Archive for maaliskuu, 2011

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo soisi myös naisille yhteiskuntapalveluvelvoitteen

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

Sukupuolten välille balanssi

Ote Ruotuväki-lehden numerosta 10/08

Pauliine Koskelon mukaan suurin muutostarve tasa-arvon saralla on vanhemmuuden kustannusten tasapainottaminen myös miesvaltaistaisille aloille. Hänen näkemyksensä mukaan ei ole reilua, että naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan kohtuuttoman osan vanhemmuuden aiheuttamista kuluista, vaikka kyseisten menojen tulisi olla kaikkien yhteisiä. Menojen jakaminen parantaisi naisten asemaa työelämässä.
Toisaalta Koskeloa huolestuttaa myös miesopiskelijoiden radikaali vähentyminen yliopistomaailmassa.
– Koulutusjärjestelmää pitäisi tasapuolistaa siten, että sukupuolten välillä pysyisi tasapaino yliopistoissa, Koskelo tuumii.
Presidentin mielestä myös kauniimmalle sukupuolelle pitäisi olla jonkin sortin yhteiskuntapalvelus.
– Naisille pakollinen yhteiskuntavelvoite voisi tulla kyseeseen, sillä se tekisi monelle naiselle hyvää, ja Suomen turvallisuuden takaaminen on nykyisin muutakin kuin sotilaallista puolustamista, kuten maanpuolustuskurssit ovat osoittaneet. Jos naisille olisi aikanaan ollut jonkinlainen yhteiskuntavelvoite, olisin osallistunut erittäin mielelläni, presidentti vakuuttaa.

Asevelvollisuus vai yhteiskuntapalvelu?

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

10.9.2010 15:51Vihreät esittävät armeijamme reservin supistamista 75 000-150 000 henkeen valikoivalla asevelvollisuudella. Halukkaita mallin armeijaan varmasti riittäisi, mutta valikoivuudella asevelvollisuuden tehtävä eri kansanryhmien miespuolisia jäseniä yhdistävänä kytköksenä romuttuisi. Muutokseen liittyy perustavia ongelmia.

Asevelvollisuusarmeijoita ei luotu vain ulkoisia vihollisia vastaan vaan myös tasoittamaan sisäisiä jännitteitä. Kansalaisarmeija on purkanut valtiojohdon yksipuolista määräysvaltaa sotilaalliseen voimaan. Kun laki samalla kieltää sodankäynnin välineet yksityisiltä tahoilta, se on eräs demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi.

Valikoivuus murentaisi asevelvollisuuden positiivisimman ulottuvuuden, voimankäytön hallinnan hajauttamisen. Jos alle viidennes ikäluokasta saa asekoulutuksen, enemmistö jäisi puolustuskyvyn ulkopuolelle. Puolustusta suunniteltaessa ei voi jättää huomiotta kansan ja armeijan välisen konfliktin mahdollisuutta. Asekoulutuksen valuminen rajatulle joukolle sisältää mielivallan riskin.

Ohjelmassaan vihreät eivät pidä Natoa tarpeellisena. Silti esimerkiksi puolueen presidenttiehdokas Pekka Haavisto on osoittanut myönteisyyttä sotilasliittoa kohtaan. Vihreiden malli olisi Nato-yhteensopiva. Reservin pienentäminen, valikoiminen ja teknistäminen ovat yhtä kuin Naton nykylinja.

Valikoivuudella haetaan myös sitä, että iso osa ikäluokasta siirtyisi aiemmin työelämään. On kyseenalaista, parantaako töiden kiirehtiminen nuorten mahdollisuuksia etsiä paikkansa yhteiskunnassa. Kuinka vihreiden malli edistää ympäristön kannalta kestäviä elintapoja perinteisen palkkatyön ja massakulutuksen kierron sijaan? Entä rauhanaatetta tai aseistariisuntaa?

Malli johtaisi yhteiskunnasta etäännytettyyn armeijaan ja Natoon hakeutumiseen. Se ei tarjoa uusia perusteita Suomen puolueettomuudelle, ei vaihtoehtoa puolustus- tai työvoimapolitiikkaan eikä ulospääsyä kiihtyvästi militarisoituvasta maailmasta.

