Archive for toukokuu, 2013

Jokaiselle kansalaiselle palveluvelvollisuus

lauantai, toukokuu 25th, 2013

 

Arno Kotro kirjoitti jälleen loistavan kolumnin (HS Tänään 18. 5.) otsikolla ”Umpihöhlää keskustelua”. Kotro toi esille törkeän tasa-arvoloukkauksen: kun vain miespuolisilla kansalaisilla on velvollisuuksia, naiset voivat vain toteuttaa itseään.

Asevelvollisuudesta tässä on kysymys. Jokainen Suomen mies on pakotettu 6–12 kuukauden varusmiespalvelukseen. Tämän lisäksi ovat vielä kertausharjoitukset. Jos mies ei halua aseelliseen palvelukseen, on mentävä siviilipalvelukseen, ja ellei sekään miellytä, vankilaan.

Tytöillä ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia. Jos joku sanoo, että naiset synnyttävät ja kasvattavat lapset, niin näkeehän tilastoista, kuinka yleistä synnyttäminen naisten keskuudessa on.

Ainoa kestävä ratkaisu epäkohdalle on kaikkien kansalaisten palvelusvelvollisuus, ei asevelvollisuuden lakkauttaminen. Idea on, että kaikki alle 25-vuotiaat kansalaiset määrättäisiin kutsuntojen kautta koulutukseen, joka heille oman halunsa ja taipumustensa kautta sopii. Osa siis määrättäisiin aseellisiin tehtäviin, muut lääkintä-, taloushuolto-, it-, viesti- tai muuhun sellaiseen tehtävään, jossa taisteleva kansakunta tarvitsee osaavia ihmisiä. Vasta tämä olisi todellista tasa-arvoa.

Tämä vaatii aivan uutta ajattelua. Poliitikoilla sitä tuskin on, mutta onko kansalaisilla?

HS. Mielipide. 24.5.2013

Antti Pekola

Pori

 

Yhdyskuntapalvelua asevelvollisuuden sijaan

lauantai, toukokuu 25th, 2013

 

 

Arno Kotro ehdotti (HS Tänään 18. 5.) asevelvollisuusarmeijan lakkauttamista tasa-arvon nimissä. Hyvä, mutta jatko huutaa kommenttia.

Jos nykyinen armeija korvataan ammattiarmeijalla, joudutaan ojasta allikkoon. Muutos merkitsisi kansalaisyhteiskunnan ja yhteisvastuun lopullista alasajoa, sotimisen delegoimista yhteiskunnan ulkopuolelle ja vielä Kotron ehdottaman Nato-jäsenyyden myötä kauas Suomesta.

Tähän Nato-asiaan käy vastaus, jonka presidentti Mauno Koivisto antoi Serbian turhien pommitusten aikaan. Kun häneltä kysyttiin Suomen Natoon liittymisestä, hän vastasi: ”Mihin Natoon?”

Nato muuttaa muotoaan kuin virus. Se on milloin missäkin roolissa maailman eri kolkissa. Naton ainoa pysyvä osa on sen ydin, Yhdysvallat läheisine liittolaisineen, jonka intressejä Nato yksiselitteisesti ajaa. Tälläkin hetkellä Suomen toiminta Naton johtamassa koalitiossa Afganistanissa on erittäin kyseenalaista: kuten turvallisuuspolitiikan asiantuntija Wilhelm Agrell totesi (HS Ulkomaat 13. 3.), operaatio on vähintään kolme vuotta sitten muuttunut rauhanturvaamisesta sodaksi. Kymmenettuhannet siviilit ovat menettäneet henkensä. Haluammeko lisää Nato-yhteistyötä tämän jälkeen?

Voisimme ottaa oppia Costa Ricasta. Siellä kyllästyttiin jo vuonna 1949 jatkuviin Yhdysvaltain operoimiin sotilasvallankaappauksiin, ja demokraattisesti valittu valtionjohto lopetti armeijan. Siellä nuori ei edes tiedä mitä armeija eli ejército merkitsee. Sotahullujen teoriat sotilaallisesta tyhjiöstä jäävät omaan tyhjyyteensä.

Me voisimme yhdistää asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen hyvät puolet tasa-arvon hengessä ja luoda kaikille yhteisen, huolellisesti ja luovasti suunnitellun yhdyskuntapalvelun, jossa nuoret kykyjensä ja suuntautumisensa mukaisesti oppisivat vastuuta ja yhdessä tekemistä.

Töitä riittää. Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistyön osaajat voivat siitä kertoa.

 

HS. Mielipide . 24.5. 2013

Heikki Jäntti

Helsinki

 

 

Asevelvollisuus rakentaa yhteistä turvallisuutta

keskiviikko, toukokuu 22nd, 2013

Juha Mäkinen Helsingin sanomat, Mielipide, 22.5.13

Opettaja Arno Kotron kirjoitusta (HS 18. 5.) kritikoidessaan Marko Erola (HS Mielipide 20. 5.) johdatteli miettimään mahdollisen Nato-jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden välistä yhteyttä. Erolan näkemyksen mukaan mahdollinen Suomen Nato-liittoutuminen oikeuttaisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta.
Pidemmälle vietynä tämä logiikka johtaisi kansalaisten osallistumattomuuteen myös maamme sisäisen turvallisuuden ja esimerkiksi väestönsuojelutehtävien edellyttämien valmiuksien tuottamisessa. Kun asevelvollisuutta tarkastellaan yli sukupolvien, huomataan, että se on kehittynyt yhä enemmän kansalaisia osallistavaksi.
Kehitys ei ole ollut kuitenkaan ristiriidatonta, mikä onkin aivan ilmeistä, kun tarkastellaan esimerkiksi naisten osallistumismahdollisuuksia ja -velvollisuuksia yhteisen turvallisuutemme rakentamisessa.Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei.
Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa. Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei. Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa.
Juha Mäkinen
professori
Santahamina, Helsinki

Jussi Halla-aho HS-raadissa: Naisetkin asevelvollisiksi

sunnuntai, toukokuu 12th, 2013

Jussi Halla-aho HS-raadissa: Naisetkin asevelvollisiksi

91

Martti Kainulainen / Lehtikuva
Alokkaita rynnäkkökiväärin ampumaharjoituksissa Santahaminassa viime elokuussa.
Alokkaita rynnäkkökiväärin ampumaharjoituksissa Santahaminassa viime elokuussa.

