Linkki:
http://kansalaispalvelu.fi/pmwiki/index.php/Media/Materiaali
LAKISÄÄTEINEN KANSALAISPALVELU
Lain velvoittama kansalaispalvelu miehille ja naisille antaisi nuorille oikeutuksen täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Sen voisi suorittaa varusmies- tai siviilipalveluna. Se voisi käsittää valinnaisia tehtäviä, hoivatehtäviä lasten ja vanhusten päiväkerhoissa, kotiavustajan tehtäviä vammaisten parissa ja ympäristön hoitoa. Palveluun sisältyisi edeltävä koulutusjakso kansalaistaidoissa sekä valmennusta kurssikeskusten yhteyteen sijoitettavissa lasten ja vanhusten päiväkodeissa.
Kansalaispalvelu torjuisi uusavuttomuutta ja syrjäytymistä, edistäisi nuoren ikäluokan yhteisöllisyyttä ja kehittäisi käden taitoja sekä kansalaisten tasa-arvoa.
Työllisyys paranisi ja kansalaispalvelu edistäisi sukupuolten tasa-arvoa. Kurssikeskuksia voitaisiin perustaa valtion ja kunnan käyttöä vaille jääviin rakennuksiin: kouluihin ja kasarmeihin, asuin- ja kerrostaloihin.
Kansalaispalvelukeskukset elävöittäisivät maaseutua monin tavoin mm. tarjoten avustavaa työvoimaa lähiympäristössä. Työllistetyiksi tulisivat peruskoulun ja lukion päättäneet nuoret sekä peruskoulun keskeyttäneitä, joiden syrjäytymisvaara on suuri.
EHDOTUS LAKISÄÄTEISEKSI KANSALAISPALVELUKSI
Johdanto
Kansalaispalveluun liittyviä tekijöitä käsitellään seuraavissa laeissa:
Laki Suomen hallitusmuodon muuttamisesta 1995/969 II:5.§ – 16.a§
Oppivelvollisuuslaki 1921
Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 (muutettu 30.12.1991/1728, 7a luku:
Aseeton palvelus 36a§ ja 36b§)
Siviilipalveluslaki 30.12.1991/1723 1-5§§
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 17.2.1995/194 1-3§§
Puolustustilalaki 22.7.1991/1083 IV luku 30§
Valmiuslaki 22.7.1991/1080 III luku 9§, IV luku 21§ ja 23§
Pelastuslaki 13.6.2003/468
Lait pyrkivät takaamaan kansalaisten perusoikeudet ja turvallisuuden sekä varmistamaan yhteiskunnan toimivuuden kaikissa oloissa.
Historiallista taustaa
Monet järjestöt ovat pyrkineet edistämään kansalaispalvelua, näistä mainittakoon:
Maanpuolustusjärjestöt
Sotilaskotijärjestö
Punainen Risti, maailmanlaajuinen ja ainoa, joka sukupuoleen katsomatta on antanut koulutusta moninaisten kriisien hoitoon
Naisten Työvalmiusliitto (31 järjestöä)
Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1940-luvulla
Naisten Valmiusliitto
Marttaliitto
Suomen partiolaiset
Naisten vapaaehtoinen työpalvelu toteutettiin käytännössä vuosina 1941-1945, maan eri puolilla oli 24 työpalvelukeskusta. 1451 nuorta naista toimi kuusi kuukautta työpalvelussa. He suorittivat kodinhoitotehtäviä sosiaalisin perustein valituissa perheissä. Jatkosodan aikana työtytöt osallistuivat karjalaisen siirtoväen auttamiseen, evakuoitujen lasten hoitamiseen, sadonkorjuuseen ja kotiinsa palaavien karjalaisten asumusten siivoamiseen. Työtytöt olivat 17-20 -vuotiaita naisia eri yhteiskuntaluokista. Työpalvelua on toteutettu monissa Euroopan maissa.
Ehdotus
Suomessa toteutetaan kumpaakin sukupuolta koskeva kansalaispalvelu lakisääteisenä. Kansalaispalvelun kutsuntaikä olisi sama kuin asevelvollisten.
