Archive for tammikuu, 2011

Kansalaispalveluryhmän esitys liittyen siviilipalveluksen kehittämiseen

keskiviikko, tammikuu 26th, 2011

Katso linkin pp-esitys

Siviilipalveluksen kehittäminen

WWF:n mielestä siviilipalveluksessa olevia voitaisiin käyttää öljyntorjunnassa

keskiviikko, tammikuu 26th, 2011

Katso pdf-editys:

TEM_WWF

Puheloinen: Armeijaa käytettävä laajalti yhteiskunnan tarpeisiin

tiistai, tammikuu 25th, 2011

Armeijan henkilöstöä ja kalustoa tulee ”päätehtävän salliessa” käyttää muihinkin yhteiskunnan tarpeisiin, linjasi puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen Helsingissä maanantaina.

Puheloinen sanoi puheessaan 196. maanpuolustuskurssin avajaisissa, että puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan raja-aitoja tulisi laskea nykyisestä.

Puolustusvoimat olisi Puheloisen mielestä nähtävä entistä selvemmin monipuolisesti verkottuneen yhteiskunnan osana, eikä erillisenä osa-alueena.

”Saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat. On selvää, että näihin kysymyksiin paneudutaan huolella myös tulevan puolustusvoimauudistuksen suunnittelussa”, Puheloinen ennakoi.

Nykyisin puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille keskimäärin 400–500 kertaa vuodessa.

Apu liittyy usein valvontaan tai etsintöihin, viestijärjestelmiin, öljyntorjuntaan, vaarallisten aineiden analysointiin, palontorjuntaan, pelastukseen tai raivaustöihin.

Puolustusvoimilta sujuu myös rakentaminen, ensihoito ja evakuointi, maa-, meri- ja ilmakuljetukset, vartiointi, majoittaminen ja huoltopalvelut sekä asiantuntija-apu, Puheloinen listasi.

”Sanalla sanoen, paljon sellaisia suorituskykyjä, joita muilla viranomaisilla ei ole ja joita ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa päällekkäisiksi useille viranomaisille.”

Viime vuoden lopulla päivitetyn yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan puolustusvoimien tulee osallistua lukuisiin yhteiskunnan kannalta strategisiin tehtäviin.

Tällaisia strategiamietinnössä listattuja toimintoja on iso liuta: meripelastustoiminta, hätäkeskustoiminta, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rajaturvallisuus, valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnat, elintärkeä teollisuus- ja palvelutuotanto, asuminen ja rakentaminen, työvoima-asiat, terveysuhat, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito.

”Jo yksistään näihin tehtäviin sisältyy puolustusvoimien yhteistoimintaa kahdeksan eri ministeriön kanssa.”

Artikkeli HS:ssa 25.1. Puheloisen kanta tukee mielestäni hyvin kansalaispalvelun toteuttamista tulevaisuudessa.

Matti Ihamuotila

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen

sunnuntai, tammikuu 23rd, 2011

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen:

10.12.2010 8:49

Jyrki Räikkä

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Jyrki Räikkä
Helsingin Sanomat

Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

”Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa.”

Koulutus- ja työurien keskeyttäminen varusmiespalveluksen ajaksi on ristiriidassa kaikkialla jyräävän tehokkuusajattelun kanssa, arvioi tutkija Markku Jokisipilä.

”Maailma ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Määrä ei korvaa laatua, eikä resursseja kannata tuhlata tykinruoan kasvattamiseen.”

Ammattiarmeija ajaisi saman asian eikä sitoisi epämotivoituneita nuoria lähes vuodeksi, vertaa toimittaja Katja Boxberg.

Yleistä asevelvollisuutta pitää nyky-Suomessa tarpeettomana 51 prosenttia ja tarpeellisena 43 prosenttia HS-raadin vastaajista. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusimmassa haastattelututkimuksessa 63 prosenttia kansasta oli yhä yleisen asevelvollisuuden kannalla, mutta sen kannatus oli pudonnut edellisvuodesta 10 prosenttiyksikköä.

Sodankäynti on nykyään eksperttien hommaa, lausahtaa kirjailija Kaari Utrio.

”Suurta maa-armeijaa ei tarvita edes tykinruuaksi. Modernissa sodassa se osa kuuluu siviileille.”

Yleinen asevelvollisuus heittää kirjoituspöytien ja myymälätiskien takaa huonosti varustetun reserviläisjoukon motorisoitua ammattiarmeijaa vastaan, maalailee professori Kari Enqvist. Päätoimittaja Maria Pettersson kehittäisi Suomen puolustusta niin, että ”siitä vastaavat huippuvälinein varustetut huippuammattilaiset, ei lauma pakotettuja teinejä”.

Asevelvollisuusarmeija on yksi maailmanhistorian tuhoisimmista keksinnöistä, tuomitsee tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Käytännössä Suomessa ei ole nytkään yleistä asevelvollisuutta, väittää kirjailija Arno Kotro ja viittaa palveluksesta vapautettujen miesten suureen määrään.

”Koko ikäluokasta, naiset ja miehet yhteen laskettuna, ase- tai siviilipalveluksen suorittaa enää noin kolmasosa.”

Tutkija Anu Kantola suosisi valikoivaa tai vapaaehtoista asevelvollisuutta. ”Ei ole mitään näyttöä siitä, että armeija nostaisi maanpuolustustahtoa, estäisi syrjäytymistä, parantaisi johtajuutta tai parantaisi sosiaalisuutta.”

Vain miehiä koskevalle ase- tai kansallisuusvelvollisuudelle ei ole perusteita, tyrmää toimittaja Minna Lindgren. Häntä huvittavat puheet armeijasta johtajakouluna.

”Nykyiseen työelämään saa parhaan johtajakoulun pitämällä pari vuotta hoitovapaata.”

Suomalaiset ovat soturikansaa, ja asevelvollisuuden takia useimmat suomalaismiehet osaavat käsitellä asetta. Kansanarmeijan puolustamaan maahan ei kannata hyökätä, vakuuttaa tutkija Antti Alanen. Hän uskoo hyvän sotilaskoulutuksen tarjoavan myös tehokasta väkivallan vastaista oppia.

”Nuori mies on usein luonnoltaan aggressiivinen, ja se, että valtio uskoo hänelle armeija-aikana henkilökohtaisen aseen, on ollut miehen sosiaalistumisen tärkeä symbolinen vaihe.”

Asevelvollisuus auttaa nuoria irtautumaan kodistaan ja huolehtimaan itsestään, uskoo professori Kari Uusikylä.

”Baarissa viihtyvät laiskimukset pitää opettaa aikuisten tavoille mahdollisimman kaukana kotoa, sivareina tai sotilaina.”

Suomessa yleinen asevelvollisuus on kasvanut geeneihimme ja yhteiskunnan rakenteisiin, määrittelee professori Seppo Zetterberg.

Asevelvollisuutta on perusteltava puolustustarpeilla eikä kansalaiskasvatuksella, tähdentää päätoimittaja Matti Kalliokoski.

”Sosiaalisten rajojen ylittämiseen ja kansalaistaitojen oppimiseen paras paikka on peruskoulu.”

Asevelvollisuus on saman ajan tuote kuin oppivelvollisuus, rinnastaa professori Aki-Mauri Huhtinen. Hänen mielestään myös kansallisvaltioon kiinteästi kuuluvia oppi- ja verovelvollisuutta tulisi arvioida uudelleen, jos asevelvollisuus lakkautetaan.

Asevelvollisuuteen perustuva armeija on yhä tarpeellinen, sanoo rockmuusikko A. W. Yrjänä.

”Joka kuvittelee, että sotilaallisten konfliktien aikakausi Euroopassa on ohi, ole ei oppinut historiasta yhtään mitään.”

Pitkän itärajan vuoksi sotaa käydään Suomen maaperällä ennemmin tai myöhemmin, toteaa kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Amatööriarmeijan kykyjä ei pidä väheksyä, korostaa professori Matti Wiberg.

”Afganistanissakin paikalliset resupetterit pitävät maailman mahtavimpia armeijoita pilkkanaan vuosikymmenestä toiseen.”
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) lausunto siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän kuulemistilaisuuteen ke 12.1.2011

torstai, tammikuu 20th, 2011

Viime kädessä AKL:n tavoite on koko miesten asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttaminen, mutta niin kauan kuin siitä halutaan pitää kiinni, siviilipalveluksen pitää olla oikeudenmukainen ja mielekäs vaihtoehto.

