Archive for the ‘Aiheittain’ Category

Naiset mukaan kutsuntoihin

torstai, syyskuu 4th, 2014

HS: Mielipide 4.9.2014

Ase­vel­vol­li­suu­des­ta va­pau­tet­tu­jen mää­rä on vii­me vuo­si­na nous­sut ra­jus­ti, ei­kä int­ti hou­kut­te­le nuo­ria. Nais­ten osuut­ta ar­mei­jas­sa pi­täi­si kas­vat­taa ot­ta­mal­la hei­dät mu­kaan kut­sun­toi­hin. Pir­kan­maal­la teh­ty pi­lot­ti­ko­kei­lu osoit­ti, et­tä kut­su­jen myö­tä ase­pal­ve­luk­seen ha­ke­nei­den nais­ten mää­rä kas­voi sel­väs­ti. Ko­kei­lu tu­li­si­kin laa­jen­taa ko­ko Suo­meen.

Myös mie­het, jot­ka jou­tu­vat jät­tä­mään ar­mei­jan vä­liin esi­mer­kik­si pe­rus­sai­rau­den vuok­si, voi­si­vat ol­la kiin­nos­tu­nei­ta pal­ve­le­maan omil­la tai­doil­laan vaik­ka­pa ky­ber­tur­val­li­suu­den pa­ris­sa. Hei­dän lah­jak­kuu­ten­sa pi­täi­si hyö­dyn­tää, sil­lä tu­le­vai­suu­den uh­kat koh­dis­tu­vat yhä enem­män tie­to­jär­jes­tel­miin.

Mil­ka Tai­vas­sa­lo
pää­sih­tee­ri, Nur­mi­jär­vi

Armeijaan tulisi mennä vasta opintojen jälkeen

keskiviikko, elokuu 28th, 2013

Panu Moilanen
Helsingin Sanomat, Mielipide, 26.8.2013

Tom­mi Her­mu­nen ker­toi ko­lum­nis­saan (HS Tors­tai 22. 8.) ko­ke­muk­sis­taan ar­mei­jas­sa ja siel­lä koh­taa­mis­taan joh­ta­jis­ta. Kir­joi­tus he­rät­ti pait­si poh­ti­maan ar­mei­jan joh­ta­ja­kou­lu­tuk­sen ny­ky­ti­laa myös miet­ti­mään ny­kyi­sen va­rus­mies­pal­ve­luk­sen jär­ke­vyyt­tä.

Maam­me tur­val­li­suus­uhat ovat pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä muut­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti. So­ti­laal­li­sen konf­lik­tin mah­dol­li­suus on vä­hen­ty­nyt, ja yh­teis­kun­taa uh­kaa­vat en­nen kaik­kea ”tek­ni­seen huol­to­var­muu­teen” liit­ty­vät te­ki­jät, muun muas­sa tie­to­jär­jes­tel­mien toi­min­taan, säh­kön­saan­tiin ja vies­tin­tään liit­ty­vät on­gel­mat.

Näi­hin uh­kiin vas­taa­mi­ses­sa tar­vi­taan osaa­mis­ta, jo­ta voi hank­kia esi­mer­kik­si kor­kea­kou­luis­ta. Oli­si se­kä ylei­nen et­tä va­rus­mies­pal­ve­lus­ta suo­rit­ta­vien etu, et­tä yhä useam­pi suo­rit­tai­si va­rus­mies­pal­ve­luk­sen opin­to­jen­sa jäl­keen val­mii­na asian­tun­ti­ja­na. Ny­kyi­nen jär­jes­tel­mä ei kui­ten­kaan juu­ri mah­dol­lis­ta tä­tä.

Va­rus­mies­pal­ve­lus ei ole al­ku­vai­hees­sa mil­lään ta­val­la eriy­tet­tä­vis­sä, vaan toh­to­rin tut­kin­non suo­rit­ta­nut 28-vuo­tias per­heen­isä saat­taa löy­tää it­sen­sä sul­kei­sis­ta sa­ma­na vuon­na yli­op­pi­laak­si kir­joit­ta­nei­den po­jan­kol­tiais­ten kans­sa hän­tä it­seään kym­me­nen vuot­ta nuo­rem­man ali­ker­san­tin ot­taes­sa kai­ken ilon ir­ti kul­ma­rau­to­jen tuo­mas­ta het­ken huu­mas­ta.

