Archive for joulukuu, 2009

Kaskeala puhalsi henkeä ehdotukseensa uudesta yhteiskuntapalveluksesta

keskiviikko, joulukuu 30th, 2009

(Riitta Vainio Helsingin Sanomat 16.10.)

Erillinen kansalaispalvelus ei innosta poliitikkoja

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ehdottaa uudelleen, että varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääville tulisi kehittää oma yhteiskuntapalvelusjärjestelmä.
Kaskeala ehdotti mallia edellisen kerran jo vuosi sitten. Hän on puhunut Saksan-mallin mukaisesta kansalaispalveluksesta aiemmin muun muassa reserviläisille ja maanpuolustusnaisille.
Saksassa varusmiespalveluksen vaihtoehtona on siviilipalvelus sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) suhtautuvat epäillen ajatukseen, että varusmiespalvelukseen menemättömille voitaisiin rakentaa erillinen vaihtoehtoinen palvelujärjestelmä.
Korkeaojan mielestä rinnakkaisjärjestelmälle on järkevät perusteet, mutta käytännössä se on vaikea toteuttaa.
Vaihtoehtoinen palvelus tulisi Korkeaojan mielestä kytkeä varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen kehittämiseen.
Korkeaoja pelkää, että rinnakkaisen järjestelmän perustaminen voisi synnyttää ”jonkinlaisen B-luokan asevelvollisuuden”. Sitä hän ei halua.

Puolustusministeri Häkämiehen mukaan tärkeää olisi keskustella siitä, voisiko siviilipalvelusta kehittää humanitääristen tehtävien suuntaan.

Puolustusvoimien ulkopuolinen selvitysmies haluaa motivoida asevelvollisia:

sunnuntai, joulukuu 20th, 2009

Asepalveluksesta itselle hyöty irti

Tietotekniikkaguru pitää tietoverkoissa käytävää sotaa sivujuonteena maanpuolustuksessa.

Miska Rantanen

HELSINGIN SANOMAT 20.12.2009

Mitä yhteistä on kaatosateessa taisteluharjoituksissa poterossaan kököttävällä varusmiehellä ja tietoturvayhtiö F-Securen hallituksen puheenjohtajalla, reservin yliluutnantilla Risto Siilasmaalla?

Molemmat haluavat kyseenalaistaa kaiken Suomen puolustusvoimissa.

Tosin

Siilasmaa tekee sen ylemmän johdon siunauksella. Viime elokuussa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) nimitti Siilasmaan vetämään selvitysryhmää, joka pohtii varusmiespalveluksen vaikutuksia muun muassa kansanterveyteen, tasa-arvoon ja viranomaisyhteistyöhön.

”Tehtävämme on miettiä asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuutta ja löytää tapoja, jotka parantaisivat järjestelmän toimivuutta. Olemme halunneet ottaa ulkopuolelta sisään katsovan roolin. Aiomme kyseenalaistaa lähes kaiken”, Siilasmaa luonnehtii.

Valmis raportin pitää olla ensi syksynä, jolloin se siirtyy seuraavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa työstävän työryhmän käyttöön.

Ulkopuolisen selvitysryhmän käyttö on ensimmäinen laatuaan puolustusvoimien historiassa. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa tutkija Anni Ojajärvi, Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner ja siviilipalveluksen suorittanut Marko Ahtisaari.

Numeroiden valossa puolustusvoimat ei vaikuta olevan kriisissä.

Tuoreessa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksessa kolme neljästä suomalaisesta vastaa myönteisesti kysymykseen ”jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Kieltävästi vastaa 22 prosenttia.

Vaikka kyllä- ja ei-vastausten jakauma on pysynyt kutakuinkin samana 20 vuotta, puolustusvoimissa on nähty vaaran merkkejä.

Kieltävästi kysymykseen vastanneiden osuus on ollut jo vuosikymmenen tasaisessa kasvussa. Samoin varusmiespalvelun suorittavien prosentuaalinen osuus ikäluokasta on ollut laskussa. Samalla on varauduttava ikäluokkien pienenemiseen 2010-luvulla.

Tässä asetelmassa alokkaiden heikko fyysinen kunto on ongelmista vähäisimpiä. Keskiössä on motivaatio.

”Jotta järjestelmä toimisi, asevelvollisuuden pitää olla mielekästä yksilölle. Minkälaista koulutusta varusmiespalveluksen aikana voisi saada, jotta siitä olisi suoraa hyötyä siviilipuolella? Tällaisia voivat olla erilaiset lupakortit sekä johtaja- ja ensiapukoulutus”, Siilasmaa pohtii.

