Archive for the ‘Siviilipalvelus’ Category

Siviilipalvelun kehittämistyöryhmä puhuu KANSALAISPALVELUSTA

perjantai, maaliskuu 18th, 2011

Ote siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietinnöstä sivulta 43

Päävaihtoehtoja siviilipalveluksen kehittämiselle

Työryhmällä ei ole ollut toimeksiantonsa puitteissa mahdollisuutta arvioida perus-
teellisesti siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Työryhmä on kuitenkin
tarkastellut alustavasti mahdollisuutta korvata nykyinen järjestelmä eräänlaisella
kansalaispalvelumallilla. Tällaisessa järjestelmässä palveluksen voisi suorittaa
asepalveluksena, yhteiskunnan turvallisuutta edistävissä tehtävissä tai sosiaali-
ja terveysalan tehtävissä. Palvelus ilmentäisi palvelusvelvollisen/kansalaisen kuu-
lumista yhteiskuntaan, jolloin jokaisella olisi velvollisuus antaa oma panoksensa
yhteiskunnan hyväksi. Kansalaispalvelus voisi tällöin koskea kaikkia nuoria aikui-
sia. Uudistus vaikuttaisi erittäin voimakkaasti nykyiseen yleiseen asevelvollisuuteen
maanpuolustusjärjestelmän perusteena.

Vaihtoehtoisesti olisi periaatteessa ajateltavissa, että koko ikäluokka (sekä mie-
het että naiset) olisivat palvelusvelvollisia ja että järjestelmä rakennettaisiin ylei-
sen turvallisuuden takaamisen tavoitteen pohjalle. Valtioneuvoston kanslian aset-
tama työryhmä katsoi mietinnössään (Varautuminen ja turvallisuus, Komiteamie-
tintö. VNK julkaisu 21/2010), että ”kun yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämi-
nen varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on olennaisen tärkeää, on eri-
tyisesti kiinnitettävä huomiota viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestö-
jen ja kansalaisten tiiviiseen yhteistoimintaan. Näin voidaan lujittaa yhteisvastuul-
lisuutta, mikä osaltaan edistää vapaaehtoistoimintaa sekä varautumiseen liittyvää
kansalaistoimintaa” (s. 86). Periaatteessa olisikin ehkä mahdollista korvata nykyi-
nen siviilipalvelusjärjestelmä eräänlaisella yleisellä turvallisuuspalvelulla, jossa
painottuisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja erilaiset kriisitilanteet. Tässä mal-
lissa palvelusvelvollisuus voisi koskea koko ikäluokkaa (ts. naiset ja miehet) tai jär-
jestelmä voitaisiin heijastaa nykyjärjestelmään siten, että siihen osallistuisivat vain
miehet ja vapaaehtoiset naiset. Myös tällainen uudistus olisi nykyisen maanpuolus-
tusjärjestelmän kannalta erittäin merkittävä.

 

Siviilipalvelus 2020 – Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö

torstai, maaliskuu 10th, 2011

Tiivistelmä:

Työryhmän mielestä siviilipalvelusjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Siviilipalveluksesta kehitettäisiin
vuoteen 2020 mennessä merkittävä julkisen edun mukainen voimavara. Työryhmän työn aikana on tullut useaan otteeseen
esille, että siviilipalveluksen osalta poliittinen kiinnostavuus ja ohjaus on varsin vähäistä. Työryhmä tekee lukuisia
ehdotuksia siviilipalvelusjärjestelmän kehittämiseksi olettaen, että järjestelmää tarvitaan jatkossakin asevelvollisuuden
korvaavana palvelusmuotona.
Työryhmän keskeisiä ehdotuksia ovat:
• valtiollistettaisiin siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvät tehtävät. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettaisiin
erillinen virasto (Suomen siviilipalveluskeskus).
• siviilipalvelusvelvollisia tulisi aktiivisesti kannustaa ja ohjata yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyödyllisiin palvelupaikkoihin.
Luovuttaisiin siitä, että palveluspaikattomat siviilipalvelusvelvolliset suorittavat työpalvelua Lapinjärven
koulutuskeskuksessa. Siviilipalveluskeskus määräisi työpalveluspaikan niille velvollisille, jotka eivät työpalveluspaikkaa
saa itse järjestettyä
• siviilipalvelusajan pituutta ei olisi nyt tarvetta lyhentää. Jos varusmiespalvelusaikaa lyhennetään, asiaa on syytä tarkastella
uudelleen
• luovuttaisiin tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä. Kohdennettaisiin
peruskoulutusjakson turvallisuuskoulutus normaaliolojen riskeihin
• naisilla tulisi olla ainakin vapaaehtoisena mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus samaan tapaan kuin asepalvelus
• ei toteutettaisi keinotekoisesti siviilipalvelukseen ja asevelvollisuuteen yhteisiä koulutussisältöjä
• varusmiespalveluksensa keskeyttävän tulisi päästä siviilipalvelukseen kuuluvaan peruskoulutukseen mahdollisimman
nopeasti keskeyttämisen jälkeen
• siviilipalvelusvelvollisia tulisi kannustaa ja ohjata terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaharrastukseen
• toteutettaisiin kartoittava alkukysely siviilipalveluksen alussa ja toinen kysely palveluksen päättyessä.
Mietintöön liittyy siviilipalvelusajan pituuden osalta kaksi eriävää mielipidettä.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/Tomi Lounema, puh. 010 606 2697