Va­rus­mies­pal­ve­luk­sen ja si­vii­li­opin­to­jen ny­kyis­tä pa­rem­pi in­teg­roi­mi­nen on ny­ky­ti­lan­tees­sa vält­tä­mä­tön­tä. Ky­se voi ol­la toi­saal­ta kou­lu­tus­si­säl­tö­jen yh­teen­so­vit­ta­mi­ses­ta, toi­saal­ta taas sel­lai­sis­ta hal­lin­nol­li­sis­ta rat­kai­suis­ta, joil­la puo­lin ja toi­sin tun­nis­tet­tai­siin ja tun­nus­tet­tai­siin kump­pa­nin an­ta­man kou­lu­tuk­sen ar­vo.

Yk­si mah­dol­li­suus oli­si se, et­tä ase­vel­vol­li­suu­den voi­si kor­va­ta suo­rit­ta­mal­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non so­ve­liaal­la alal­la ja tar­vit­taes­sa täy­den­tä­mäl­lä osaa­mis­taan so­ti­laal­li­sel­la pe­rus­kou­lu­tuk­sel­la, jol­lai­nen on otet­tu käyt­töön esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den käy­tän­nös­sä la­kat­tua. Täl­lai­nen so­ti­laal­li­nen pe­rus­kou­lu­tus voi­tai­siin suun­ni­tel­la pe­rin­teis­tä va­rus­mies­pal­ve­lus­ta yk­si­löl­li­sem­min vas­taa­maan sen suo­rit­ta­jien si­vii­li­kou­lu­tus­ta esi­mer­kik­si jouk­koyk­sik­kö­ta­sol­la.

Pa­nu Moi­la­nen
tie­to­jär­jes­tel­mä­tie­teen leh­to­ri
Jy­väs­ky­län yli­opis­to

Armeija opetti sosiaalista suvaitsevaisuutta

keskiviikko, elokuu 28th, 2013

Tarmo Savolainen
Helsingin Sanomat, Mielipide, 28.8.2013

Pa­nu Moi­la­nen kir­joit­ti (HS Mie­li­pi­de 26. 8.) hy­vin ar­mei­jan ja kou­lu­tuk­sen pa­rem­mas­ta hyö­dyn­tä­mi­ses­tä.

Olen sa­maa miel­tä sii­tä, et­tä ar­mei­ja ja yh­teis­kun­ta hyö­ty­vät mo­nes­ta suo­ma­lai­ses­ta ihan eri käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa kuin met­säs­sä ryn­näk­kö­ki­vää­rin kans­sa pomp­pi­mas­sa.

Pa­nu Moi­la­nen kir­joit­ti (HS Mie­li­pi­de 26. 8.) hy­vin ar­mei­jan ja kou­lu­tuk­sen pa­rem­mas­ta hyö­dyn­tä­mi­ses­tä.

Olen sa­maa miel­tä sii­tä, et­tä ar­mei­ja ja yh­teis­kun­ta hyö­ty­vät mo­nes­ta suo­ma­lai­ses­ta ihan eri käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa kuin met­säs­sä ryn­näk­kö­ki­vää­rin kans­sa pomp­pi­mas­sa.

Ko­ke­muk­se­ni ar­mei­jas­ta oli, et­tä meil­lä oli sa­mas­sa tu­vas­sa niin 28-vuo­tias per­heen­isä kuin se juu­ri lu­kion taak­seen jät­tä­nyt po­jan­kol­tiai­nen­kin (mi­nä). Siel­lä oli­vat sa­mas­sa ase­mas­sa maa­han­muut­ta­ja, al­ko­ho­lis­ti­per­heen on­gel­ma­nuo­ri ja rik­kaan su­vun pe­ri­jä­ve­sa. Ar­mei­ja on usein vii­mei­nen paik­ka, jos­sa ta­paa yh­teis­kun­nan kaik­ki osa­puo­let yh­teis­kun­ta­luok­kaan ja sta­tuk­seen kat­so­mat­ta.