”Nykyinen miesten asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä on aikansa elänyt – asevelvollisuus on väärin ja sukupuolisesti selkeästi miehiä syrjivä”, toteaa kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj  (kok).

Sekä miehille että naisille suunnatuksi asevelvollisuudeksi tai kansalaispalveluksi asevelvollisuuden muuttaisi 29 prosenttia vastaajista.

”Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on selkeän epätasa-arvoinen ja nykymaailmassa perusteeton jäänne”, toteaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps).

Hänen mukaansa ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi siirtymällä Yhdysvaltain mallin mukaiseen sukupuolineutraaliin palkka-armeijaan tai ulottamalla yhtäläinen kansalaisvelvoite myös naisiin, kuten Israelissa. Halla-aho asettuu sukupuolineutraalin asevelvollisuuden puolelle.

”Yleinen asevelvollisuus nauttii laajaa kannatusta, ja se on ainoa realistinen tapa luoda uskottava kansallinen puolustuskyky, mikäli puolustusvoimien perustehtäväksi nähdään edelleen kotimaan puolustaminen eikä kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen”, Halla-aho toteaa.

HS-raati 11.5. asevelvollisuudesta

lauantai, toukokuu 11th, 2013

Nykyisen kaltainen asevelvollisuus on HS-raadin mielestä tullut tiensä päähän – tosin raadilla ei ole yhtenäistä näkemystä siitä, miten asevelvollisuutta pitäisi muuttaa.

Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että sekä miesten ja naisten pitäisi suorittaa asevelvollisuus tai sitä vastaava kansalais- tai yhteiskuntapalvelu.

”Yleiseen asevelvollisuuteen pohjaava kansanarmeija on nykysodankäynnin kannalta tehoton. Varusmiespalvelun puolustelu sen sosiaalistavalla vaikutuksella on sekin mennyttä maailmaa”, arvioi teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist  Helsingin yliopistosta.

”Nykyinen miesten asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä on aikansa elänyt – asevelvollisuus on väärin ja sukupuolisesti selkeästi miehiä syrjivä”, toteaa kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj  (kok).

Sekä miehille että naisille suunnatuksi asevelvollisuudeksi tai kansalaispalveluksi asevelvollisuuden muuttaisi 29 prosenttia vastaajista.

”Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on selkeän epätasa-arvoinen ja nykymaailmassa perusteeton jäänne”, toteaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps).

Hänen mukaansa ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi siirtymällä Yhdysvaltain mallin mukaiseen sukupuolineutraaliin palkka-armeijaan tai ulottamalla yhtäläinen kansalaisvelvoite myös naisiin, kuten Israelissa. Halla-aho asettuu sukupuolineutraalin asevelvollisuuden puolelle.

”Yleinen asevelvollisuus nauttii laajaa kannatusta, ja se on ainoa realistinen tapa luoda uskottava kansallinen puolustuskyky, mikäli puolustusvoimien perustehtäväksi nähdään edelleen kotimaan puolustaminen eikä kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen”, Halla-aho toteaa.

”Suomi tarvitsee sekä miesten että naisten kansalaispalveluspanosta. Miehille pääasiallisesti varusmiespalveluksen kautta, naisille myös lisäksi yhteiskuntapalveluksen kautta, esimerkiksi vanhustenhoitoon osallistumalla”, ehdottaa Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen.

Asevelvollisuus nousi  tällä viikolla keskustelunaiheeksi sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli selvitysmies Jukka Kekkosen raportti Jehovan todistajia koskevasta lainsäädännöstä. Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta.

Kirjailija Jarkko Tontti ei lämpene Kekkosen ehdotukselle, jonka mukaan asevelvollisuudesta vapautusta hakevien vakaumusta ryhdyttäisiin tutkimaan erillisellä menettelyllä. ”’Vakaumuksen tutkintamenettely’ kuulostaa lähinnä inkvisitiolta”, Tontti pohtii.

”On epäoikeudenmukaista asettaa yksittäinen uskonryhmä erityisasemaan”, toteaa arkkitehti Harri Hautajärvi.

”Uskovaisille on jo nykyisin tarjolla hyviä paikkoja suorittaa siviilipalvelus, muun muassa hoito- ja sosiaalityössä.”

Viidennes vastaajista  pitäisi asevelvollisuuden pääpiirteissään nykyisellään, mutta korjaisi vakaumusta koskevia pykäliä hieman väljemmiksi.

”Siviilipalvelus pitäisi määritellä uudestaan niin, että Jehovan todistajat ja muut voisivat hyväksyä sen vaihtoehdoksi. Silloin pääsisimme eroon linnatuomioista ja armahduksista, jotka eivät kuulu nykyaikaan”, toteaa East Office of Finnish Industries Oy:n toimitusjohtaja René Nyberg.

Vastaajista  12 prosenttia on sitä mieltä, että miesten pitää suorittaa asevelvollisuutensa vakaumukseen katsomatta.

”Jos vakaumus tai muu syy estää asepalveluksen, mies voi suorittaa siviilipalveluksen. Nykyiset poikkeuksetkin pitäisi poistaa”, sanoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara.