Archive for syyskuu, 2010

Voisiko kansalaispalvelun suorittaa yhteiskuntapalveluna ollessaan työtön?

tiistai, syyskuu 7th, 2010

Alla on Helsingin Sanomissa ollut mielipide, jossa ehdotetaan, että tietyissä tapauksissa nuoret työttömät velvoitettaisiin auttamaan vanhuksia. Voisiko se samalla olla KANSALAISPALVELUN SUORITTAMISTA YHTEISKUNTAPALVELUNA??

Alla ko. mielipide.

Matti Ihamuotila

Työttömät pitäisi velvoittaa auttamaan vanhuksia

”Työvelvollisuuteen kuuluisi sekä kodeissa että laitoksissa asuvien vanhusten ulkoilutusta,”
Vanhusten turvan toiminnanjohtaja Marja Pekkanen ihmetteli (HS Mielipide 20. 8.), kuinka maailman parhaassa maassa moni vanhus ei pääse ulos. Asia on korjattavissa yksinkertaisella tavalla. Seuraavan eduskunnan tulee säätää laki, jonka mukaan työttömyyskorvaukseen tai toimeentulotukeen on oikeutettu ainoastaan ihminen, joka on työskennellyt Suomessa vähintään viisi vuotta ammattiin valmistumisensa jälkeen.
Nuoret työttömät sekä työttömät maahanmuuttajat olisivat oikeutettuja ainoastaan
työllistämistukeen. Työllistämistuki tarkoittaisi tukea, johon liittyisi 30 tunnin viikoittainen työvelvollisuus vanhusten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

TVÖVELVOLLISUUTEEN kuuluisi sekä kodeissa että laitoksissa. asuvien vanhusten
ulkoilutusta. Jopa hissittömän talon ylimmän kerroksen vähävarainen vanhus pääsisi
päivittäin rollaattoriajelulle parin lihaksikkaan nuoren avustamana. Nuoret ja maahanmuuttajat
pelaisivat erilaisia seurapelejä vanhusten kanssa. He harjoittelisivat ja esittäisivät vanhainkodeissa ja sairaaloissa näytelmiä sekä esittäisivät ja säestäisivät kuorolauluja.

Tällä tavalla vanhukset pääsisivät talutettuina, pyörätuoleilla tai vuoteissaan päivittäin ulkoilemaan. He
saisivat sosiaalisia kontakteja, saisivat laulaa rakkaimpia laulujaan ja näkisivät sekä tuttuja kansakoulu-
näytelmiään että nuorten itse kehittämiä esityksiä.
Pelatessaan suomalaisten nuorten ja maahanmuuttajien kanssa erilaisia seurapelejä vanhukset eivät enää
kokisi itseään hyödyttömiksi viihdyttämisen kohteiksi vaan tuntisivat tekevänsä arvokasta työtä maahanmuuttajien kotouttajina.
Suomalaiset nuoret eivät työttömyysvuosinaan juuttuisi tietokoneen tai oluttuopin ääreen eikä heiltä
katoaisi taju siitä, että rahan eteen on aina tehtävä työtä. Työllistämistyö kannustaisi nuorta ottamaan
vastaan vapailta työmarkkinoilta myös vähemmän houkuttelevaa työtä, koska siitä saatava palkka olisi
joka tapauksessa työllistämistukea suurempi.
Maahanmuuttajat tutustuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan, oppisivat suomen kieltä, saisivat suoma-
laisia ystäviä ja tutustuisivat laulujen kautta suomalaiseen sielunmaisemaan. Myös heille tämä malli toimisi
kannustimena vastaanottaa vapailta työmarkkinoilta myös vähemmän houkuttelevaa työtä.
Tähän toimintaan voitaisiin ottaa mukaan myös niitä, jotka eivät kykene tekemään työtä tavallisilla työmarkkinoilla täyspäiväisesti. Varhaiseläkkeelle työuupumuksen tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia jääneiden joukossa on monia, joilla olisi riittävästi sekä ammattitaitoa että voimia organisoida yhden tällaisen yksikön toiminta. Heidän joukostaan löytyisi myös monia taiteellisesti lahjakkaita näytelmäryhmien ohjaajiksi ja kuorojen ja bändien johtajiksi.
SUOMESSA on vähitellen syytä päästä eroon ajatuksesta, että työnteko on ihmiselle
vahingollista. Nuoren tai maahanmuuttajan työllistämistyöstä saama taloudellinen hyöty ei ole
suuri, mutta työ voi olla hänelle muulla tavoin tärkeä.
Tästä asiasta minulla on omakohtainen kokemus.  Aloittaessani yliopisto-opintoni sain vanhemmiltani
lahjoituksena perheyrityksen osakkeita, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet osinkotuloa.
Oikeuteni opintotukeen lakkasi ja veroprosentikseni tuli 70. Tein työtä postin lajittelukeskuksessa. kirja-
kaupassa, sairaalassa sekä vanhainkodissa siivoten ja vaihtaen vaippoja. Työssäkäynti oli heikosti kannattavaa, mutta ilman noita kokemuksia minusta tuskin koskaan olisi tullut yrittäjää.
Annamari Jukko
koti palveluyrittäjä
Helsinki