Kansalaispalvelun voi suorittaa joko asevelvollisena tai siviilityössä, esimerkiksi ympäristönhoidossa, sosiaalipalveluna päivä- ja hoivakodeissa, sairaaloissa, pakolaiskeskuksissa, suurkeittiöissä, kotiavustajana tai muussa, esimerkiksi kriisiaikoina ajankohtaiseksi tulevassa työssä.
Kansalaispalveluun sisältyy kahden kuukauden pituinen koulutusjakso käsittäen perehtymistä kansalaistietoihin ja –taitoihin, yhteiskuntatietoa, pelastuspalvelua, ensiapua, lastenhoitoa, vanhusten hoivaa sekä liikuntaa. Kansalaispalvelun suorittamisesta annetaan todistus.
Kurssikeskukset voidaan sijoittaa kouluihin ja laitoksiin. Ne työllistäisivät myös vakinaista henkilökuntaa.
Perusteluita
Perustuslain tarkoittamat oikeudet kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä toteutuvat, kun vain miehiä koskevan asevelvollisuuden rinnalle tulee sukupuoleen katsomatta koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelu.
Näin saavutettaisiin seuraavat edut:
- työllistyminen paranee
- nuorten sopeutuminen yhteiskuntaan helpottuu ja syrjäytyminen vähenee
- yhteisöllisyys ja yhteiskuntavastuu kehittyvät
- ammatinvalinta helpottuu
- kansalaispalvelu koskisi myös erityisryhmiä
- kansalaisten eriarvoisuus vähenee
- kansalaisten valmiudet kriisiaikojen tehtäviin paranevat
Kirjallisuutta
Arbeitsdienst in 13 Staaten, Probleme und Lösungen. Zürich 1937
Kenneth Holland. Vereinigte Staaten von Amerika. Die ”Civilian Conservation Corps Camps” (CCC). Em. teoksessa Arbeitsdienst in 13 Staaten, 133-142.
Margit Borg-Sundman, Uusia uria aukomassa. Sivut 216-245. 1969.
Müller-Brandenburg. Ajatuksia työpalvelusta. Suomentanut Antero Manninen, WSOY, Helsinki 1942.
Naisten aseet. Suomalaisena naisena talvi- ja jatkosodassa. Toimittaneet Riikka Raitis ja Elina Haavio-Mannila, WSOY, Helsinki 1993.
Mirja Satka. Sota-ajan naiskansalaisten ihanteet naisjärjestöjen arjessa. Teoksessa Naisten hyvinvointivaltio, toimittajan Anneli Anttonen, Lea Henriksson ja Ritva Nätkin. Vastapaino, Tampere 1994.
Työtytöt. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945. Anna-Liisa Sysiharju, Kylli Pihlajamäki, Inga-Brita Castrén, Helmi-Riitta Honkanen. Edita, Helsinki 1997
Video: Työ kutsuu tyttöjämme 1941. Suomi-Filmi Oy
Painamattomat lähteet (Kansallisarkisto / Margit Borg-Sundmanin kokoelma)
Paula Hirstiö-Snellman. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Tiivistelmä 24.4.1992)
Paula Hirstiö-Snellman. Nuorten naisten kansalaisvalmennus. (Tiivistelmä 24.4.1992)
Kylli Pihlajamäki. Näkökohtia kansalaisvalmennuksen toteuttamisen tarpeesta.
Yhteenveto Kansalaisvalmennuskokeilusta ja siihen liittyneistä tutkimuksista. Suomen naisjärjestöjen Keskusliiton Kansalaisvalmennuskomitea, (Margit Borg-Sundman & Marjatta Forssén) Helsinki 25.2.1968.
Espoossa tammikuussa 2009
Eini Laakkonen Leea Rauvala
MML, PHD agronomi
Kuopio Espoo
Kuvitus: Helmiriitta Honkanen
graafikko, TaM
Espoo