Puolustuskysymystä voi lähestyä kokonaan toisin. Asevelvollisuuden tulevaisuus voi olla järjestelmä, jossa koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta suorittaa yhteiskuntapalveluksen. Asepalveluksen tasa-arvoisena vaihtoehtona olisi kouluttautuminen siviilikriisinhallinnan reserviksi tai yhteiskunnallisesti hyödyllinen työ julkisella tai kolmannella sektorilla.

Yhteiskunnallinen työ tukisi leikkauskierteessä olevia peruspalveluja ja yhteistä hyvinvointia. Se ehkäisisi julkisen ja kolmannen sektorin alistamista yksityisen sektorin ehtoihin. Nuoret omaksuisivat yhteiskunnallisia taitoja ja tietoja. Rauhanaate voimistuisi, koska yhteiskunnan eteen työskentely näyttäytyisi pelkän asekoulutuksen sijaan yhteisvaurauden rakentamisena ja kehittämisenä.

TERO TOIVANEN tutkija JOONATAN VIRTANEN opiskelija Jyväskylä

Demarinuoret lyhentäisivät siviilipalvelusta ja kehittäisivät asevelvollisuutta kohti kansalaispalvelua

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

Satakunnan Kansa

 

Demarinuoret vaatii, että siviilipalveluksen kestoa lyhennetään lähemmäksi varusmiespalveluksen keskimääräistä pituutta.

– Esimerkiksi kolmen kuukauden lyhennys 9 kuukauteen nykyisestä 12 kuukaudesta olisi suotavaa, kommentoi Demarinuorten varapuheenjohtaja Sanna Marin.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 9. maaliskuuta Siviilipalvelus 2020 -mietinnön. Se sisältää joukon ehdotuksia siitä mihin suuntaan siviilipalvelusta tulee kehittää.

Demarinuoret huomauttaa, että viimeisimpien tutkimuksen perusteella yhä harvempi suomalainen kannattaa varusmiespalveluksen pitämistä nykyisellään.

– Nyt olisi hyvä aika pohtia nykyisen asevelvollisuusmallin muuttamista kohti yleistä kansalaispalvelusta. Nyt käytössä oleva malli on epätasa-arvoinen, eikä juuri ota huomioon ihmisten omia vahvuuksia ja kiinnostuksia, Marin lisää.

Keskustanuorten Maisila: Yleinen yhteiskuntapalvelu asevelvollisuuden rinnalle

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

Keskustanuorten Maisila: Yleinen yhteiskuntapalvelu asevelvollisuuden rinnalle

 

09.07.2010

Tuhannet varusmiehet kotiutuvat tänään suorittamansa asepalveluksen jäljiltä ja samanmoinen sakki viettää viimeistä viikonloppua ennen maanantaista velvollisuuteen astumista. Kotiutumispäivät kirvoittavat kerta toisensa jälkeen keskustelua ja ajatuksia Suomen maanpuolustukseen ja erityisesti yleiseen asevelvollisuuteen liittyen.

Suomen puolustuspolitiikassa uudenlaiset haasteet ovat viime vuosina korostuneet eikä aseellinen hyökkäys naapurista enää 2010-luvulla tunnu kovin todennäköiseltä. Uudenlaiset uhat ovat muuttaneet turvallisuuskäsitystä, vaikkei geopoliittinen asemamme ole muuttunut miksikään. Nykytilanteessakin yleinen asevelvollisuus näyttäytyy ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Laajan maantieteellisen alueen puolustaminen on ja pysyy omilla harteillamme, kansainvälisen yhteistyön syventymisestä huolimatta.

–          Tänään kotiutuvat varusmiehet ovat saaneet monipuolista koulutusta ja antaneet tärkeän panoksen isänmaan hyväksi. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän palveluksen sisältöihin ja siihen, että kertynyt osaaminen pystytään hyödyntämään myös rauhan aikana esimerkiksi laajan ympäristökatastrofin sattuessa. Asevelvollisuuden on tarjottava sotataitojen, yleisten käyttäytymistaitojen, kuntokasvatuksen ja johtamiskoulutuksen lisäksi oikeita välineitä erilaisten siviilikriisien varalle. Palveluksen on oltava hyödyksi niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin, painottaa Keskustanuorten varapuheenjohtaja Carita Maisila.