Onko Vihreiden armeijaehdotus niin huono kuin väitetään?

tiistai, syyskuu 7th, 2010

Keskustelu maamme yleisestä asevelvollisuudesta on aktivoitunut sen jälkeen, kun Ruotsi päätti kesällä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä 50 000 sotilaan palkka-armeijaan. Viimeisimmän avauksen aiheesta tekivät viime viikolla Vihreät. Puolue supistaisi puolustusvoimien reservin alle puoleen nykyisestä ja siirtyisi ajan myötä kohti vapaaehtoista, sukupuolten kesken tasa-arvoista asevelvollisuutta.

Muut puolueet ovat jo Keskustan johdolla ehtineet tyrmätä esityksen kelvottomana. Tukea vapaaehtoisarmeijalle tuskin tulee myöskään maanpuolustuksen tulevaisuutta pohtivalta ns. Siilasmaan työryhmältä, sillä selvityksen lähtökohtana on ollut yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen. Mutta onko Vihreiden ehdotus oikeasti niin huono kuin muut hallituspuolueet väittävät, vai onko aihe edelleen maassamme tabu, josta kukaan ei uskalla sanoa mitään nykytilanteesta poikkeavaa? Topiikki kokosi viimeaikojen keskeisimmät näkökulmat.

Häkämies: Kodinturvajoukoista mallia Suomeen

tiistai, syyskuu 7th, 2010

Suomen vapaaehtoista maanpuolustusta tulisi kehittää kodinturvajoukkojen suuntaan, katsoo puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Toiminta säilyisi vapaaehtoisena mutta suhde puolustusvoimiin olisi nykyistä tiiviimpi.

Taustalla on puolustusvoimien edessä oleva rakennemuutos varusmiesikäluokkien ja sodan ajan vahvuuden pienentyessä tulevaisuudessa, mikä synnyttää tilausta vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.

– Kymmenen vuoden päästä varuskuntarakenne ei ole yhtä kattava kuin nykyisin. Vapaaehtoinen maanpuolustus tulee täyttämään aukot alueellisesti ja toiminnallisesti, Häkämies sanoo.

– Aktiivireservistä poistuneille tulee sitä kautta tarjoutumaan mielekäs tehtävä ja urakehitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolella.

Kodinturvajoukot ovat eri tyyppisinä käytössä niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Häkämiehen mukaan varsinkin Ruotsista voitaisiin hakea mallia meillekin.

– Näen kodinturvajoukot suuntana, joka tarjoaa vapaaehtoiselle maanpuolustukselle kehittämismahdollisuuksia niin organisaatioille kuin yksilöille koulutuksen ja tehtävien vaativuuden kautta.

Kehitystä tähän suuntaan ei kuitenkaan tapahdu vuodessa tai kahdessa. Häkämiehen mielestä kodinturvajoukkoja olisi aikaa pohtia ensi vaalikaudella, samoin niistä käytettävää nimeä.

Nykyisin aktiivinen reserviläinen voi hakeutua esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alueellisiin koulutus- ja tukiyksiköihin, joissa on tarjolla erilaisia tehtäviä sitoumuksen tehneille reserviläisille.

Ruotsin ratkaisulla ei vaikutusta

Suomen puolustusratkaisu perustuu vastaisuudessakin yleiselle asevelvollisuudelle. Tästä lähtökohdasta on työskennellyt myös ns. Siilasmaan selvitysryhmä, jonka loppuraportti julkaistaan syyskuun lopulla.

Häkämies uskoo, että valtaosa raportin esityksistä siirtyy seuraavalle vaalikaudelle pohdittavaksi yhtä aikaa puolustusvoimien edessä olevan rakennemuutoksen kanssa. Hyviin, välittömästi toimeenpantaviin esityksiin voidaan tarttua nopeamminkin.

– Olen ollut tiiviisti vuoropuhelussa Risto Siilasmaan ja työryhmän kanssa. Se on mielenkiintoinen ryhmä ja siihen on panostettu. Odotan positiivisella oletusarvolla heidän esityksiään.

Ruotsin päätöksellä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ei Häkämiehen mukaan ole minkäänlaista vaikutusta Suomeen.

– Taustat ja lähtökohtamme ovat toisentyyppiset. Ruotsi on linjannut kansainväliset tehtävät prioriteetikseen, ja alueellinen maanpuolustus on ajettu alas. Siihen nähden päätös ei ollut yllätys.

Häkämies seuraa mielenkiinnolla, saako Ruotsi vastaisuudessa rekrytoitua tarpeeksi henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin. Vaikeuksia on ollut Suomessakin, vaikka valtaosa lähtijöistä on reserviläisiä.

Asevelvollisuus yhä peruspilari

tiistai, syyskuu 7th, 2010
Suomi tuskin seuraa pian Ruotsin esimerkkiä ja luopuu yleisestä asevelvollisuudesta. Aihe ei saa olla tabu, vaan siitäkin on keskusteltava ennakkoluulottomasti.Yleinen asevelvollisuus pohjaa Suomen geopoliittiseen asemaan ja vankkaan maanpuolustustahtoon. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen peruspilari. Asevelvollisuus pelasti Suomen viime sodissa. 80 prosenttia suomalaismiehistä suorittaa yhä 6-12 kuukauden mittaisen asepalveluksen.

Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomella on poikkeuksellisen vahvat reserviläisjoukot. Myös naiset voivat halutessaan käydä armeijan. Laaja miesten ja naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö on myös Suomelle leimallista. Sotilaallisen toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuminen, samoin kuin eurooppalaisten armeijoiden ammattilaistuminen ovat herättäneet meilläkin keskustelun yleisen asevelvollisuuden tarpeesta.

Poliittinen keskustelu asevelvollisuudesta on aktivoitunut sen jälkeen kun Ruotsi päätti kesällä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä 50 000 sotilaan palkka-armeijaan. Mielipidemittauksissa ruotsalaiset eivät ole olleet halukkaita luopumaan asevelvollisuudesta. Oppositio onkin luvannut palata vielä päätökseen. Ruotsissa käydään tässä kuussa parlamenttivaalit.

Vihreät esitti ensimmäisenä suomalaispuolueena tällä viikolla luopumista yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtymistä ammattiarmeijaan. Turvallisuuspolitiikan kansainväliset muutokset näkyvät vain hitaasti Suomen sotilaspoliittisissa ratkaisuissa. EU-jäsenyys oli pitkälti turvallisuuspoliittinen ratkaisu, mutta Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan empien. Venäjää ei tällä hetkellä koeta sotilaspoliittiseksi uhkaksi.

Yleinen asevelvollisuus on suomalaiskansallinen puolustusratkaisu ja tavoitteena on koko maan puolustaminen. Puolustusvoimien piirissä on arvioitu yleisen asevelvollisuuden takaavan ammattiarmeijaa laadukkaammat joukot, sillä armeija saa käyttöönsä myös reserviläisten osaamisen ja ammattitaidon. Puolustusvoimien menot ovat eurooppalaisessa vertailussa pienemmät nimenomaan yleisen asevelvollisuuden ansiosta.

Toisaalta asevelvollisuuden suorittaminen hidastaa nuorten miesten pääsyä opiskelemaan, eikä siten sovi pyrkimykseen pidentää kansalaisten työuria. Armeijakoulutuksen sisällöstä on myös puhuttu paljon. On kyseenalaistettu, tarvitaanko näin laajamittaista nuorten miesten kuntokoulua. On esitetty ajatuksia myös siviili- ja sotilaspalveluksen osittaisesta yhdistämisestä.

Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa laajan reservin. Ikäluokkien pienenemisen myötä myös reservi pienenee ja haastaa nykydoktriinin. Mahdollinen Nato-jäsenyys tai EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen suosivat ammattilaisuuden lisäämistä, mutta eivät sulje välttämättä pois yleistä asevelvollisuutta.

Joka tapauksessa on hyvä, että puolitabun asemaan nostetusta yleisestä asevelvollisuudesta keskustellaan ennakkoluulottomasti. Keskustelun voi ennakoida vain kiihtyvän lähivuosina. Sen kannattajat saattavat ajan myötä joutua puolustuskannalle.

Kaleva
paakirjoitus@kaleva.fi