Suuret ideat voivat olla pieniä tekoja, kuten vaikka se, että varusmiehelle perustellaan jokaisen harjoituksen tavoitteet.

Työryhmä haluaa hyödyntää entistä paremmin asevelvollisten omaa osaamista.

”Asevelvollisuuden yksi hienoimpia puolia on se, että ihmisillä on muutakin elämää: kuka kouluttautuu lääkäriksi, kuka it-ammattilaiseksi, kuka juristiksi. Ideoimme tapoja, miten osaamista hyödynnettäisiin jo nykyisen varusmiespalvelun aikana, mutta ennen kaikkea reservissä.”

Siilasmaan nimitys tulkittiin julkisuudessa merkkinä siitä, että puolustusvoimat aikoo panostaa tietoverkkosodankäyntiin, mutta työryhmän vetäjä itse toppuuttelee:

”Tietoyhteiskunnan sähköisen infrastruktuurin puolustaminen on kuitenkin sivujuonne kokonaisuudessa.”

Mielipiteitä kaikkia koskevasta kansalaispalvelusta

perjantai, joulukuu 11th, 2009

Alla on www.oikeusvaivelvollisuus.fi sivuilla kaikkia suomalaisia koskevaan kansalaispalveluun liittyviä kommentteja. (vastausvaihtoehto ”C” joulukuun kysymykseen).

Asevelvollisuus on erittäin hyvä ensiaskel aikuisuuteen monelle nuorelle miehelle. Soisin tämän oikeuden hyvin mielelläni myös kaikille naisille, tosin heille tasa-arvonkin nimissä suosittelen uudistettua kansalaispalvelusta, jota nykymuotoinen siviilipalveluskin voisi alkaa muistuttaa.

Jokainen on velvoitettava suojaamaan yhteisömme jäseniä sukupuolesta riippumatta. Jokaiselle löytyy kykynsä mukaista tekemistä aseellisessa palvelussa eri muotoineen tai suojaus-, huolto-, hoiva-, ym. tehtävissä. Nykyisen siviilipalveluksen vähimmäisajan pituinen palvelu vaikka hoitolaitoksessa antaa oikeaa kuvaa elämästä ja käytännön osaamista perusasioihin. Toteuttamisen mallit haetaan nykypäivästä ja tulevaisuutta varten, uhkakuvien perusteella. Näistä vain yksi on aseellinen hyökkäys tavoitteena maan alistaminen hyökkääjän valtapiiriin. Juuri koettu pandemia antaa kuvan yhteisömme haavoittuvuudesta ja kansalaisten kyvystä mukautua poikkeavaan tilanteeseen, jota ei ratkaista viranomaisia ja päättäjiä ”vastuuttamalla”, eikä kyynärpäätaktiikalla jonoissa. Kansalaiskoulutus, -palvelu tai muu vastaa termi voisi olla asevelvollisuutta parempi luomassa oikeaa mielikuvaa tavotteesta.

Itselleni armeija antoi lisää itseluottamusta ja opetti tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ainakaan minusta se paikka ei tehnyt mitään sotahullua kuten armeijaa vastustavat mielellään väittävät. Päin vastoin, sain käsityksen mitä sota voisi olla ja toivon, ettei sitä tarvitsisi kokea. Ymmärrän silti, että tarvittaessa maata pitää puolustaa ja sitä ei tee kukaan muu kuin suomalainen itse. Myös naisten osallistuminen on tärkeää, koska kotirintaman pitää kestää myös ja kriisiaikana on varmasti tarjolla muitakin kuin taistelutehtäviä. Viime sotien aikana naiset tekivät korvaamatonta työtä ja ilman sitä puhuisimme nyt Venäjää.

Varusmiespalvelus on omasta mielestäni hyödyllinen sekä tarpeelliinen. Nuoren ihmisen identiteettiä vahvistaa kyky selvitä vaikeista oloista ja varusmiespalvelus luo kaikenlaiset esteet ja mielipiteet ylittävää yhteenkuuluvuutta sen käyneiden kesken. Naiset ovat olleet tällaista yhdistävää ja kansallista sekä keskinäistä yhdistävyyttä vailla. Nykyajan yhteiskunnassa vain muutamissa kodeissa enää opetetaan suuressa määrin kädentaitoja tai yleisä toimintataitoja. Näinpä Näkisi naisillekin hyvänä kehityksen alueena velvollisuuden opetella olemaan yhdessä muiden kanssa tekemässä asioita yhteisen edun nimissä. Armeija on fyysisen vaativuutensa monelle nuorelle tytölle liikaa puhumattakaan seksuaalisen jännittyneisyyden tuomista ongelmista, joita syntyy, kun nuoret miehet ja naiset olisivat samoissa tiloisssa jatkuvasti. Vanhan lottakoulutuksen kaltainen maanpuolustushenkinen ja armeijan tavoin yhteiskunnan hyväksi toimiva tapa antaa yhteenkuuluvuutta naisille sikäli mielekkäällä tavalla, että koulutus antaisi armeijan tavoin sen käyneille monenlaisia valmiuksia toimia paljon pystyvämpänä yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi saavutetaan valtavia hyötyjä myös ajatellen kriisitilannetta, jossa asevelvollisuuden perimmäinen tarkoitus otetaan käyttöön kutsuina rintamalle. Tällöin normaalin elämän, kodin, ruuan, terveydenhuollon ja armeijan tukeminen jää huomattavasti harvempien vastuulle. Näistä vastuullisista suuri osa on näitä nuoria naisia, joten kaikki koulutus ja henkinen valmius tilanteeseen tulevat tarpeeseen todella paljolti.