Ar­mei­jan joh­ta­mis­opeis­ta pu­hu­taan usein. Mo­nel­le nuo­rel­le tai van­hem­mal­le­kin ka­ve­ril­le se on en­sim­mäi­nen ja vii­mei­nen paik­ka, jos­sa jo­ku käs­kee ja jos­sa pi­tää toi­mia po­ru­kas­sa yh­teis­ten sään­tö­jen mu­kaan. Tuo­ta op­pia ei kan­na­ta vä­hek­syä ny­ky-yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa joh­ta­mi­nen­kin on enem­män so­siaa­lis­ta kes­kus­te­lua kuin au­to­ri­tää­ris­tä käs­ke­mis­tä.

Tar­mo Sa­vo­lai­nen
37-vuo­tias dip­lo­mi-in­si­nöö­ri
Es­poo

Naisillekin mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus

keskiviikko, elokuu 28th, 2013

Ase­pal­ve­luk­sen uu­dis­ta­mi­ses­ta pu­hu­taan jat­ku­vas­ti. Eräs epä­koh­ta on kui­ten­kin jää­nyt lä­hes huo­miot­ta: nais­ten mah­dol­li­suus suo­rit­taa si­vii­li­pal­ve­lus, tai lä­hin­nä sen mah­dol­li­suu­den puu­te. Pa­ri vuot­ta sit­ten sii­tä kes­kus­tel­tiin, mut­ta asian muut­ta­mi­sek­si ei ole ta­pah­tu­nut mi­tään. Vai­kut­taa sil­tä, et­tä ko­ko aja­tus on kuo­pat­tu.

Si­vii­li­pal­ve­luk­sen kaut­ta mo­net nuo­ret mie­het pää­se­vät luo­maan tär­kei­tä suh­tei­ta työe­lä­mään. Osa heis­tä on jo­pa niin on­nek­kai­ta, et­tä pää­se­vät suo­rit­ta­maan si­vii­li­pal­ve­lus­ta paik­kaan, jos­sa he saa­vat to­teut­taa omia kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­taan. He pal­ve­le­vat esi­mer­kik­si kau­pun­gin­teat­te­reis­sa, mi­nis­te­riöis­sä tai vi­ras­tois­sa – pai­kois­sa, jot­ka ovat nuor­ten (ja jo­pa ky­seis­ten alo­jen opis­ke­li­joi­den) kes­kuu­des­sa var­sin ha­lut­tu­ja ja kil­pail­tu­ja työ­paik­ko­ja.

Ase­pal­ve­luk­sen uu­dis­ta­mi­ses­ta pu­hu­taan jat­ku­vas­ti. Eräs epä­koh­ta on kui­ten­kin jää­nyt lä­hes huo­miot­ta: nais­ten mah­dol­li­suus suo­rit­taa si­vii­li­pal­ve­lus, tai lä­hin­nä sen mah­dol­li­suu­den puu­te. Pa­ri vuot­ta sit­ten sii­tä kes­kus­tel­tiin, mut­ta asian muut­ta­mi­sek­si ei ole ta­pah­tu­nut mi­tään. Vai­kut­taa sil­tä, et­tä ko­ko aja­tus on kuo­pat­tu.

Si­vii­li­pal­ve­luk­sen kaut­ta mo­net nuo­ret mie­het pää­se­vät luo­maan tär­kei­tä suh­tei­ta työe­lä­mään. Osa heis­tä on jo­pa niin on­nek­kai­ta, et­tä pää­se­vät suo­rit­ta­maan si­vii­li­pal­ve­lus­ta paik­kaan, jos­sa he saa­vat to­teut­taa omia kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­taan. He pal­ve­le­vat esi­mer­kik­si kau­pun­gin­teat­te­reis­sa, mi­nis­te­riöis­sä tai vi­ras­tois­sa – pai­kois­sa, jot­ka ovat nuor­ten (ja jo­pa ky­seis­ten alo­jen opis­ke­li­joi­den) kes­kuu­des­sa var­sin ha­lut­tu­ja ja kil­pail­tu­ja työ­paik­ko­ja.

