaminen poikkeusoloissa
• kadonneiden etsintä
• meri- ja järvipelastus
• väestönhallinta kriisitilanteissa
• infrastruktuurin ylläpito poikkeusoloissa

Koulutusjaksoa järjestämään perustetaan uusi viranomainen sisäministeriön alaisuuteen, korvaamaan nykyinen työ- ja elinkeinoministeriön alainen Siviilipalveluskeskus.

Koulutusjakson jälkeen suoritetaan päivystysjakso, jonka kesto on kaksi vuotta. Päivystysjakso suoritetaan oman tehtävän mukaisen viranomaisen tai järjestön alaisuudessa. Päivystysjakson aikana voi opiskella, tehdä työtä ja elää siviilielämää, mutta kutsuttaessa on saavuttava palvelukseen tukemaan viranomaisen tai järjestön toimintaa. Päivystysjakson aikana voidaan myös järjestää täydennyskoulutusta. Päivystysjakson suorituspaikassa on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa palveluksen asianmukaisen suorittamisen valvonnasta.

Myös kansalaispalveluksessa on oltava mahdollisuus johtajakoulutukseen. Ensimmäisen vuoden päivystysjakson jälkeen on mahdollista hakeutua ryhmänjohtajaksi seuraavan vuoden saapumiserän koulutusjaksolle ja sen jälkeen suorittaa päivystysjakso oman ryhmänsä ryhmänjohtajana.