Archive for the ‘Aiheittain’ Category

Puolustusministeri Jussi Niinistön ajatuksia kansalaispalveluksesta

tiistai, lokakuu 18th, 2016

Esitin tervehdyksen kansalaispalvelusta käsittelevässä asiantuntijatilaisuudessa, jonka järjesti Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomo. Puheessani käsittelin kansalaispalvelusta yleensä puolustushallinnon ja erityisesti yleisen asevelvollisuuden näkökulmasta.

Nähdäkseni kansalaispalvelus voisi olla harkitsemisen arvoinen tapauksissa, joissa varusmiespalvelusta ei voida suorittaa terveydellisistä syistä tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista varusmiespalvelusta. Kansalaispalvelus tulisi kuitenkin kytkeä tiiviisti jo olemassa oleviin turvallisuuden viitekehyksiin, minkä lisäksi sen tulisi olla kustannuksiltaan järkevä ja ennen kaikkea sille tulisi olla aitoa kysyntää.

Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta liittyen esimerkiksi sellaisiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, joihin ei aina liity sotilaallisen voiman käyttöä. Edellä mainitut häiriötilanteet liittyvät mm. elintarvikehuoltoon, sosiaali- ja terveystoimeen, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin, joissa koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia viranomaisten tukena.

Selvää on, että mikään sellainen kansalaispalvelus, joka tavalla tai toisella liudentaisi aseellisen varusmiespalveluksen suorittamista, ei ole mahdollinen kehityssuunta. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän on jatkossakin kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi. Tästä ei ole varaa tinkiä.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.defmin.fi/puheet.

Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe

sunnuntai, lokakuu 9th, 2016

Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe
Norjassa ja Ruotsissa on valikoiva asevelvollisuus myös naisille, Suomessa ideoidaan kansalaispalvelusmallia.

Eija Kallioniemi
SK 40/2016|7.10.2016 10:04
10 min
Luettu (3 062)
Facebook (252)

Julkisuudelta suljetussa suuressa suunnittelukokouksessa rakenneltiin syyskuun lopulla mallia jokaisen suomalaisen kansalaispalveluksesta. Hankkeen vauhdittajina toimivat entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin (r) opetuslapset.

Kourallinen nuoria turvallisuuspolitiikan tutkijoita perusti viime vuonna Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon jatkaakseen idolinsa työtä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa.

Viime keväänä tämä joukko alkoi kehitellä ajatusta suomalaisesta kansalaispalveluksesta, joka kohentaisi kokonaisturvallisuutta laajemmin kuin pelkkä nykyinen asepalvelus. Kansalaispalveluksen nuoret miehet ja naiset suorittaisivat joko aseellisena tai aseettomana. Kansallisen puolustuksen määrästä mallissa ei kuitenkaan tingittäisi.

Asevelvollisuus on juuri nyt Pohjolassa kuuma aihe.

Norjassa valikoiva, tasa-arvoinen asevelvollisuus tuli voimaan viime vuonna ja ensimmäiset asevelvolliset naiset aloittivat palveluksen viime kesänä. Aiemmin naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.

Norjassa kutsuntakirje lähtee jokaiselle 19-vuotiaalle nuorelle. Armeijaan ei enää jouduta vaan päästään, sillä koko 60 000 nuoren ikäluokasta puolustusvoimat valitsee asepalvelukseen noin 10 000 kiinnostuneinta ja soveltuvinta. Esimerkiksi Suomi kouluttaa ikäluokasta noin 20 000 nuorta.

Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden 2010, mutta on juuri tehnyt päätöksen sen palauttamisesta valikoivana vuodesta 2018 – ja myös naisille. Ruotsi laskee tarvitsevansa vuosittain aluksi 4 000, ensi vuosikymmenellä 6 000–8 000 sotilasta. Sekä Norjassa että Ruotsissa koulutettavien määrät ovat siis paljon pienempiä kuin Suomessa.

Kansalaispalvelus on myös tasa-arvokysymys. Kutsuntojen avaamiselle kaikille naisille on jo alettu lämmetä hallituspuolueissa, naisten asevelvollisuudelle taas ei. Äsken, hieman yllättäen, vihreätkin väläytti naisten kutsuntoja. Myös ajatushautomon asiantuntijaseminaari päätyi suosittamaan niitä.

Suomessa tänä vuonna vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti 636 naista, joka on enemmän kuin koskaan.

Naisten kutsunnoilla tavoitellaan mahdollisuutta kertoa naisille sekä vapaaehtoisesta asepalveluksesta että maanpuolustuksen perusasioista. Pirkanmaalla tätä jo kokeiltiinkin pari vuotta sitten. Kun normaalivuonna alueella on hakenut armeijaan 70 naista, kutsuntojen jälkeen luku pomppasi sataan.

Mutta mikä kansalaispalvelus ja miksi? Syyskuun suunnittelukokouksen järjestäneen ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli sanoo tärkeimmäksi syyksi Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamisen.