Mah­dol­li­suus si­vii­li­pal­ve­luk­seen aut­tai­si var­mas­ti mo­nia nuo­ria nai­sia, joil­la ei ole työ­ko­ke­mus­ta tai opis­ke­lu­paik­kaa, pää­se­mään ir­ti syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­ta, luo­maan tär­kei­tä kon­tak­te­ja ja saa­maan mie­le­käs­tä te­ke­mis­tä vä­li­vuo­sil­leen.

Oli­si myös hie­noa, et­tä nuo­ril­le nai­sil­le tar­jot­tai­siin mah­dol­li­suus teh­dä jo­ta­kin yleis­hyö­dyl­lis­tä ko­ti­maan­sa eteen il­man ase­pal­ve­lus­ta.

Si­vii­li­pal­ve­luk­sen avaa­mi­nen nai­sil­le oli­si myös as­kel koh­ti ta­sa-ar­voi­sem­paa Suo­mea. Suu­ria li­sä­kus­tan­nuk­sia täs­tä tus­kin syn­tyi­si, kos­ka käy­tän­nös­sä si­vii­li­pal­ve­lus­ta suo­rit­ta­vien nais­ten mää­rä py­syi­si to­den­nä­köi­ses­ti var­sin pie­ne­nä.

Ny­kyi­nen pal­ve­lus­mal­li on epä­ta­sa-ar­voi­nen ja vies­tii pait­si si­tä, et­tä si­vii­li­pal­ve­lus ei ole yh­tä ar­vo­kas­ta kuin aseel­li­nen pal­ve­lus, myös si­tä, et­tei nai­sen te­ke­mä työ ole yh­tä ar­vo­kas­ta kuin mie­hen te­ke­mä työ.

Vaik­ka suu­rin osa syr­jäy­ty­neis­tä nuo­ris­ta on­kin edel­leen mie­hiä, si­vii­li­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­nen voi­si hyö­dyt­tää pal­jon var­sin­kin nii­tä nuo­ria nai­sia, jot­ka ei­vät oi­kein tie­dä, mi­tä elä­mäs­sään seu­raa­vak­si te­ki­si­vät.

Es­si Kau­ra­nen
po­li­tii­kan ja fi­lo­so­fian opis­ke­li­ja
Glas­gow, Bri­tan­nia
Helsingin Sanomat , puheenvuori 28.8.2013

Kasarmeille saatava lisää naisia

perjantai, heinäkuu 5th, 2013

Maanantaina palvelukseen astuu uusi saapumiserä alokkaita. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälistä mahdollinen naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus ei ole vakiinnuttanut alkuryntäyksen jälkeen asemaansa kasarmeilla. Palvelusikäluokista vain kourallinen on naisia. Nyt naisten pitää hakea palvelukseen hakemuksella ja kutsuntojakin järjestetään vain kerran vuodessa. Monen nuoren naisen mielenkiinto armeijaa kohtaan nousee vasta määräajan, maaliskuun 1.päivä jälkeen, eikä asepalvelus kuluvana vuonna tule kysymykseen.

Tänään 4.7. Helsingin Sanomien pääkirjoitus-kolumnissaan Ville Similä huomautti Norjan periaatepäätöksestä siirtyä koko ikäluokan kattavaan asevelvollisuuteen. Norjan järjestelmä ei ole suoraan verrannollinen suomalaisen asevelvollisuuden kanssa, mutta Varusmiesliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut naisille pakollisia kutsuntoja.

Varusmiesliiton esittämä malli on suorassa suhteessa sama kuin norjalaisten tuleva asevelvollisuusmalli. Norjassa asevelvollisuus on käytännössä vapaaehtoinen, meillä Suomessa se on jo nyt valikoiva.

– Jatkossa koko ikäluokkaa koskettavissa kutsunnoissa motivoituneiden armeijaan lähtijöiden määrä kasvaisi ja vasta vähintään kymmenen vuoden koeajan jälkeen voisi Suomessakin alkaa keskustelut asevelvollisuuden muuttamisesta valikoivasta vapaaehtoiseksi, maalaa puheenjohtaja Risto Lahti.

Puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarvittava reservin koko jatkaa pienentymistään. Jo nyt vain 30% ikäluokasta suorittaa palveluksen loppuun. Varusmiesliitto ei kannata asevelvollisuuden laajentamista koko ikäluokkaan, vain kutsuntavelvollisuuden.

– Kutsuntavelvollisuudella olisi myönteisiä kansaterveydellisiä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Asevelvollisuuden laajentaminen koko ikäluokkaa koskevaksi taas lisäisi totaalikieltäytyjien ja siviilipalveluksen suorittajien määrää. Toisin kuin asepalveluksen suorittajilla, ei siviilipalveluksen käyneillä ole yhteiskunnallisesti korvaamatonta tehtävää, painottaa Risto Lahti.

Motivoituneiden naisten suurempi määrä varuskunnissa parantaisi puolustuskykyä ja palvelusta suorittavien palvelusmotivaatiota pakkovelvollisuuden miehiä tehokkaammin.

– Asevelvollisuuden päämääränä on puolustuskyky, ei tasa-arvo, paaluttaa puheenjohtaja Lahti.
– See more at: http://www.varusmiesliitto.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/kannanotto/kasarmeille-saatava-lis%C3%A4%C3%A4-naisia#sthash.5jCnPEbs.dpuf

Miksei naisia pakoteta armeijaan?

perjantai, heinäkuu 5th, 2013

Mitä tulee mieleen sanasta ”sukupuolineutraali”?

Asevelvollisuus, vastasivat norjalaispuolueet.

Norjan parlamentti teki kesäkuussa periaatepäätöksen siirtyä sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Norjalaisnaiset siis kutsuttaneen armeijaan siinä missä miehetkin ehkä jo vuonna 2015.

Ratkaisu on omaperäinen, sillä Euroopassa asevelvollisuusarmeijoita on viime vuosina purettu. Ruotsi ja Saksa luopuivat asevelvollisuudesta vuonna 2010.

Norja ei silti ole ainoa valtio, jossa kansalaiset ovat armeijan edessä tasaveroiset.

Esimerkiksi Israelissa asepalvelukseen kutsutaan myös naiset. Israelissakin erilaisia uskontoon liittyviä poikkeuksia on niin paljon, että todellisuudessa asepalveluksen suorittaa noin 50 prosenttia kansalaisista.

Puolustusliitto Natoon kuuluvassa Norjassa asevelvollisuus ei ole niin armoton kuin Suomessa.

Suomessa asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytyvä mies joutuu vankilaan (ellei asu Ahvenanmaalla tai kuulu Jehovan todistajiin).

Norjassa asepalvelus on käytännössä vapaaehtoinen, sillä kutsutuista alle 15 prosenttia päätyy armeijaan.

Norja ei tehnyt päätöstä siksi, että sen oli pakko, vaan siksi, että se voi. Päätöksellä Norja ilmaisi, että nykyaikana yhteiskunta ei voi asettaa kansalaisia sukupuolen perusteella eri asemiin.

Kysymys on niin kiusallinen, että Suomessa se yleensä vain ohitetaan.

Millä perusteella nyky-Suomessa voi määrätä raskaan velvollisuuden vain yhdelle sukupuolelle?

Kestäviä perusteluja on vaikea keksiä.

Naiset ovat keskimäärin fyysisesti heikompia, mutta armeijassa riittää tehtäviä, joita ei tarvitse suorittaa täyspakkaus selässä juosten.

Todella tunkkaista on väittää, että armeija kuuluu miehille, koska äitiys ja lastenhoito kuuluvat naisille. Samaa sarjaa olisi ajatus, että väkivalta on miesten synnynnäinen ominaisuus ja siten velvollisuus.

Myös Ruotsissa keskusteltiin kymmenen vuotta Norjan kaltaisen sukupuolineutraalin asevelvollisuuden mahdollisuudesta. Lopulta päädyttiin lakkauttamaan asevelvollisuus kokonaan.