Yleisen asepalveluksen rinnalle olisi kehitettävä yleinen aseeton yhteiskuntapalvelus, joka osaltaan korvaisi nykyisen siviilipalveluksen ja muokkaisi myös asepalvelusta. Yhteiskuntapalveluksessa koulutettaisiin koko ikäluokalle tarpeellisia taitoja kriisitilanteiden varalle.

–          Uudenlaisen palvelusmuodon kehittämisessä on paljon avoimia kysymyksiä, mutta yleinen velvollisuus palveluksen suorittamiseen takaisi sen, että kaikilla kansalaisilla on tietynlaiset perustaidot sota- ja kriisitilanteiden varalle. Yleinen palvelusvelvollisuus tasoittaisi nykyistä sukupuolien välistä epätasa-arvoa ja tarjoaisi sekä yhteiskunnalle, että yksilölle tarpeellista osaamista. Erilaisten palvelusvaihtoehtojen kestoa, suorittamistapaa ja sisältöjä on kuitenkin mietittävä tarkoin, jotta lopputulos on tarkoituksenmukainen, ideoi Keskustanuorten varapuheenjohtaja Carita Maisila.

Lisätietoja:

Carita Maisila, Keskustanuorten varapuheenjohtaja, 044 360 0022, carita.maisila(at)keskustanuoret.fi

Siviilipalvelun kehittämistyöryhmä puhuu KANSALAISPALVELUSTA

perjantai, maaliskuu 18th, 2011

Ote siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietinnöstä sivulta 43

Päävaihtoehtoja siviilipalveluksen kehittämiselle

Työryhmällä ei ole ollut toimeksiantonsa puitteissa mahdollisuutta arvioida perus-
teellisesti siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Työryhmä on kuitenkin
tarkastellut alustavasti mahdollisuutta korvata nykyinen järjestelmä eräänlaisella
kansalaispalvelumallilla. Tällaisessa järjestelmässä palveluksen voisi suorittaa
asepalveluksena, yhteiskunnan turvallisuutta edistävissä tehtävissä tai sosiaali-
ja terveysalan tehtävissä. Palvelus ilmentäisi palvelusvelvollisen/kansalaisen kuu-
lumista yhteiskuntaan, jolloin jokaisella olisi velvollisuus antaa oma panoksensa
yhteiskunnan hyväksi. Kansalaispalvelus voisi tällöin koskea kaikkia nuoria aikui-
sia. Uudistus vaikuttaisi erittäin voimakkaasti nykyiseen yleiseen asevelvollisuuteen
maanpuolustusjärjestelmän perusteena.

Vaihtoehtoisesti olisi periaatteessa ajateltavissa, että koko ikäluokka (sekä mie-
het että naiset) olisivat palvelusvelvollisia ja että järjestelmä rakennettaisiin ylei-
sen turvallisuuden takaamisen tavoitteen pohjalle. Valtioneuvoston kanslian aset-
tama työryhmä katsoi mietinnössään (Varautuminen ja turvallisuus, Komiteamie-
tintö. VNK julkaisu 21/2010), että ”kun yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämi-
nen varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on olennaisen tärkeää, on eri-
tyisesti kiinnitettävä huomiota viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestö-
jen ja kansalaisten tiiviiseen yhteistoimintaan. Näin voidaan lujittaa yhteisvastuul-
lisuutta, mikä osaltaan edistää vapaaehtoistoimintaa sekä varautumiseen liittyvää
kansalaistoimintaa” (s. 86). Periaatteessa olisikin ehkä mahdollista korvata nykyi-
nen siviilipalvelusjärjestelmä eräänlaisella yleisellä turvallisuuspalvelulla, jossa
painottuisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja erilaiset kriisitilanteet. Tässä mal-
lissa palvelusvelvollisuus voisi koskea koko ikäluokkaa (ts. naiset ja miehet) tai jär-
jestelmä voitaisiin heijastaa nykyjärjestelmään siten, että siihen osallistuisivat vain
miehet ja vapaaehtoiset naiset. Myös tällainen uudistus olisi nykyisen maanpuolus-
tusjärjestelmän kannalta erittäin merkittävä.

 

Kansalaispalvelu ry:n säännöt, ehdotus

keskiviikko, maaliskuu 16th, 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Yhdistysrekisteri

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kansalaispalvelu ry.

ja sen kotipaikka on Espoo.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaispalveluaatteen toteuttamista Suomessa. Tämä tarkoittaa, että Asevelvollisuus tulee muuttaa kansalaispalveluvelvollisuudeksi niin, että sen voi suorittaa jokainen mies ja nainen tasa-arvoisesti joko varusmiespalveluna tai yhteiskuntapalveluna.