Tölli toimii Maanpuolustuksen Tuki ry:ssä Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 vuotta -juhlahankkeen koordinaattorina. Hän hämmästelee tilannetta, jossa suurin osa vapaaehtoistoiminnasta ei lopulta tähtää häiriö- ja poikkeusolojen tehtäviin.

”Meillä on koulutettu satojatuhansia ihmisiä vapaaehtoistoimintaan; osataan ensiapua, kyberinformaatiota, on väkeä pelastus- ja etsintätehtäviin, mutta meiltä puuttuu pitkälti vapaaehtoisten rekisteri häiriö- ja poikkeusoloihin. Vapaaehtoisia ei johdeta operatiivisesti, eivätkä viranomaiset tavoita heitä kuten esimerkiksi vapaapalokuntalaiset tavoitetaan. Se on ongelma.”

Jos esimerkiksi Suomenlahdella tapahtuu öljykatastrofi, ei viranomaisiilla ole mitään tapaa kootusti tavoittaa kaikkia vapaaehtoisia, joilla on öljyntorjuntakoulutus.

Töllin mukaan kansalaispalveluksen kautta väkeä voitaisiin kouluttaa kokonaisturvallisuuden tarpeisiin – siis muuhunkin kuin aseelliseen puolustukseen – ja tätä kautta syntyisivät sekä kattava rekisteri että kertautettava reservi.

Vielä on avoinna, mitkä tehtävistä olisivat aseellista, mitkä aseetonta palvelua.

Ajatushautomon mielestä aseeton palvelu voisi sisältää tehtäviä, jotka liittyvät väestön- ja ympäristönsuojeluun, huoltovarmuuteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kyber- ja informaatioturvallisuteen, vanhusten hoitoon, pakolaisapuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Myös aseettomassa palveluksessa tarvittaisiin varusmieskouluttajia.

Parhaimmillaan kansalaispalvelus tukisi nuoren tulevaa ammattia.

Sukupuolten yhdenvertaisuus on Töllistä vähintään yhtä tärkeä syy kansalaispalvelukselle.

”Vuosittaisesta ikäluokasta 55 prosenttia jää hyödyntämättä. Naisista yksi prosentti käy asepalveluksen, järjettömän vähän! Naisia on ollut yli 20 vuotta asepalveluksessa, mutta hakijoiden määrä on kasvanut niin vähän, ettei se ole lainkaan näkynyt prosentuaalisena kasvuna.”

Nyt naisia on ennätysmäärä armeijassa, ja se kertoo Töllin mielestä siitä, että maanpuolustus kiinnostaa heitä.

”Myös Naisten Valmiusliiton harjoitukset ovat saman tien täynnä.”

”Miehet hallitsevat turvallisuuspoliittista keskustelua. Naiset eivät osallistu keskusteluun, koska eivät käy armeijaa ja ajattelevat, etteivät tiedä niistä asioista”, Tölli kuvaa oravanpyörää.

Tölli haluaa armeijaan enemmän naisia myös siksi, että kun naisia on vähän, he päätyvät yhä silmätikuiksi.

Naisten kiusaaminen ja rasitusvammat armeijassa ovat tabuja. Rasitusvammat haittaavat Töllin havaintojen mukaan 70 prosentin, joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosentin palvelusta: paikat eivät yksinkertaisesti kestä. Tutkimusten mukaan puolet naisista kokee kiusaamista asepalveluksen aikana.

”Rasitusvammat ja kiusaamiset ovat syitä, miksi palvelustehtäviä pitäisi monipuolistaa. Varusmiesten koulutuksessa ollaan kiinni vielä toisen maailmansodan perinteissä.”

Tarkkaa tietoa asepalveluksen keskeyttäneiden määrästä ei ole, koska puolustusvoimat ei tilastoissaan erottele keskeyttäneiden määrässä miehiä ja naisia. Kymmenen viime vuoden keskeytysten keskiarvo on 16,5 prosenttia.

Tölli on itse reservin vänrikki, joka palveli viisi vuotta sitten kansainvälisissä valmiusjoukoissa Porin prikaatissa. Samana vuonna hän väitteli tohtoriksi lottien sodassa selviytymisestä. Oma mummo livahti 15-vuotiaana muonituslotaksi Sallaan.

Viime vuonna Tölli oli rauhanturvaajana Kosovossa ja tuki naisia, jotka oli raiskattu sodan aikana ja kärsivät traumoista.

Armeija antoi Töllille rohkeuden olla esillä ja ottaa puheenvuoron. Sitä ennen armeija kuitenkin söi Töllin itsetunnon, vahvistavalta kokemus tuntui vasta jälkeenpäin.

”Monille naisille armeijan äijämäinen johtamistapa on sokki. Oli jatkuva riittämättömyyden tunne, eikä voinut olla sitä, mitä on”, Tölli kuvaa.

Katajanokan Kasinolla Helsingissä pidetyssä asiantuntijatilaisuudessa oli väkeä viidestä eri ministeriöistä, eri viranomaistahoilta ja vapaaehtoisista maanpuolustus- ja turvallisuusjärjestöistä sekä muista kansalaisjärjestöistä, yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista. Myös puolustusvoimat oli vahvasti mukana.

Joukko jaettiin kolmeen työryhmään, joista yksi selvitti yhdenvertaisuutta ja oikeudellisia kysymyksiä, toinen hankkeen kustannustehokkuutta ja kolmas tulevaisuuden turvallisuusuhkia.

Nykyistä asevelvollisuutta ei nähty yhdenvertaisena. Perustuslain katsottiin pikemminkin tukevan kansalaispalvelusta kuin olevan sen kanssa ristiriidassa.

Esimerkiksi siihen ei vielä löydetty vastauksia, paljonko sekä naisia että miehiä koskeva kansalaispalvelus maksaisi.

”Kustannusten määrä riippuu siitä, missä muodossa kansalaispalvelus toteutettaisiin; olisiko kyse koko ikäluokasta vai ei, toteutettaisiinko se sisäoppilaitosmallina vai lisättäisiinkö verkkotyöskentelyä, Tölli luettelee.

”Lähdemme siitä, että kansalaispalveluksesta tulisi pitkällä aikavälillä kannattavaa, esimerkiksi syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyn kautta.”

Katajanokalla kysyttiin sitäkin, pitäisikö henkilön maksaa enemmän veroja, jos hän ei suorita palvelusta.

Ajatushautomo julkistaa tutkimuksensa kansalaspalvelusta ensi vuonna, selvitykseen on tarkoitus laskea myös eri mallien kustannuksia.

Ministeri Elisabeth Rehn ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) olivat avaamassa Katajanokan tilaisuutta.

Vuosina 1990–1994 puolustusministerinä toiminut Rehn oli vaikuttamassa siinä, että suomalaiset naiset pääsivät vapaaehtoisina armeijaan.

Hän pitää keskustelua kansalaispalveluksesta yhteiskunnan johdonmukaisena kehityksenä, jossa hän on mielellään mukana – esimerkiksi nuorten tutkijoiden takapiruna.

”Puolustus ei ole vain sotilaallista toimintaa, kun katsomme kaikkia näitä kybereitä ja trolleja. On paljon tehtäviä, joihin ei tarvitse aseellisia taitoja.”

Rehn pitää kansalaispalvelusta jossakin muodossa realistisena. Hänestä oikea ensimmäinen askel olisi kutsunnat koko ikäluokalle.

”Kutsuntojen pitäisi olla perusteellinen infotilaisuus tytöille ja pojille siitä, mitä maan turvallisuus ja puolustus merkitsevät, ja kuinka jokainen voi osallistua turvallisen Suomen rakentamiseen – myös sisäisesti. Sisäiset uhat ovat tulleet hyvin voimakkaasti kuvaan vihamielisten järjestöjen kautta. Siitä kertoivat surulliset Rautatieaseman tapahtumat.”

”Turvallisuus ei ole vain Venäjän uhkaa”, Rehn korostaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo suoraan, ettei Suomen reserviä voi muodostaa tasa-arvon vaan puolustuksen näkökulmasta.

”Mahdolliset esitykset kansalaispalveluksesta eivät saa liudentaa tai olla vaihtoehtona aseellisen varusmiespalveluksen suorittamiselle”, Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mukaan nykytilanne on hyvä: 70 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Se riittää tuottamaan noin 900 000 henkilön reservin, josta pystytään muodostamaan sodan ajan joukot, noin 230 000 henkilöä.

Siviilipalvelukseen hakeutuu joka vuosi noin seitsemän prosenttia miesikäluokasta.

”Me emme pysty vapaaehtoisuuden pohjalta tuottamaan riittävää reserviä Suomen kaltaisen laajan valtion puolustamiseksi.”

”Jos kansalaispalvelusta halutaan kehittää tukemaan yhteiskunnan kriisivalmiutta, se on pelkästään kannatettavaa, mutta myös taloudellinen kysymys”, Niinistö sanoo.

Puolustusministeri ei näe maanpuolustuksellista tarvetta ulottaa yleistä asevelvollisuutta naisiin, eikä siihen olisi edes rahaa. Se vaatisi esimerkiksi uusien varuskuntien rakentamista.

”Jotta naisten maanpuolustustietoisuus lisääntyisi, kannatan kutsuntojen ulottamista naisille.”

”Ei korvaava vaan täydentävä”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ei näe, että kansalaispalvelus olisi yleiselle asevelvollisuudelle uhka tai sitä korvaava, vaan täydentävä.

”En näe välittömiä jarruttavia tekijöitä, etteikö tällaista voisi hyvinkin ajatella niille, joille asepalvelus ei ole mannaa. Naisista valtaosa kokee aseisiin tarttumisen kynnyksen hyvin korkeaksi, ja tämä voisi mahdollistaa sen, että panos yhteiskunnan kehittämiseen olisi kuitenkin vahva”, Kanerva katsoo.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) on yleisen asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen palveluksen vankka kannattaja, mutta lisää, että ”on kuitenkin hyvä pohtia vaihtoehtoja kansalaisten tasa-arvoisen osallisuuden lisäämiseksi”.