Asevelvollisuushan on oikeastaan puolustuksen ”halpana” pitämiseksi määrätty lisävero, joka kerätään vain miehiltä ja suoritetaan työllä.

Jos Suomi perustettaisiin nyt, voisiko asevelvollisuuden määrätä vain yhdelle sukupuolelle?

Ville Similä ville.simila@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.

Jokaiselle kansalaiselle palveluvelvollisuus

lauantai, toukokuu 25th, 2013

 

Arno Kotro kirjoitti jälleen loistavan kolumnin (HS Tänään 18. 5.) otsikolla ”Umpihöhlää keskustelua”. Kotro toi esille törkeän tasa-arvoloukkauksen: kun vain miespuolisilla kansalaisilla on velvollisuuksia, naiset voivat vain toteuttaa itseään.

Asevelvollisuudesta tässä on kysymys. Jokainen Suomen mies on pakotettu 6–12 kuukauden varusmiespalvelukseen. Tämän lisäksi ovat vielä kertausharjoitukset. Jos mies ei halua aseelliseen palvelukseen, on mentävä siviilipalvelukseen, ja ellei sekään miellytä, vankilaan.

Tytöillä ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia. Jos joku sanoo, että naiset synnyttävät ja kasvattavat lapset, niin näkeehän tilastoista, kuinka yleistä synnyttäminen naisten keskuudessa on.

Ainoa kestävä ratkaisu epäkohdalle on kaikkien kansalaisten palvelusvelvollisuus, ei asevelvollisuuden lakkauttaminen. Idea on, että kaikki alle 25-vuotiaat kansalaiset määrättäisiin kutsuntojen kautta koulutukseen, joka heille oman halunsa ja taipumustensa kautta sopii. Osa siis määrättäisiin aseellisiin tehtäviin, muut lääkintä-, taloushuolto-, it-, viesti- tai muuhun sellaiseen tehtävään, jossa taisteleva kansakunta tarvitsee osaavia ihmisiä. Vasta tämä olisi todellista tasa-arvoa.

Tämä vaatii aivan uutta ajattelua. Poliitikoilla sitä tuskin on, mutta onko kansalaisilla?

HS. Mielipide. 24.5.2013

Antti Pekola

Pori

 

Yhdyskuntapalvelua asevelvollisuuden sijaan

lauantai, toukokuu 25th, 2013

 

 

Arno Kotro ehdotti (HS Tänään 18. 5.) asevelvollisuusarmeijan lakkauttamista tasa-arvon nimissä. Hyvä, mutta jatko huutaa kommenttia.

Jos nykyinen armeija korvataan ammattiarmeijalla, joudutaan ojasta allikkoon. Muutos merkitsisi kansalaisyhteiskunnan ja yhteisvastuun lopullista alasajoa, sotimisen delegoimista yhteiskunnan ulkopuolelle ja vielä Kotron ehdottaman Nato-jäsenyyden myötä kauas Suomesta.

Tähän Nato-asiaan käy vastaus, jonka presidentti Mauno Koivisto antoi Serbian turhien pommitusten aikaan. Kun häneltä kysyttiin Suomen Natoon liittymisestä, hän vastasi: ”Mihin Natoon?”

Nato muuttaa muotoaan kuin virus. Se on milloin missäkin roolissa maailman eri kolkissa. Naton ainoa pysyvä osa on sen ydin, Yhdysvallat läheisine liittolaisineen, jonka intressejä Nato yksiselitteisesti ajaa. Tälläkin hetkellä Suomen toiminta Naton johtamassa koalitiossa Afganistanissa on erittäin kyseenalaista: kuten turvallisuuspolitiikan asiantuntija Wilhelm Agrell totesi (HS Ulkomaat 13. 3.), operaatio on vähintään kolme vuotta sitten muuttunut rauhanturvaamisesta sodaksi. Kymmenettuhannet siviilit ovat menettäneet henkensä. Haluammeko lisää Nato-yhteistyötä tämän jälkeen?