1 Palvelusaika

– Ei ole perustetta, miksi siviilipalvelusajan pitäisi olla pidempi kuin lyhin asepalvelusaika 6 kk.

Palveluksen kokonaiskesto määrittää ajan, jonka henkilö on poissa normaalielämästään.

Varusmiespalveluksen jatkuminen yli kuuden kuukauden perustuu useimmissa tapauksissa kyseisen varusmiehen motivaatioon ja tahtoon, joten peruspalvelusaika on ainoa järkevä lähtökohta palvelusaikojen vertailuun.

2 Kriiseihin varautuminen

Puhuttaessa siviilipalveluksen kehittämisestä ”yhteiskunnan kriisivalmiuksia tukevaan suuntaan”, on syytä muistaa:

– että siviilipalveluksen tulee olla mahdollinen vaihtoehto vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille.

Jos siitä tehtäisiin valmistautumista siviililuontoisiin tehtäviin sotilaallisten kriisien yhteydessä, se ei enää sitä kaikille heistä olisi. Kriisivalmiuksien kytkemisen siviilipalvelukseen tulee myös perustua yhteiskunnan todelliseen tarpeeseen, pelkkä ideologisperusteinen halu käyttää sivareita tällaisiin tehtäviin ei riitä. Asiaa selvitettiin jo nykyistä siviilipalveluslakia valmisteltaessa ja tuolloin moni hallinnonala (erityisesti pelastusala) totesi, ettei heillä ole kriisinvarautumissuunnitelmissaan roolia siviilipalvelusmiehille.

– Erityisesti tällaista ehdotusta pohdittaessa on siviilipalveluslain vakaumuksensuojapykälä huomioitava. Jos siviilipalvelusvelvollinen kokee tällaiset tehtävät vakaumuksensa vastaisina, häntä ei tällaisiin tehtäviin voida vakaumuksensuojapykälän takia määrätä.

3 Ehdotettu yhteinen sisältö varusmiespalvelusta ja

siviilipalvelusta suorittavien kesken:

– Mikäli eri palvelusmuodoille kehitettäisiin yhteisiä sisältöjä, ne eivät saa merkitä siviilipalveluksen militarisoimista eivätkä johtaa siihen, että siviilipalvelusmiehiä määrättäisiin vakaumuksenvastaisiin tehtäviin.

– Jos sivareille alettaisiin tarjota koulutusta armeijan toimesta, monet siviilipalvelusmiehet kokisivat sen vakaumuksensa vastaisena. Monen sivarin kieltäytyminen aseista pohjautuu ajatukselle: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan.

1/2

4 Kurinpito- ja rangaistusjärjestelmä on uudistettava

– Vaikka tilanne on hieman parantunut, järjestelmä on edelleen portaaton. Siviilipalvelusrikoksesta edelleen ainut mahdollinen rangaistus on vankilatuomio. Lisäksi totaalikieltäytyjien vankilatuomiot ovat ihmisoikeuksien kannalta kyseenalaisia ja yleiseen rangaistustasoon nähden kohtuuttomia.

5 Valtion korvausosuutta majoituskustannuksista on lisättävä

– Valtion korvausosuutta majoituskustannuksista on nostettava realistiselle tasolle, huomioiden yleinen asumiskustannusten taso. Tasoa pitää tarkistaa vuosittain. Sosiaalisten etuuksien määrä on edelleen riittämätön.

6 Mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus ulkomailla (esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä) tai korvata siviilipalvelus vastaavalla ulkomaanpalvelulla

– Uuden siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelusta voi suorittaa ulkomailla luvanvaraisesti kahden kuukauden mittaisen jakson. Siviilipalveluksen suorittaminen kokonaisuudessaan ulkomailla tai siviilipalveluksen korvaaminen vastaavalla ulkomaanpalveluksella esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä tai kansalaisjärjestöjen palveluksessa on mahdollistettava.

7 Sotilasviranomaisten velvollisuutta tiedottaa mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ennen palvelusta, palveluksen aikana ja asepalveluksen jälkeen on tarkennettava

– Siviilipalveluslaki velvoittaa mm. puolustusvoimat antamaan ”kutsunnanalaisille riittävät tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä”. Käytännössä tämä ei toteudu. Kutsuntatilaisuuksissa siviilipalvelus usein vain mainitaan, aina ei sitäkään. Pahimmillaan siviilipalvelukseen hakevat ovat saaneet osakseen halventavaa kohtelua kutsuntatilaisuuksissa.