Valiokunnan jäsen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) arvioi, että idea voi olla pohtimisen arvoinen, mutta hän ei vaatisi naisia armeijaan tai kansalaispalvelukseen. Kutsuntoihin hän kutsuisi koko ikäluokan.

”Tasa-arvon näkökulmasta nykymalli on jossakin määrin ongelmallinen.”

Puolustusvaliokunnasta löytyy myös eduskunnan historian ainoa naispuolinen reservin luutnantti, Marisanna Jarva (kesk). Hänestä avaus on tervetullut.

”Pitäisi miettiä, miten koko ikäluokka saisi kriisiajan valmiudet; miehiä koulutetaan, mutta naisia ei. Palvelukseen en naisia velvoittaisi. Voisiko koulun tai opiskelun yhteydessä tarjota valmiuskurssia?”, hän ehdottaa.

Vihreiden eduskuntaryhmää vetävän Krista Mikkosen mielestä aseeton palvelus sopisi hyvin kriisivalmiuksien parantamiseen.

”Pitkän tähtäimen tavoitteemme on vapaaehtoinen ja sukupuolineutraali asepalvelus. Sen rinnalla haluamme kehittää siviilisektorin kriisivalmiuksia esimerkiksi pelastustöihin, tietoturvaan ja suojelukoulutukseen liittyen.”

Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen

torstai, toukokuu 28th, 2015

Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen
HS, Mielipide 28.5.2015 2:00
Perttu Turunen

Annamari Sipilä kirjoitti (HS Merkintöjä 25. 5.), ettei isäänmaan puolustus ole valintakysymys. Ehkä niin, mutta isänmaan puolustaminen on sukupuolikysymys.

Naiset osaavat ja pystyvät puolustamaan isänmaatamme. Suomen sisällissodassa taisteli useita tuhansia naisia punakaartissa osoittaen mitä suurinta sotilaallisuutta. Samaa voidaan sanoa toisen maailmansodan aikaisesta lottien toiminnasta. Sukupuoli ei ratkaise kykyä toimia armeijassa.

Julkisuudessa on paheksuttu reservipalvelusta kieltäytyviä miehiä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt monien naisten asema vapaamatkustajina. Maanpuolustusvelvollisuus koskee toki myös naisia, mutta velvollisuus aseelliseen maanpuolustukseen on vain miehillä. Eivätkö tasa-arvovaatimukset koske asepalvelusta?

Mitä jos tilanne olisi toisinpäin, siis naisilla olisi velvollisuus puolustaa maata aseellisesti ja miehillä valinnanvapaus? Herättäisiinkö silloin näkemään tilanteen epätasa-arvoisuus?

Miesten pakko ja naisten vapaavalintainen asepalvelus eivät ole tasa-arvoa. Naisten ja miesten asettaminen tässäkin asiassa samalle viivalle parantaisi molempien sukupuolten tasa-arvoa.

Usein kuulee sanottavan, että synnytys ja raskaus vastaavat armeijan käymistä. Hyväksytään väite ja vapautetaan kaikki perheelliset asevelvolliset heidän sitä halutessaan. Kutsuntaikäisten määrän kasvaessa tämä olisi mahdollista tehdä.

Varusmiehet, joukossa kuutisensataa naista, tekevät lähes ilmaista työtä valtiolle. Monet miehet pitävät yleistä palkkaepätasa-arvoa oikeutettuna niin kauan kuin pakollinen aseellinen maanpuolustusvelvollisuus koskee vain miehiä.

Tavoitteena ei ole militarisoida naisia eikä miehiä. Siksi siviilipalvelus maanpuolustuksen muotona on yhtä arvokas ja kunnioitettava kuin aseellinen maanpuolustus. Naisten vapauttaminen myös siviilipalvelusta on erikoista ja epätasa-arvoista. Sukupuoli siis sittenkin ratkaisee.

Perttu Turunen
lehtori, Helsinki

Suomi tuhlaa puolet puolustuskyvystään

lauantai, toukokuu 23rd, 2015

Suomi tuhlaa puolet puolustuskyvystään
Kolumni
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Suomessa on selvästi mietitty, miten maan puolustus kriisin aikaan järjestettäisiin. Siitä kertoo reserviläiskirjekin. Miesten osaaminen halutaan kriisin sattuessa ymmärrettävästi tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Erikoista kyllä, tämä 5,4 miljoonan asukkaan maa lähtee yhä liikkeelle siitä, että puolet väestöstä – naiset – kannattaa sivuuttaa tässä puolustusstrategiassa kokonaan. Naisten puolustustahtoa ei yritetä hyödyntää mitenkään. Ei myöskään heidän osaamistaan, vapaaehtoista asepalvelusta lukuun ottamatta.

Se on kiintoisa ajattelutapa maalle, joka on näin pieni. Luulisi, että kansalaisten osaamista kannattaisi käyttää kriisin sattuessa mahdollisimman laajasti.