Voisimme ottaa oppia Costa Ricasta. Siellä kyllästyttiin jo vuonna 1949 jatkuviin Yhdysvaltain operoimiin sotilasvallankaappauksiin, ja demokraattisesti valittu valtionjohto lopetti armeijan. Siellä nuori ei edes tiedä mitä armeija eli ejército merkitsee. Sotahullujen teoriat sotilaallisesta tyhjiöstä jäävät omaan tyhjyyteensä.

Me voisimme yhdistää asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen hyvät puolet tasa-arvon hengessä ja luoda kaikille yhteisen, huolellisesti ja luovasti suunnitellun yhdyskuntapalvelun, jossa nuoret kykyjensä ja suuntautumisensa mukaisesti oppisivat vastuuta ja yhdessä tekemistä.

Töitä riittää. Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistyön osaajat voivat siitä kertoa.

 

HS. Mielipide . 24.5. 2013

Heikki Jäntti

Helsinki

 

 

Asevelvollisuus rakentaa yhteistä turvallisuutta

keskiviikko, toukokuu 22nd, 2013

Juha Mäkinen Helsingin sanomat, Mielipide, 22.5.13

Opettaja Arno Kotron kirjoitusta (HS 18. 5.) kritikoidessaan Marko Erola (HS Mielipide 20. 5.) johdatteli miettimään mahdollisen Nato-jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden välistä yhteyttä. Erolan näkemyksen mukaan mahdollinen Suomen Nato-liittoutuminen oikeuttaisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta.
Pidemmälle vietynä tämä logiikka johtaisi kansalaisten osallistumattomuuteen myös maamme sisäisen turvallisuuden ja esimerkiksi väestönsuojelutehtävien edellyttämien valmiuksien tuottamisessa. Kun asevelvollisuutta tarkastellaan yli sukupolvien, huomataan, että se on kehittynyt yhä enemmän kansalaisia osallistavaksi.
Kehitys ei ole ollut kuitenkaan ristiriidatonta, mikä onkin aivan ilmeistä, kun tarkastellaan esimerkiksi naisten osallistumismahdollisuuksia ja -velvollisuuksia yhteisen turvallisuutemme rakentamisessa.Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei.
Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa. Esimerkiksi väestönsuojelutehtäviä ja niiden edellyttämiä kansalaisvalmiuksia ei tulisi lyödä laimin huolimatta siitä, onko Suomi tulevaisuudessa Natojäsen vai ei. Myöskään siviilikriisinhallintaan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan valmiudet eivät tule kansalaisiimme yksinomaan äidinmaidossa.
Juha Mäkinen
professori
Santahamina, Helsinki

Jussi Halla-aho HS-raadissa: Naisetkin asevelvollisiksi

sunnuntai, toukokuu 12th, 2013

Jussi Halla-aho HS-raadissa: Naisetkin asevelvollisiksi

91

Martti Kainulainen / Lehtikuva
Alokkaita rynnäkkökiväärin ampumaharjoituksissa Santahaminassa viime elokuussa.
Alokkaita rynnäkkökiväärin ampumaharjoituksissa Santahaminassa viime elokuussa.

”Nykyinen miesten asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä on aikansa elänyt – asevelvollisuus on väärin ja sukupuolisesti selkeästi miehiä syrjivä”, toteaa kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj  (kok).

Sekä miehille että naisille suunnatuksi asevelvollisuudeksi tai kansalaispalveluksi asevelvollisuuden muuttaisi 29 prosenttia vastaajista.

”Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on selkeän epätasa-arvoinen ja nykymaailmassa perusteeton jäänne”, toteaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps).

Hänen mukaansa ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi siirtymällä Yhdysvaltain mallin mukaiseen sukupuolineutraaliin palkka-armeijaan tai ulottamalla yhtäläinen kansalaisvelvoite myös naisiin, kuten Israelissa. Halla-aho asettuu sukupuolineutraalin asevelvollisuuden puolelle.

”Yleinen asevelvollisuus nauttii laajaa kannatusta, ja se on ainoa realistinen tapa luoda uskottava kansallinen puolustuskyky, mikäli puolustusvoimien perustehtäväksi nähdään edelleen kotimaan puolustaminen eikä kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen”, Halla-aho toteaa.