Archive for heinäkuu, 2013

Kasarmeille saatava lisää naisia

perjantai, heinäkuu 5th, 2013

Maanantaina palvelukseen astuu uusi saapumiserä alokkaita. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälistä mahdollinen naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus ei ole vakiinnuttanut alkuryntäyksen jälkeen asemaansa kasarmeilla. Palvelusikäluokista vain kourallinen on naisia. Nyt naisten pitää hakea palvelukseen hakemuksella ja kutsuntojakin järjestetään vain kerran vuodessa. Monen nuoren naisen mielenkiinto armeijaa kohtaan nousee vasta määräajan, maaliskuun 1.päivä jälkeen, eikä asepalvelus kuluvana vuonna tule kysymykseen.

Tänään 4.7. Helsingin Sanomien pääkirjoitus-kolumnissaan Ville Similä huomautti Norjan periaatepäätöksestä siirtyä koko ikäluokan kattavaan asevelvollisuuteen. Norjan järjestelmä ei ole suoraan verrannollinen suomalaisen asevelvollisuuden kanssa, mutta Varusmiesliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut naisille pakollisia kutsuntoja.

Varusmiesliiton esittämä malli on suorassa suhteessa sama kuin norjalaisten tuleva asevelvollisuusmalli. Norjassa asevelvollisuus on käytännössä vapaaehtoinen, meillä Suomessa se on jo nyt valikoiva.

– Jatkossa koko ikäluokkaa koskettavissa kutsunnoissa motivoituneiden armeijaan lähtijöiden määrä kasvaisi ja vasta vähintään kymmenen vuoden koeajan jälkeen voisi Suomessakin alkaa keskustelut asevelvollisuuden muuttamisesta valikoivasta vapaaehtoiseksi, maalaa puheenjohtaja Risto Lahti.

Puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarvittava reservin koko jatkaa pienentymistään. Jo nyt vain 30% ikäluokasta suorittaa palveluksen loppuun. Varusmiesliitto ei kannata asevelvollisuuden laajentamista koko ikäluokkaan, vain kutsuntavelvollisuuden.

– Kutsuntavelvollisuudella olisi myönteisiä kansaterveydellisiä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Asevelvollisuuden laajentaminen koko ikäluokkaa koskevaksi taas lisäisi totaalikieltäytyjien ja siviilipalveluksen suorittajien määrää. Toisin kuin asepalveluksen suorittajilla, ei siviilipalveluksen käyneillä ole yhteiskunnallisesti korvaamatonta tehtävää, painottaa Risto Lahti.

Motivoituneiden naisten suurempi määrä varuskunnissa parantaisi puolustuskykyä ja palvelusta suorittavien palvelusmotivaatiota pakkovelvollisuuden miehiä tehokkaammin.

– Asevelvollisuuden päämääränä on puolustuskyky, ei tasa-arvo, paaluttaa puheenjohtaja Lahti.
– See more at: http://www.varusmiesliitto.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/kannanotto/kasarmeille-saatava-lis%C3%A4%C3%A4-naisia#sthash.5jCnPEbs.dpuf

Miksei naisia pakoteta armeijaan?

perjantai, heinäkuu 5th, 2013

Mitä tulee mieleen sanasta ”sukupuolineutraali”?

Asevelvollisuus, vastasivat norjalaispuolueet.

Norjan parlamentti teki kesäkuussa periaatepäätöksen siirtyä sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Norjalaisnaiset siis kutsuttaneen armeijaan siinä missä miehetkin ehkä jo vuonna 2015.

Ratkaisu on omaperäinen, sillä Euroopassa asevelvollisuusarmeijoita on viime vuosina purettu. Ruotsi ja Saksa luopuivat asevelvollisuudesta vuonna 2010.

Norja ei silti ole ainoa valtio, jossa kansalaiset ovat armeijan edessä tasaveroiset.

Esimerkiksi Israelissa asepalvelukseen kutsutaan myös naiset. Israelissakin erilaisia uskontoon liittyviä poikkeuksia on niin paljon, että todellisuudessa asepalveluksen suorittaa noin 50 prosenttia kansalaisista.

Puolustusliitto Natoon kuuluvassa Norjassa asevelvollisuus ei ole niin armoton kuin Suomessa.

Suomessa asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytyvä mies joutuu vankilaan (ellei asu Ahvenanmaalla tai kuulu Jehovan todistajiin).

Norjassa asepalvelus on käytännössä vapaaehtoinen, sillä kutsutuista alle 15 prosenttia päätyy armeijaan.

Norja ei tehnyt päätöstä siksi, että sen oli pakko, vaan siksi, että se voi. Päätöksellä Norja ilmaisi, että nykyaikana yhteiskunta ei voi asettaa kansalaisia sukupuolen perusteella eri asemiin.

Kysymys on niin kiusallinen, että Suomessa se yleensä vain ohitetaan.

Millä perusteella nyky-Suomessa voi määrätä raskaan velvollisuuden vain yhdelle sukupuolelle?

Kestäviä perusteluja on vaikea keksiä.

Naiset ovat keskimäärin fyysisesti heikompia, mutta armeijassa riittää tehtäviä, joita ei tarvitse suorittaa täyspakkaus selässä juosten.

Todella tunkkaista on väittää, että armeija kuuluu miehille, koska äitiys ja lastenhoito kuuluvat naisille. Samaa sarjaa olisi ajatus, että väkivalta on miesten synnynnäinen ominaisuus ja siten velvollisuus.

Myös Ruotsissa keskusteltiin kymmenen vuotta Norjan kaltaisen sukupuolineutraalin asevelvollisuuden mahdollisuudesta. Lopulta päädyttiin lakkauttamaan asevelvollisuus kokonaan.

Asevelvollisuushan on oikeastaan puolustuksen ”halpana” pitämiseksi määrätty lisävero, joka kerätään vain miehiltä ja suoritetaan työllä.

Jos Suomi perustettaisiin nyt, voisiko asevelvollisuuden määrätä vain yhdelle sukupuolelle?

Ville Similä ville.simila@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.