Koko mietintö löytyy:

http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4530

Siviilipalvelus halutaan avata naisille

keskiviikko, maaliskuu 9th, 2011

STT, 9.3.2011

Naisille halutaan antaa mahdollisuus valita siviilipalvelus asepalveluksen tavoin.

Kehittämistyöryhmän mukaan siviilipalvelus tarjoaisi naisille työharjoittelun tapaan tilaisuuden saada työkokemusta. Naisten vapaaehtoisen siviilipalveluksen suosion arvellaan kuitenkin jäävän melko vähäiseksi.

Työryhmä perustelee kantaansa tasavertaisuudella. Nykyään naiset voivat päätyä siviilipalvelukseen vain keskeytettyään asepalveluksen.

Siviilipalveluksen pituutta työryhmä ei lyhentäisi, ellei varusmiespalvelusta lyhennetä. Siviilipalvelus kestää nykyisin 12 kuukautta, kun mukaan lasketaan koulutusjakso.

Jatkossa palveluspaikattomille siviilipalvelusvelvollisille määrättäisiin palveluspaikka. Nykyään ilman palveluspaikkaa jääneet suorittavat työpalvelun Lapinjärven koulutuskeskuksessa.

Lisäksi siviilipalvelusta hallinnoimaan perustettaisiin erillinen valtion virasto.

Kansalaispalveluryhmän esitys liittyen siviilipalveluksen kehittämiseen

keskiviikko, tammikuu 26th, 2011

Katso linkin pp-esitys

Siviilipalveluksen kehittäminen

WWF:n mielestä siviilipalveluksessa olevia voitaisiin käyttää öljyntorjunnassa

keskiviikko, tammikuu 26th, 2011

Katso pdf-editys:

TEM_WWF

Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) lausunto siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän kuulemistilaisuuteen ke 12.1.2011

torstai, tammikuu 20th, 2011

Viime kädessä AKL:n tavoite on koko miesten asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttaminen, mutta niin kauan kuin siitä halutaan pitää kiinni, siviilipalveluksen pitää olla oikeudenmukainen ja mielekäs vaihtoehto.

1 Palvelusaika

– Ei ole perustetta, miksi siviilipalvelusajan pitäisi olla pidempi kuin lyhin asepalvelusaika 6 kk.

Palveluksen kokonaiskesto määrittää ajan, jonka henkilö on poissa normaalielämästään.

Varusmiespalveluksen jatkuminen yli kuuden kuukauden perustuu useimmissa tapauksissa kyseisen varusmiehen motivaatioon ja tahtoon, joten peruspalvelusaika on ainoa järkevä lähtökohta palvelusaikojen vertailuun.

2 Kriiseihin varautuminen

Puhuttaessa siviilipalveluksen kehittämisestä ”yhteiskunnan kriisivalmiuksia tukevaan suuntaan”, on syytä muistaa:

– että siviilipalveluksen tulee olla mahdollinen vaihtoehto vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille.

Jos siitä tehtäisiin valmistautumista siviililuontoisiin tehtäviin sotilaallisten kriisien yhteydessä, se ei enää sitä kaikille heistä olisi. Kriisivalmiuksien kytkemisen siviilipalvelukseen tulee myös perustua yhteiskunnan todelliseen tarpeeseen, pelkkä ideologisperusteinen halu käyttää sivareita tällaisiin tehtäviin ei riitä. Asiaa selvitettiin jo nykyistä siviilipalveluslakia valmisteltaessa ja tuolloin moni hallinnonala (erityisesti pelastusala) totesi, ettei heillä ole kriisinvarautumissuunnitelmissaan roolia siviilipalvelusmiehille.

