Archive for marraskuu, 2017

Kansalaispalvelus lisäisi osallisuuden tunnetta

perjantai, marraskuu 17th, 2017

Suuri määrä nuoria jää nykymuotoisen asevelvollisuuden ulkopuolelle.

Julkaistu: 17.11. HS

Viime aikoina on keskusteltu siitä, pitäisikö asevelvollisuus laajentaa kaikkia kansalaisia koskevaksi kansalaispalvelukseksi. Uuden palvelus­tyypin kehittämistä puoltavat tavoitteet sukupuolten tasa-arvosta ja nuorten osallisuudesta. Lisäksi maanpuolustusvelvollisuuden suhdetta muuhun yhteiskuntaan, kuten koulutukseen ja työhön, tulee vahvistaa. Uusi malli vaatii asevelvollisuudesta poikkeavia hajautet­tuja ratkaisuja.

Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä korostuu kansallisen yhtenäisyyden tarve. Nykymuotoinen asevelvollisuus ei kuitenkaan ole paras keino yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Järjestelmän vaikutukset rajautuvat lähinnä varusmiespalveluksen suorittajiin. Koko kansan tietoisuutta sotilas- ja siviiliturvallisuudesta on tarpeen kasvattaa.

Yksi asevelvollisuusjärjestelmän tausta-ajatus on ollut, että yhtenäisellä, kaikki miehet osallistavalla järjestelmällä voidaan taata toimintakyky ja yhtenäisyys kriiseissä. ­Sukupuolittunut järjestelmä on kuitenkin jättänyt naiset vapaaehtoisten rooliin.

Halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan on itsessään turvallisuuskysymys. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on tunnistettu keskeiseksi kansallisen turvallisuuden ongelmaksi.

Asevelvollisuusjärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti maan sotilaallisen turvallisuuden takaaminen. Mahdollisuudet nuorten laajaan osallistamiseen ovat rajalliset. Palveluksesta vapautettujen määrä on viime vuosina kasvanut, mikä tarkoittaa, että siirrytään vähitellen kohti valikoivaa palvelusta. Tällöin myös osallisuus vähenee.

Kansalaispalvelus tarjoaa mahdollisuuden päivittää maanpuolus­tusvelvollisuus vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. Osallistaminen voi uudessa mallissa tukea niin sosiaalista hyvinvointia kuin turvallisuuttakin.

Varusmiespalveluksen tulee säilyä maanpuolustusvelvollisuuden ytimessä. Palvelukseen tarvittava määrä varusmiehiä voitaisiin valita esimerkiksi motivaation mukaan tai arpomalla.

Yhden näkökulman kansalaispalveluksen kehittämiselle tarjoaa siviili­palvelus, joka on pääosalle suorittajista myönteinen kokemus. Useimmille palvelus on myös ensimmäinen pidempi kokemus työstä.

Siviilipalvelus ei kuitenkaan ­sovi kansalaispalveluksen suoraksi malliksi. Ongelmana on työpalvelun ­pituus ja työmarkkinoille sijoittuminen. Rajallisille työmarkkinoille ei voida sijoittaa kansalaispalveluksen vaatimaa määrää nuoria.

Kansallisen yhtenäisyyden ja turvallisuuden tukeminen ei kansalaispalvelusmallissa vaadi uutta kollektiivista ratkaisua. Ratkaisujen hajauttaminen on sitä väistämättömämpää, mitä laajemmin nuoret halutaan mukaan järjestelmään.

Hajautetussa ratkaisussa palvelus voisi koostua esimerkiksi eri järjestöjen tuottamasta lyhyestä peruskoulutusjaksosta, lyhyistä harjoittelujaksoista ja osallistavista tehtävistä. Osa kansalaispalveluksesta voi olla jopa virtuaalista.

Suorittamistapaa oleellisempaa on, että kansalaispalveluksen tehtävät kytkeytyvät turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta kansallisiin tavoitteisiin. Tällöin nuorille tarjotaan ­kokemus yhteiskunnan rakentamiseen osallistumisesta. Parhaimmillaan tehtävät täydentäisivät opinto- ja työllistymispolkua.

Kannattaisi selvittää, sopisivatko mikrotehtävät osaksi kansalaispalvelusta. Mikrotehtävillä tarkoitetaan lyhytkestoisia tehtäviä, joita tekemällä voi osallistua myös kollektiivisen tuotoksen toteuttamiseen. Jotta mikrotehtäviä voitaisiin käyttää, tarvittaisiin järjestelmä, jossa eri ­toimijat Puolustusvoimista ja muusta julkisesta sektorista järjestöihin voisivat antaa turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä toimeksiantoja.

Yhteisiin tavoitteisiin sitouttaminen voidaan toteuttaa hajautetulla mallilla. Mitä monipuolisempia palvelustehtävät ovat, sitä useampi nuori voi osallistua niihin. Malli palvelee sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyä että laajaa turvallisuutta.

Kansallisen turvallisuuden ydin on kansalaisten kokemus siitä, että maa on itsenäisyyden ja sen puolustamisen arvoinen. Osallistuminen yhteiskunnan turvallisuuden tuottamiseen on yksi tapa tuottaa tätä ­kokemusta. Maanpuolustusvelvollisuus kuuluu perustuslain mukaan kaikille.

Valdemar Kallunki

Kirjoittaja on sotilassosiologian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa ja tutkimusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Naisetkin halutaan palvelukseen HS 6.11.2017

torstai, marraskuu 9th, 2017

Eduskunnan kulisseissa pohditaan kaikille pakollista ”kansalaisvelvollisuutta” – naisetkin ovat velvollisia osallistumaan maanpuolustukseen, muistuttaa professori

Ilkka Kanerva on lähtenyt ajamaan puolustusvaliokunnassa ajatusta naisten kansalaisvelvollisuudesta/kansalaispalvelusta. Kansalaispalvelus.

Katso:

https://www.hs.fi/paivanlehti/06112017/art-2000005437768.html