kaikille riittää tehtäviä isänmaan puolutamisessa ja varautumisessa. Ensiapu, siltavartioinnit, linnoitustyön suunnittelut ja toteuttaminen, varusteiden korjaaminen ja tekeminen, viestintätehtävät ja lukemattomat erilaiset suojelutehtävät. Yhteinen vuoden mittainen koulutus koko ikäluokalle 19-20 v. yhdistäisi nuorisoa ja kansaa. terve kilpailu koulutuksen laajuudesta toisi kaikkien vahvuudet esille koulutuksessa, jokaista kehitettäisiin hänenn vahvuuksiensa mukaisiin tehtäviin.

Oikeus ja velvollisuus, kirjoitus Savon Sanomissa 11.2.2006

perjantai, joulukuu 11th, 2009

Puolustusvoimamme viettää 90-vuotisjuhlavuottaan. Suomen julistautuessa itsenäiseksi valtioksi ei sillä ollut omia puolustusvoimia. Venäjän tsaari Nikolai II oli lakkauttanut Suomen sotaväen sen jälkeen, kun osa asevelvollisuusikäisistä nuorista oli kieltäytynyt saapumasta vuosien 1902-04 kutsuntoihin. Suomen puolustamisesta huolehti Venäjän keisarillinen armeija. Suomi maksoi tästä korvauksena sotilasmiljoonia erityisverona.

Itsenäistynyt Suomi tarvitsi oman sotalaitoksen. Suojeluskunnat ja vapaaehtoiset julistettiin tammikuussa 1918  hallituksen joukoiksi. Niihin pyrittiin saamiaan miehiä värväyksellä. Vapaaehtoisia ei saatu riittävästi. Tämän vuoksi senaatti antoi kutsuntajulistuksen helmikuussa 1918  vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla.

Tämä yleinen asevelvollisuus tuli koskemaan kaikkia asekuntoisia miehiä . Tuosta julistuksesta lähtien on yleinen asevelvollisuus ollut keskeisin tekijä maamme puolustamisessa.

Yleinen asevelvollisuus on tuottanut vuosikymmenten saatossa osaavia sotilaita puolustusvoimiemme tarpeisiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä sotiemme aikaiset miehet, nykyiset veteraanimme. Tämän päivän esimerkistä käyvät kansainvälisissä tehtävissä kiitosta saaneet suomalaiset rauhanturvaajat.

KANSALAISILLAMME on oikeuksia ja velvollisuuksia.  Meillä on yleinen äänioikeus. Se koskee kaikkia äänestysikäisiä suomalaisia. Meillä on yleinen asevelvollisuus. Se koskee vain miehiä.

Perustuslaissamme todetaan: ”Jokainen suomen kansalainen on velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avustamaan niin kuin siitä laissa säädetään”.

Puolustusvoimain komentaja esitti taannoin, että naisille määrättäisiin pakollinen kutsuntavelvollisuus. Puolustusvoimiemme sodan ajan vahvuutta lasketaan jatkossa huomattavasti. Jäljelle jäävien joukkojen sijoitukset miehittävät alle 35-vuotiaat reserviläiset. Eikä heitäkään kaikkia tarvita, kun pojasta polvi näyttää vielä vain huononevan. Riittää kun kustakin miesten ikäluokasta noin 60 prosenttia suorittaa asepalveluksen. Tuossa vaiheessa voi puhua jo valikoivasta asepalveluksesta. Siitä ei ole enää pitkä matka muissa länsimaissa käytössä olevaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tässä valossa näyttäisi siltä, että naisille ei tarvittaisi edes pakollista kutsuntavelvollisuutta, asepalveluksesta puhumattakaan. Vapaaehtoiset naiset mahtuvat aina mukaan.