– Erityisesti tällaista ehdotusta pohdittaessa on siviilipalveluslain vakaumuksensuojapykälä huomioitava. Jos siviilipalvelusvelvollinen kokee tällaiset tehtävät vakaumuksensa vastaisina, häntä ei tällaisiin tehtäviin voida vakaumuksensuojapykälän takia määrätä.

3 Ehdotettu yhteinen sisältö varusmiespalvelusta ja

siviilipalvelusta suorittavien kesken:

– Mikäli eri palvelusmuodoille kehitettäisiin yhteisiä sisältöjä, ne eivät saa merkitä siviilipalveluksen militarisoimista eivätkä johtaa siihen, että siviilipalvelusmiehiä määrättäisiin vakaumuksenvastaisiin tehtäviin.

– Jos sivareille alettaisiin tarjota koulutusta armeijan toimesta, monet siviilipalvelusmiehet kokisivat sen vakaumuksensa vastaisena. Monen sivarin kieltäytyminen aseista pohjautuu ajatukselle: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan.

1/2

4 Kurinpito- ja rangaistusjärjestelmä on uudistettava

– Vaikka tilanne on hieman parantunut, järjestelmä on edelleen portaaton. Siviilipalvelusrikoksesta edelleen ainut mahdollinen rangaistus on vankilatuomio. Lisäksi totaalikieltäytyjien vankilatuomiot ovat ihmisoikeuksien kannalta kyseenalaisia ja yleiseen rangaistustasoon nähden kohtuuttomia.

5 Valtion korvausosuutta majoituskustannuksista on lisättävä

– Valtion korvausosuutta majoituskustannuksista on nostettava realistiselle tasolle, huomioiden yleinen asumiskustannusten taso. Tasoa pitää tarkistaa vuosittain. Sosiaalisten etuuksien määrä on edelleen riittämätön.

6 Mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus ulkomailla (esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä) tai korvata siviilipalvelus vastaavalla ulkomaanpalvelulla

– Uuden siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelusta voi suorittaa ulkomailla luvanvaraisesti kahden kuukauden mittaisen jakson. Siviilipalveluksen suorittaminen kokonaisuudessaan ulkomailla tai siviilipalveluksen korvaaminen vastaavalla ulkomaanpalveluksella esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä tai kansalaisjärjestöjen palveluksessa on mahdollistettava.

7 Sotilasviranomaisten velvollisuutta tiedottaa mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ennen palvelusta, palveluksen aikana ja asepalveluksen jälkeen on tarkennettava

– Siviilipalveluslaki velvoittaa mm. puolustusvoimat antamaan ”kutsunnanalaisille riittävät tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä”. Käytännössä tämä ei toteudu. Kutsuntatilaisuuksissa siviilipalvelus usein vain mainitaan, aina ei sitäkään. Pahimmillaan siviilipalvelukseen hakevat ovat saaneet osakseen halventavaa kohtelua kutsuntatilaisuuksissa.

Myöskään ennen kutsuntoja asevelvollisille toimitettava informaatio ei sisällä juuri lainkaan tietoa siviilipalveluksesta.

http://aklweb.fi/sivari/vaatimukset

http://aklweb.fi/aseistakieltaytyminen/ihmisoikeuselimet2/

Kansalaispalveluyhdistyksen esitykset siviilipalvelun kehittämiseks

torstai, tammikuu 6th, 2011

i

1.    Siviilipalvelus-nimike muutetaan yhteiskuntapalveluksi.

Sana siviili- luo tarpeettoman ja keinotekoisen vastakkainasettelun sotiluuden kanssa. Luo konnotaation heikompaan siviiliin ja avustavaan toimintaan. Käsite yhteiskunta vie laajemmalle yhteiskunta turvallisuuteen, joka ei varsinkaan enää synny eri toimijoiden vastakkainasettelusta, vaan näiden yhteistoiminnasta. Ja samalla käsite avaa laajemman kirjon instansseja, joissa palvelun voi suorittaa (pelastus, humanitäärinen apu, rauhankasvatus ja sovittelu, ihmisoikeustyö, siviilikriisinhallinta, tietoturva…).