Unohdetaan tässä yhteydessä nyt se, miltä tämä naisista tuntuu tai ei tunnu. Sillä ei ole puolustusstrategian kannalta välttämättä väliä. Kyse ei myöskään ole siitä, että kaikille naisille pitäisi nyt tulla reserviläiskirje tai että naiset haluaisivat armeijaan. Useimmat naiset eivät halua ja ovat tässä mielessä täysin sukupuolittuneita. Moni meistä tietysti asepalvelukseen menisi, jos siihen velvoitettaisiin.

Se, millä varmasti on väliä, on tämä: asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyajan kriisi ei tapahtuisi vain rajalla aseiden kanssa. Moderni kriisi kohdistuisi tietoverkkoihin, niiden suojaukseen, asutuskeskusten strategisiin solmukohtiin, maksuliikenteeseen ja viestintään.

Niiden suojaamisessa ei luulisi olevan mitään väliä, onko osaamista miehillä vai naisilla. Sukupuolella ei myöskään luulisi olevan väliä siinä, miten strategisesti varaudutaan manipuloidun tiedon ja propagandan vyöryyn, joka olisi sosiaalisen median takia ennenäkemätön.

Siksi reserviläiskirje on herättänyt minulle yhden kysymyksen: Mitä järkeä naisten sivuuttamisessa on valtion näkökulmasta? Eikö tämä ole puolustuskyvyn tuhlausta?

Jotain naiset tekisivät kriisissä joka tapauksessa. Olen välillä yrittänyt kuvitella, mitä se olisi. Oma naiskuvani kriisistä on mummojeni sota-Suomi. Silloin hoidettiin tiloilla miestenkin työt ja lapset siinä sivussa. Maailma on muuttunut eikä tästä mielikuvasta ole enää apua.

Menisinkö vain töihin? Tarvittaisiinko minua vapaaehtoistöissä? Kenelle työkuorma kaupungeissa kasaantuisi?

Välitön kriisi ei onneksi uhkaa Suomea ja siksi pohdintani on teoreettista.

Mutta eikö juuri siksi nyt olisi hyvä aika pohtia, mitä puolustusosaamista maan toisella puolikkaalla voisi olla?

Erja Yläjärvi erja.ylajarvi@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Twitter: EYlajarvi

Haavisto: Yleisen asevelvollisuuden tilalle kansalaispalvelus

keskiviikko, toukokuu 20th, 2015

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) korvaisi asepalveluksen sekä miehille että naisille pakollisella kansalaispalveluksella, jossa opetettaisiin muun muassa väestönsuojelutehtäviä ja ensiaputehtäviä. Haavisto arvioi, että riittävän suuri armeijareservi saataisiin, vaikka aseellinen palvelus olisi vapaaehtoista.

Katso:

http://yle.fi/uutiset/haavisto_yleisen_asevelvollisuuden_tilalle_kansalaispalvelus/7745584

KANSALAISALOITE KANSALAISPALVELUSTA TEHTY !!

maanantai, toukokuu 18th, 2015

Tasa-arvoinen kansalaispalvelus aseissa tai siviilissä
18.5.2015

TUTUSTU ja KANNATA SIVUSTOLLA:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1274

Aloitteen tekijä Risto Paju

Aloite:

Esitämme asevelvollisuuden muuttamista kansalaisvelvollisuudeksi, joka koskee koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta. Lisäksi esitämme, että siviilipalvelusta tarjotaan yhdenvertaisena palvelustapana aseellisen palveluksen rinnalla.

Perustelut

Tasa-arvon ongelmasta mahdollisuudeksi

Nykyinen, ainoastaan miehille pakollinen asevelvollisuus on selkeä epäkohta länsimaisessa tasa-arvoyhteiskunnassa. Monet miehet kokevat sen syrjivän heitä sukupuolensa perusteella. Monipuolisempi kansalaispalvelus voisi sen sijaan näyttäytyä monelle uutena mahdollisuutena.

Esimerkiksi itselle vieraan alan töitä pääsisi kokeilemaan vuoden ajan ilman suurempia sitoumuksia tai muita riskejä. Toisaalta niille, joiden oma ala on jo selvillä, olisi tiedossa mielekästä työkokemusta vuodeksi. Ei tietenkään täydellä palkalla, mutta ei myöskään täysin palkattomana harjoitteluna, jota moni opiskelija joutuu jo nyt tekemään.

Kasvatusnäkökulma

Asevelvollisuuden puolestapuhujat vetoavat toisinaan niihin nuoriin, joiden hajanaiseen elämäntilanteeseen varusmiespalvelus on tuonut positiivista nostetta. Ajatushan ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen. Moni nuori nainenkin kaipaisi vastaavaa aktivointia yhteiskunnan toimesta.

Yleinen kansalaispalvelus toimisi luontevana jatkeena oppivelvollisuudelle, jonka laajentamista on pohdittu muillakin tavoin. Peruskoulu ikään kuin huipentuisi viimeiseen lukuvuoteen, jossa ei enää istuta koulun penkillä vaan valmistutaan aktiivisiksi kansalaisiksi tositoimissa.