JOS HALUAMME pitää kiinni tasa-arvosta ja perustuslainkin määrittämästä maanpuolustusvelvollisuudesta, niin säädettäköön siitä oma laki.

Maanpuolustusvelvollisuus koskisi kaikkia. Se voitaisiin suorittaa joko asepalveluksena tai vaihtoehtoisesti yhteiskuntapalveluna. Meillä puhutaan kokonaismaanpuolustuksesta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Näissä uhkakuvina ovat erilaiset luonnonkatastrofit.

Yhteiskuntapalveluksessa kansalaiset hankkisivat taidot toimia erilaisissa siviilikriisinhallintatehtävissä koti- tai ulkomailla alan ammattilaisten koulutettuina avustajina. Nythän kouluttamattomat henkilöt ovat tosiasiassa vain ammattilaisten tiellä.

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta toteaa, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tästä toteamuksesta huolimatta nykyinen järjestelmä asettaa suomalaiset sukupuolen perusteella eriarvoiseen asemaan. Oikeata  tasa-arvoa on, kun samat oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia suomalaisia.

Leo Puustinen

Kirjoittaja on kuopiolainen eversti evp.

Kansalaispalvelun toteutuksen vaiheistus

sunnuntai, joulukuu 6th, 2009

Tavattuani poliitikkoja ja keskusteltuani asiaa ajaneiden henkilöiden kanssa, on käynyt ilmi, että hanketta ehkä on vietävä eteenpäin pienin askelein. Kustannuksia tulee paljon lisää ja asenteita on vähitellen muutettava.  Kustannuksia tosin voidaan osin kattaa valtion budjetissa olevilla hyväntekeväisyysjärjestöjen tuilla.  Asenteiden muuttaminen myötämieliseksi ei myöskään käy hetkessä. Yllättävintä tuntuu olevan, että ainakin jotkut poliitikot arastelevat omaa esilletuloaan peläten ehkä naisten äänien katoa seuraavissa vaaleissa. Voisiko tämä olla totta? Ikävää jos olisi suuri joukko naisia, jotka eivät ymmärtäisi asian kauaskantoisuutta ja merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansalaispalveluun siirtyminen on ehkä toteutettava 5-15 vuoden aikana askeleittain asenteita vähitellen muuttaen sekä rahoitustapoja ja hyväksyttävissä olevia  palvelusaikoja etsien.

Voitaisiinko toteutukseen edetä seuraavin askelin? :

  • VUODEN PÄÄSTÄ: Kutsuntakirje lähetetään sekä miehille että naisille
    • naisten osallistuminen kutsuntoihin ei vielä pakollista
  • 2 VUODEN PÄÄSTÄ: Lainsäädännössä asevelvollisuudesta alettaisiin käyttää nimikettä ”kansalaispalvelu”, joka sisältäisi nykyisen varusmiespalvelun ja siviilipalvelun. Kielteisen kuvan saanut siviilipalvelun nimike  muutettaisiin samalla  yhteiskuntapalveluksi. Yhteiskuntapalvelua aloitetaan suorittamaan laajemmin myös erilaisissa kriisinhallinta, hoiva, hyväntekeväisyys ja muissa tehtävissä tasavertaisena varusmiespalvelun kanssa.
  • 3-5 VUODEN PÄÄSTÄ. Lyhennetään yhteiskuntapalvelun  palveluaikaa (entinen siviilipalvelu) niin paljon, ettei palvelua voida kokea rangaistuksena kuten nykyään. Samalla huolehditaan lainsäädännössä, että puolustusvoimat saavat ”ikäluokan päältä” tarvitsemansa määrän varusmiespalvelun suorittajia. Tavoite palveluajaksi yhteiskuntapalvelussa olisi 6-12kk kuten varusmiespalvelussa.
  • 3-5 VUODEN PÄÄSTÄ: Myös naisten on osallistuttava kutsuntaan mutta kansalaispalvelun suorittaminen on vielä vapaaehtoista
    • naisille kerrotaan kansalaispalvelun suoritusmahdollisuuksista ja tarjotaan vaihtoehdoiksi joko palvelun suorittamista varusmiespalveluna (aseellisena palveluna) tai 3-6 kuukauden yhteiskuntapalvelua kriisinhallinta tai erilaisissa hoiva-, hyväntekeväisyys ja muissa tehtävissä.
  • 5-10 VUODEN PÄÄSTÄ: Pakollinen kansalaispalvelu sekä naisille, että miehille kuitenkin niin, että naisille aseellinen palvelu olisi pysyvästi vapaaehtoinen. Alussa ehkä yhteiskuntapalvelun pituus kaikilla 6kk kansantaloutemme maksukyvystä riippuen.

Matti Ihamuotila

Espoo