Myöskään ennen kutsuntoja asevelvollisille toimitettava informaatio ei sisällä juuri lainkaan tietoa siviilipalveluksesta.

http://aklweb.fi/sivari/vaatimukset

http://aklweb.fi/aseistakieltaytyminen/ihmisoikeuselimet2/

Kansalaispalveluyhdistyksen esitykset siviilipalvelun kehittämiseks

torstai, tammikuu 6th, 2011

i

1.    Siviilipalvelus-nimike muutetaan yhteiskuntapalveluksi.

Sana siviili- luo tarpeettoman ja keinotekoisen vastakkainasettelun sotiluuden kanssa. Luo konnotaation heikompaan siviiliin ja avustavaan toimintaan. Käsite yhteiskunta vie laajemmalle yhteiskunta turvallisuuteen, joka ei varsinkaan enää synny eri toimijoiden vastakkainasettelusta, vaan näiden yhteistoiminnasta. Ja samalla käsite avaa laajemman kirjon instansseja, joissa palvelun voi suorittaa (pelastus, humanitäärinen apu, rauhankasvatus ja sovittelu, ihmisoikeustyö, siviilikriisinhallinta, tietoturva…).

2.    Kutsu kutsuntoihin lähetettäisiin sekä miehille, että naisille

Tällä on tärkeä symbolinen merkitys ja samalla käytännöllinen arvo naisten vapaaehtoisen maanpuolustus- ja kriisinhallintatyön aktivoimisen kannalta.

3.     Koko asevelvollisuutta suorittavan ikäluokan koulutus alkaa yhteisellä jaksolla, jonka aikana nuoret voivat vielä valita suorittavatko varusmiespalvelun vai yhteiskuntapalveluun.

Jakson tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen turvallisuudesta ja siitä vastaavista toimijoista. Kokonaiskuvan kautta nuorelle rakentuisi kuva siitä, että kaikki turvallisuustyö, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alueella on välttämätöntä ja tärkeätä.

4.    Kutsuntaan vapaaehtoisesti tulleille naisille tarjotaan vapaaehtoisen varusmiespalvelun ohella myös vapaaehtoista yhteiskuntapalvelua.

Se että kansalaisvelvollisuus turvallisuustoiminnasta jää edelleen yksin miessukupuolelle on ongelma. Tämä olisi kuitenkin hyvä askel kuroa umpeen juopaa täysin vapaaehtoisten/korkeasti motivoituneiden (mutta yleisesti ”vapaamatkustavien”) naisten ja velvollisuutta suorittavien/tai sitä välttävien miesten välillä. Siviilipalveluun on hakeuduttu tutkimuksen mukaan etupäässä mukavuussyistä – ei ideologisin perustein. Tämä kertoo siitä, että joko motivaatiota (vapaaehtoista asennetta) tai velvollisuuden tunnetta on nostettava yhtä aikaa molemmissa sukupuolissa.

5.    Yhteiskuntapalvelun voisi varusmiespalvelusta poiketen suorittaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa useamman vuoden aikana huomioiden opiskelutilanteen, työttömyys/työllisyystilanteen.

Se onko tämä yhteensopiva turvallisuusorganisaatioiden tarpeiden kanssa on epävarmaa. On myös vaarana, että se entisestään ohjaa hakeutumaan yhteiskuntapalveluun yksinomaan mukavuussyistä eikä rationaalisimmin perustein.   Toisaalta se toisi joustavuutta ja puolustusvoimilla olisi kuitenkin etuoikeus valita tarpeellinen määrä varusmiespalveluun.

6.    Yhteiskuntapalvelun palveluvaihtoehtoja haetaan laaja-alaisesi kaikkien ministeriöiden piiristä. Mm. järjestöistä, jotka saavat OKM:ltä valtionapua.

Ympäristöministeriön alaisuuteen voitaisiin perustaa vaikka nopean toiminnan yksikkö
(työnimenä ”vihreä prikaati”), joka mahdollistaa aseettoman palveluksen
ympäristötuhojen ehkäisy- ja torjuntatehtävissä.”