Kansalaispalvelu on ajatus ja visio uudenlaisesta kansalaisyhteiskunnasta, jonka eteen yhdistys tekee työtä. Kansalaispalvelu on vaihtoehto nykyiseen epätasa-arvoiseen ja jäykkään asevelvollisuuteen. Tavoitteenamme on saada jokainen suomalainen auttamaan sekä toisiaan että omaa yhteisöään selviytymään paremmin tulevaisuuden haasteista.

Tulevaisuudessa Suomessa tulee varautua maanpuolustuksen lisäksi, terrorismiin ja laajamittaisiin yhteiskunnan perusinfrastruktuureihin ja ympäristöön kohdistuviin katastrofeihin.

Ennakoimattomien suurten katastrofien hoitamiseen tarvitaan virallisten organisaatioiden lisäksi tavallisten kansalaisten apua.

Odotettavissa olevan eliniän kasvaessa kansalaisten apua tarvitaan myös pahenevaan hoiva-alan resurssipulaan. Varautumista uudenlaisiin uhkiin ja henkilöresurssitarpeisiin täytyy uudistaa. Tähän työhön tarvitaan kaikilta uudenlaista asennetta – yhteisöllisyyttä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi

1. ylläpitää nettisivuja

2. järjestää keskustelutilaisuuksia

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Lisäksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3 muuta varsinaista jäsentä sekä  0-3 varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi

pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja

toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja

vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja

muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio

sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

13.  Yhdistyksen viralliset kielet
Yhdistyksen pöytäkirjakielenä on suomi. Ilmoituskielinä on suomi.

 

Siviilipalvelus 2020 – Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö

torstai, maaliskuu 10th, 2011

Tiivistelmä:

Työryhmän mielestä siviilipalvelusjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Siviilipalveluksesta kehitettäisiin
vuoteen 2020 mennessä merkittävä julkisen edun mukainen voimavara. Työryhmän työn aikana on tullut useaan otteeseen
esille, että siviilipalveluksen osalta poliittinen kiinnostavuus ja ohjaus on varsin vähäistä. Työryhmä tekee lukuisia
ehdotuksia siviilipalvelusjärjestelmän kehittämiseksi olettaen, että järjestelmää tarvitaan jatkossakin asevelvollisuuden
korvaavana palvelusmuotona.
Työryhmän keskeisiä ehdotuksia ovat:
• valtiollistettaisiin siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvät tehtävät. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettaisiin
erillinen virasto (Suomen siviilipalveluskeskus).
• siviilipalvelusvelvollisia tulisi aktiivisesti kannustaa ja ohjata yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyödyllisiin palvelupaikkoihin.
Luovuttaisiin siitä, että palveluspaikattomat siviilipalvelusvelvolliset suorittavat työpalvelua Lapinjärven
koulutuskeskuksessa. Siviilipalveluskeskus määräisi työpalveluspaikan niille velvollisille, jotka eivät työpalveluspaikkaa
saa itse järjestettyä
• siviilipalvelusajan pituutta ei olisi nyt tarvetta lyhentää. Jos varusmiespalvelusaikaa lyhennetään, asiaa on syytä tarkastella
uudelleen
• luovuttaisiin tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä. Kohdennettaisiin
peruskoulutusjakson turvallisuuskoulutus normaaliolojen riskeihin
• naisilla tulisi olla ainakin vapaaehtoisena mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus samaan tapaan kuin asepalvelus
• ei toteutettaisi keinotekoisesti siviilipalvelukseen ja asevelvollisuuteen yhteisiä koulutussisältöjä
• varusmiespalveluksensa keskeyttävän tulisi päästä siviilipalvelukseen kuuluvaan peruskoulutukseen mahdollisimman
nopeasti keskeyttämisen jälkeen
• siviilipalvelusvelvollisia tulisi kannustaa ja ohjata terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaharrastukseen
• toteutettaisiin kartoittava alkukysely siviilipalveluksen alussa ja toinen kysely palveluksen päättyessä.
Mietintöön liittyy siviilipalvelusajan pituuden osalta kaksi eriävää mielipidettä.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/Tomi Lounema, puh. 010 606 2697

Koko mietintö löytyy:

http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4530

Siviilipalvelus halutaan avata naisille

keskiviikko, maaliskuu 9th, 2011

STT, 9.3.2011

Naisille halutaan antaa mahdollisuus valita siviilipalvelus asepalveluksen tavoin.