Asevelvollisuuden rapautuminen ja kansallinen yhtenäisyys

Asevelvollisuuden merkitystä Suomen turvallisuudelle ei voi kiistää. Järjestelmää ei ole luotu tuottamaan maailman taitavimpia tai tehokkaimpia sotilaita, vaan kansallisesti yhteinen rintama, jossa maisterit ja duunarit ovat samalla viivalla ja kokevat tekevänsä yhdessä arvokasta työtä yhteisen asian puolesta. Palveluksen suorittanut voi tuntea ansainneensa paikkansa yhteiskunnassa monessakin mielessä. Tällainen yhtenäisyyden ideaali kuitenkin rapautuu vuosi vuodelta, kun entistä harvempi mies suorittaa varusmiespalveluksensa loppuun asti.

Yleinen syrjäytymiskehitys näkyy siis myös armeijan riveissä, joissa tunnetusti myös solmitaan monia tulevaisuuden kannalta tärkeitä verkostoja. Olisi toivottavaa, että yhteiskunnan koheesiota ylläpidettäisiin laajemminkin kuin alati kapenevassa miesten eliitissä.

Nykymaailmassa on myös huomattava, että Suomen tulevaisuutta eivät uhkaa vain puhtaasti sotilaalliset tekijät. Kansa voi hajota sisältä päin, vaikka maailmanpolitiikan näkökulmasta olisimme turvassa. Olisiko mahdollista tuntea itsensä vastuulliseksi kansalaiseksi muutenkin kuin ase kädessä?

Siviilipalveluksen profiilin kohottaminen ja kansalliset edut

Nykyjärjestelmässä asepalvelus on oletus, ja siviilipalvelukseen on erikseen haettava, joskin prosessi on nykyään varsin yksinkertainen. Myös siviilipalveluksen sosiaalinen leimaavuus on vähentynyt. Itse asiassa se voi tarjota omatoimiselle, aktiiviselle nuorelle huomattavasti paremman vaihtoehdon kehittää omia lahjakkuuksiaan, ja samalla tarjota osaamistaan yhteiskunnan hyväksi.

Melko harvalla 18-20-vuotiaalla nuorella on sellaisia erityistaitoja, joita asepalveluksessa pääsee hyödyntämään. Moni nuori turhautuu, kun hyvin alkaneet opinnot tai työura keskeytyvät kokonaiseksi vuodeksi. Sen sijaan siviilipalvelus on mahdollista suorittaa enemmän tai vähemmän oman alan töissä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä oman edun tavoittelusta. On selvää, että yhteiskuntakin saa enemmän irti yksilöstä, kun tämä tekee sitä missä on erityisen hyvä. Tällainen mahdollisuus tulisi tarjota lähtökohtaisesti mahdollisimman monelle, eikä pitää sitä vain toisen luokan vaihtoehtona.

Siviilipalvelusta ei tulisi nähdä rangaistuksena aseista kieltäytymisestä, sillä sekin on yhteiskunnallisesti arvokasta toimintaa. Esimerkiksi veteraanien työtä voi kunnioittaa hyvin konkreettisesti toimimalla heidän ja kaltaistensa ikäihmisten hoitajana.

Moni reserviläinenkin on määrätty pysymään siviilitehtävässään kriisin aikana yhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi, esimerkiksi teollisuuden ja energiantuotannon alalla. Kattavampi siviilipalvelusjärjestelmä palvelisi tältä osin myös puolustusvoimien etuja.

Käytännön haasteita ja uusia mahdollisuuksia

Nykyiseen siviilipalvelusjärjestelmään kohdistuu melkoisia paineita, jos se avataan kertaheitolla kaikille. Itse palveluspaikoista tuskin tulee mitään kestämätöntä ongelmaa. Esimerkiksi monet opintoihin ja työllistämistoimenpiteisiin kuuluvat harjoittelujaksot voitaisiin luontevasti muuttaa siviilipalvelukseksi. Tämä vaatii toki joustavuutta oppilaitoksilta ja vastaavilta tahoilta. Toisaalta vain mielikuvitus on rajana uusien palveluspaikkojen kirjolle, kun huomioidaan esimerkiksi lukuisat yleishyödylliset yhdistykset.

Varusmiespalveluskin joutuu kohtaamaan uusia haasteita, jos siviilipalveluksesta tulee sille aito kilpailija palvelusvelvollisten silmissä. On toivottava, että näiden paineiden alla se vain kehittyy entistä paremmaksi ja kiinnostavammaksi, esimerkiksi suhteessa erityisosaamisen hyödyntämiseen. Aseellisen palveluksen suosiota voitaisiin tarvittaessa ylläpitää erilaisilla kannustimilla kuten jo nyt tehdään esimerkiksi palvelusaikojen ja päivärahojen porrastusten avulla.