2.    Kutsu kutsuntoihin lähetettäisiin sekä miehille, että naisille

Tällä on tärkeä symbolinen merkitys ja samalla käytännöllinen arvo naisten vapaaehtoisen maanpuolustus- ja kriisinhallintatyön aktivoimisen kannalta.

3.     Koko asevelvollisuutta suorittavan ikäluokan koulutus alkaa yhteisellä jaksolla, jonka aikana nuoret voivat vielä valita suorittavatko varusmiespalvelun vai yhteiskuntapalveluun.

Jakson tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen turvallisuudesta ja siitä vastaavista toimijoista. Kokonaiskuvan kautta nuorelle rakentuisi kuva siitä, että kaikki turvallisuustyö, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alueella on välttämätöntä ja tärkeätä.

4.    Kutsuntaan vapaaehtoisesti tulleille naisille tarjotaan vapaaehtoisen varusmiespalvelun ohella myös vapaaehtoista yhteiskuntapalvelua.

Se että kansalaisvelvollisuus turvallisuustoiminnasta jää edelleen yksin miessukupuolelle on ongelma. Tämä olisi kuitenkin hyvä askel kuroa umpeen juopaa täysin vapaaehtoisten/korkeasti motivoituneiden (mutta yleisesti ”vapaamatkustavien”) naisten ja velvollisuutta suorittavien/tai sitä välttävien miesten välillä. Siviilipalveluun on hakeuduttu tutkimuksen mukaan etupäässä mukavuussyistä – ei ideologisin perustein. Tämä kertoo siitä, että joko motivaatiota (vapaaehtoista asennetta) tai velvollisuuden tunnetta on nostettava yhtä aikaa molemmissa sukupuolissa.

5.    Yhteiskuntapalvelun voisi varusmiespalvelusta poiketen suorittaa useammassa muutaman kuukauden jaksossa useamman vuoden aikana huomioiden opiskelutilanteen, työttömyys/työllisyystilanteen.

Se onko tämä yhteensopiva turvallisuusorganisaatioiden tarpeiden kanssa on epävarmaa. On myös vaarana, että se entisestään ohjaa hakeutumaan yhteiskuntapalveluun yksinomaan mukavuussyistä eikä rationaalisimmin perustein.   Toisaalta se toisi joustavuutta ja puolustusvoimilla olisi kuitenkin etuoikeus valita tarpeellinen määrä varusmiespalveluun.

6.    Yhteiskuntapalvelun palveluvaihtoehtoja haetaan laaja-alaisesi kaikkien ministeriöiden piiristä. Mm. järjestöistä, jotka saavat OKM:ltä valtionapua.

Ympäristöministeriön alaisuuteen voitaisiin perustaa vaikka nopean toiminnan yksikkö
(työnimenä ”vihreä prikaati”), joka mahdollistaa aseettoman palveluksen
ympäristötuhojen ehkäisy- ja torjuntatehtävissä.”

Kaskeala puhalsi henkeä ehdotukseensa uudesta yhteiskuntapalveluksesta

keskiviikko, joulukuu 30th, 2009

(Riitta Vainio Helsingin Sanomat 16.10.)

Erillinen kansalaispalvelus ei innosta poliitikkoja

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ehdottaa uudelleen, että varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääville tulisi kehittää oma yhteiskuntapalvelusjärjestelmä.
Kaskeala ehdotti mallia edellisen kerran jo vuosi sitten. Hän on puhunut Saksan-mallin mukaisesta kansalaispalveluksesta aiemmin muun muassa reserviläisille ja maanpuolustusnaisille.
Saksassa varusmiespalveluksen vaihtoehtona on siviilipalvelus sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) suhtautuvat epäillen ajatukseen, että varusmiespalvelukseen menemättömille voitaisiin rakentaa erillinen vaihtoehtoinen palvelujärjestelmä.
Korkeaojan mielestä rinnakkaisjärjestelmälle on järkevät perusteet, mutta käytännössä se on vaikea toteuttaa.
Vaihtoehtoinen palvelus tulisi Korkeaojan mielestä kytkeä varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen kehittämiseen.
Korkeaoja pelkää, että rinnakkaisen järjestelmän perustaminen voisi synnyttää ”jonkinlaisen B-luokan asevelvollisuuden”. Sitä hän ei halua.

Puolustusministeri Häkämiehen mukaan tärkeää olisi keskustella siitä, voisiko siviilipalvelusta kehittää humanitääristen tehtävien suuntaan.