Kehittämistyöryhmän mukaan siviilipalvelus tarjoaisi naisille työharjoittelun tapaan tilaisuuden saada työkokemusta. Naisten vapaaehtoisen siviilipalveluksen suosion arvellaan kuitenkin jäävän melko vähäiseksi.

Työryhmä perustelee kantaansa tasavertaisuudella. Nykyään naiset voivat päätyä siviilipalvelukseen vain keskeytettyään asepalveluksen.

Siviilipalveluksen pituutta työryhmä ei lyhentäisi, ellei varusmiespalvelusta lyhennetä. Siviilipalvelus kestää nykyisin 12 kuukautta, kun mukaan lasketaan koulutusjakso.

Jatkossa palveluspaikattomille siviilipalvelusvelvollisille määrättäisiin palveluspaikka. Nykyään ilman palveluspaikkaa jääneet suorittavat työpalvelun Lapinjärven koulutuskeskuksessa.

Lisäksi siviilipalvelusta hallinnoimaan perustettaisiin erillinen valtion virasto.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti kantaa asevelvollisuuden ja siviilipalvelun kehittämiseen

maanantai, maaliskuu 7th, 2011

Alla on ote tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 197. maanpuolustuskurssin avajaisissa 7.3.2011. Hän näkee, että sekä asepalveluksessa, että siviilipalveluksessa tulee huomioida paremmin kriisinhallinta ja palvelusmuotojen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös naisten kasvanut kiinnostus turvallisuustehtäviin.

…..

Ote puheesta:

Puolustuksemme on säilyttävä uskottavana. Yleiselle asevelvollisuudelle on perinteisesti ollut laaja kansalaisten hyväksyntä ja tuki. Maanpuolustustahto on pysynyt korkeana. Viimeisimmät tulokset vuosittaisessa kyselytutkimuksessa, jossa selvitetään suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta osoittavat jonkin verran muutoksia suhtautumisessa yleiseen asevelvollisuuteen. Vuonna 2010 yleistä asevelvollisuutta kannatti 63 prosenttia vastaajista, kun luku on muuten koko 2000-luvun ollut yli 70 prosenttia. Vastaavasti valikoivan, ei koko ikäluokkaa kattavan, varusmiespalveluksen kannatus oli viime vuonna kasvanut 16 prosentista 27 prosenttiin.

Mielestäni nämä tutkimustulokset kannattaa huolellisesti analysoida – ja selvittää, onko ilmassa merkkejä suuremmastakin asennemuutoksesta. Samalla kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Uudenlaiset uhkakuvat, nykyaikainen häiriöille aikaisempaa herkempi yhteiskunta ja sietokynnykseltään jossain määrin matalampi väestö on vaativa yhdistelmä. Puolustusvoimien uudistamistyö kannattaisi tehdä yhteensopivaksi siviilipalveluksen kehittämisen kanssa.

Varusmiesten määrä vähenee jo ikäluokkien pienenemisenkin kautta. Toisaalta ihmiset ovat vastuullisia ja haluavat toimia yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti. Muita palvelusmalleja tarvittaisiin täydentämään vähenevää varusmiespalvelusta. Monella nuorella voisi olla hyviä edellytyksiä suorittaa esimerkiksi nykyistä paljon vaativampikin siviilipalvelus. Palvelumuutoksilla olisi todennäköisesti vaikutusta toinen toisiinsa. Tavoitteena tulisikin olla kokonaisturvallisuuden kannalta myönteinen lopputulos.

Palvelusmuotojen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös naisten kasvanut kiinnostus turvallisuustehtäviin. Sukupuolten välinen sekä muu tasa-arvo palvelutehtävissä on sekä minun että puolustusvoimien yhteisenä kiinnostuksen kohteena.

Naisten kiinnostus asepalvluun lisääntynyt

torstai, maaliskuu 3rd, 2011

Katso MTV3:n linkki

www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2011/03/1283052