Asevelvollisuus uusiksi

lauantai, huhtikuu 18th, 2015

Asevelvollisuudesta – miesten asevelvollisuudesta siis – käydään ajoittain keskustelua. Toisinaan esimerkiksi pohditaan, pitäisikö asevelvollisuusarmeijan sijaan siirtyä Suomessakin ammattiarmeijaan.

Joskus harvoin pöydälle nostetaan asevelvollisuuteen liittyvä sukupuolten epätasa-arvo.

Sillä pakkohan se on myöntää: asevelvollisuus on syrjivä. Se on velvollisuus vain miehille. Jokainen terve nuori mies joutuu ottamaan huomioon, että seuraavina vuosina aikaa pitää käyttää puolesta vuodesta vuoteen joko asepalvelukseen, siviilipalvelukseen tai vankeusrangaistukseen.

Aika on pois opiskelusta, parisuhteen rakentamisesta tai rakkaasta harrastuksesta. Nuori mies nollaa elämänsä, opettelee kutsumaan ihmisiä sukunimellä ja kestämään päsmäröintiä. Armeijassa oppimiaan taitoja hän ei todennäköisesti tarvitse koskaan.

Norjassa naiset ovat tästä vuodesta alkaen aivan yhtä asevelvollisia kuin miehet. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin Suomessa: vain pieni osa kustakin ikäluokasta kutsutaan lopulta palvelukseen. Norjan sukupuolineutraali asevelvollisuus on silti tasa-arvoinen, toisin kuin Suomen.

Halutaanko suomalaisia naisia oikeasti asepalvelukseen? Monesti tuntuu että ei. ”Naisille ei ole tarvetta eikä resursseja” on Puolustusvoimista usein kommentoitu naisten määrän lisääntymistä asevelvollisten joukossa. Samaan aikaan ollaan huolestuneita siitä, että palvelukseen astuvien kunto huononee vuosi vuodelta eikä käytössä pian ole tarpeeksi palveluskelpoista väkeä.

Luulisi, että hyväkuntoinen ja motivoitunut nainen kelpaisi myös armeijan herroille. Nykyaikainen sodankäynti on käsittääkseni jotain muuta kuin kädenvääntöä tai pystypainia vihollissotilaan kanssa. Vaan mitäpä nainen asiasta ymmärtäisi!

Millainen tulevaisuuden asevelvollisuuden pitäisi olla, jotta se olisi paitsi tasa-arvoinen, myös järkevä? Onko maailman kaikista uhista juuri sotilaallinen uhka se, jota vastaan pitää varustautua valtavin resursseihin, nuorten ihmisten vuosia hukaten?

Miksi emme varaudu samalla tavoin muunlaisiin uhkiin? Monet uhat nimittäin todella konkretisoituvat.

Ehkä olisi aika muuttaa syrjivä asepalvelus jonkinlaiseksi kansalaispalveluksi, joka koskisi niin miehiä kuin naisia.

Vaihtoehtoja kansalaispalveluksen suorittamiselle olisi vaikkapa kolme: asepalvelus, väestönsuojelu, ympäristönsuojelu. Niihin sijoitettaisiin kiinnostuksen ja osaamisen perusteella.

Asepalvelus olisi asepalvelusta niin kuin tähänkin asti. Ympäristönsuojelupalveluksessa koulutettaisiin väestöä toimimaan öljykatastrofin, myrskytuhojen, tulvien tai vaikkapa leviävien eläintautien iskiessä. ­Väestönsuojelukoulutusta voitaisiin hyödyntää silloin, kun ihmisiä pitää evakuoida, rokottaa äkillisesti ja suojata myrskyltä, laajalta sähkökatkolta tai pandemialta. Sodan sattuessa kaikista olisi valtava hyöty.

Kansalaispalvelus hyödyntäisi ihmisten jo olemassaolevaa osaamista aivan eri tavoin kuin nykyinen asepalvelus. Reserviläisiäkin tulisi käytettyä, sillä kalliiden kertausharjoitusten sijaan reserviläiset voitaisiin hälyttää apuun ihan todellisiin tehtäviin. Heitä hyödynnettäisiin kadonneiden etsimisessä, myrskytuhojen raivaamisessa tai vaikkapa apukinosten kolaamisessa ilmastonmuutoksen koettelemien saimaannorppien avuksi.

Toisin kuin pelkää asepalvelus, sukupuolineutraali kansalaispalvelus olisi tasa-arvoinen, jatkuvasti tarpeellinen ja monella tapaa maailmaa parantava.

Ehkäpä siis liian järkevä, eikä se edes perustele olemassaoloaan pelolla. 

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 17.4.2015

Asevelvollisuus korvattava vapaaehtoisella kansalaispalveluksella

perjantai, syyskuu 5th, 2014

Politiikka
Vasemmistoliiton Uotila: Asevelvollisuus korvattava vapaaehtoisella kansalaispalveluksella
Ilkka Ahtokivi
1 vuosi ja 10 minuuttia sitten (päivitetty 5.9.2013 klo 14:41)

Kansanedustaja, eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja Kari Uotila (vas.) kritisoi voimakkaasti vain miehille pakollista asevelvollisuutta.

– Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän päivän laajoihin turvallisuusuhkiin. Vain miehiin kohdistuva pakollinen asevelvollisuus on lisäksi tasa-arvon kannalta ongelmallinen. On siirryttävä molempia sukupuolia koskevaan vapaehtoiseen turvallisuuskoulutusjärjestelmään, joka vastaa turvallisuusuhkiin paremmin ja edistää sukupuolten tasa-arvoa, Uotila sanoi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Maanpuolustus, sukupuoli ja tasa-arvo –seminaarissa Helsingissä.

Ennen kaikkea Uotila näkee asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmana.

– Vain miehiin kohdistuvan pakollisen asevelvollisuuden aiheuttamia tasa-arvo-ongelmia ei voi ohittaa. Tasa-arvoa ei voi olla se, että asepalvelus on miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen. Sukupuolittunut asepalvelus näkyy myös yhteiskunnan monien muiden tehtävien keskittymisellä miehille. Esimerkiksi poliisi, rajavartiolaitos, tulli, vartiointi jne.

Uotilan mielestä on edistettävä sekä naisten että nykyisen asepalvelun ulkopuolelle tahtomattaan jäävien miesten osallistumista Suomen turvallisuuden vahvistamiseen.

– Kestävä ratkaisu on laajentaa asepalvelus yleisemmäksi turvallisuuskoulutukseksi ja tehdä siitä molemmille sukupuolille vapaehtoinen, Uotila ehdottaa.

Uotila korosti, että asevelvollisuuden lakkauttamisella ja Nato jäsenyydellä ei ole suoraa yhteyttä. Hänen mielestään Suomi voi ja sen tulee pysyä liittoutumattomana myös ilman yleistä asevelvollisuutta.

Uotila on mukana asevelvollisuuden lakkauttamista vaativassa ”Ohi on” -nimisessä kansalaisaloitteessa.

Keskusta haluaa koko ikäluokan tulevaisuuskutsuntoihin

perjantai, syyskuu 5th, 2014

Keskusta haluaa koko ikäluokan tulevaisuuskutsuntoihin
Ilkka Ahtokivi
26.2.2014 klo 13:54

Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) nostaa tulevaisuuskutsunnat varteenotettavaksi vaihtoehdoksi asevelvollisuuden kehittämisessä.

– Tavoitteena pitäisi olla kaikkien ikäluokan nuorien tapaaminen aikuisuuden kynnyksellä, mutta samalla tulevaisuuskutsunnat palvelisivat myös perinteisessä tehtävässään nykyistä paremmin tuomalla vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollisuutta enemmän naisten tietoisuuteen, Mikko Savola kaavailee.

Hänen mukaansa keskustan mallissa perinteisiä kutsuntoja laajennettaisiin siten, että terveystarkastus olisi nykyistä laajempi yleinen terveystarkastus.

– Kutsunnoissa käytäisiin läpi laajemmin nuoren hyvinvointia sekä opiskelu ja ammatinvalintaa. Puolustusvoimien henkilökunnan lisäksi paikalla olisi esimerkiksi nuorisotyöntekijä ja ammatinvalintapsykologi, Savola sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan asevelvollisuusseminaarissa keskiviikkona.

Hän korostaa, ettei asevelvollisuutta pidä kohdella perinteisenä miesten ja naisten välisenä tasa-arvokysymyksenä.

– Tärkeintä maanpuolustuksessa on järjestää isänmaan puolustus toimivimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Nykyinen malli jossa miehillä on asevelvollisuus ja naisilla vapaaehtoinen asepalvelus on toimiva pohja myös tulevaisuuden maanpuolustukselle, Savola sanoo.

KD Nuoret haluaa naiset kutsuntoihin

perjantai, syyskuu 5th, 2014

KD Nuoret haluaa naiset kutsuntoihin
Sami Metelinen
1.9.2014 klo 11:25

Kristillisdemokraattiset Nuoret ehdottaa uuden vaihtoehdon luomista aseellisen ja siviilipalveluksen välille.

KD Nuorten mielestä Pirkanmaalla kokeiltu pilottihanke naisten kutsumisesta kutsuntoihin on syytä laajentaa koko maahan. Siitä huolimatta KD Nuoret ei kuitenkaan ulottaisi asevelvollisuutta koskemaan molempia sukupuolia.

Kristillisdemokraattien nuorisojärjestön ehdottoma kolmas vaihtoehto aseellisen ja siviilipalveluksen välimaastossa olisi myös naisille avoin.

– Luomalla selkeän vaihtoehdon aseellisen ja siviilipalveluksen välille maanpuolustukseen voisivat osallistua myös ne, joilla ei ole terveydellisiä edellytyksiä suorittaa varusmiespalvelusta. Kelpoisuusluokan alennuksen ehtoja voitaisiin siis samalla kiristää. Tämä kolmas muoto voisi keskittyä laajan turvallisuuden kysymyksiin, joissa myös yksityissektorilla esimerkiksi kyberasioissa on suuri rooli, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Mikko Kiuttu.