Archive for the ‘Aiheittain’ Category

Maanpuolustustahto saa uutta sisältöä Eriarvoistuminen ei suoraan vaaranna maanpuolustustahtoa.

maanantai, heinäkuu 17th, 2017

Maanpuolustustahdon mittaaminen on yksinkertaistanut kuvaa suomalaisten suhteesta maanpuolustukseen. Kyselyissä on tutkittu lähinnä aseellisen vastarinnan kannatusta tilanteessa, jossa Suomeen hyökätään, sekä selvitetty puolustusmenoihin, asevelvollisuuteen ja puolustuspolitiikkaan liittyviä mielipiteitä. Tutkimusten valossa suomalaisten suhtautuminen aseelliseen puolustukseen on myönteistä ja nykyjärjestelmää tukevaa.

Yhteiskunnallista eriytymistä, eriarvoistumista ja syrjäytymistä on toisinaan pidetty uhkana suomalaisten maanpuolustustahdolle. Myös puolustusvaliokunnan kesäkuun puolivälissä julkaistu puolustus­selontekoa koskeva mietintö kiinnittää asiaan huomiota.

Eriarvoistumiskehitys on uhka yhteiskunnan vakaudelle, mutta eriarvoistumisella ei ole suoraa yhteyttä maanpuolustustahtoon. Ennen toista maailmansotaa yhteiskunnalliset jännitteet ja epätasa-arvo olivat Suomessa voimakkaampia kuin nykyisin. Tämä ei kuitenkaan hävittänyt kansallista tahtoa vastarintaan hyökkäystilanteessa.

Viimeisimmän taantuman, 1990-luvun laman sekä viime vuosikymmenten poliittisten toimien ja yhteiskunnallisen kehityksen on usein tulkittu tuottaneen eriarvoistumista. Perinteisin mittarein tarkasteltuna maanpuolustustahto on kuitenkin pysynyt Suomessa vahvana ja vakaana 1990-luvun alusta saakka.

Maanpuolustustahto on yksi osa kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen. Suhdetta määrittää lisäksi se, millainen turvallisuustyönjako yhteiskunnassa on. Maanpuolustuksen rakenteet vaikuttavat siihen, minkälaiset roolit ovat kullekin mahdollisia maanpuolustuksen kentällä. Osallisuus on yhteydessä tietämykseen puolustusasioista.

Nämä eri osaset luovat perustaa luottamukselle ja kriittisyydelle suhteessa puolustuspolitiikkaan ja Suomen puolustuskykyyn.

Vaikutuksensa on myös turvallisuusympäristön ja sodankuvan muutoksilla. Terrorismin lisääntyminen yhä lähempänä Suomea tai merkit Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta aktiivisuudesta voimistavat yksien kohdalla halua aseelliseen puolustamiseen, mutta toisten kohdalla ne heikentävät sitä. Uhkan kokemus voi aiheuttaa ihmisessä halun paeta tai puolustautua. Yhä useammin reagointia uhkiin pidetään henkilökohtaisena – ei kansallisena – valintakysymyksenä.

Maanpuolustuskorkeakoulun Tahto-tutkimusprojektin haastattelut ovat osoittaneet, että maanpuolustus ja maanpuolustustahto merkitsevät eri ihmisille ja Suomessa asuville väestöryhmille eri asioita. Vaikka puolustustahto pysyisi pitkällä aikavälillä lujana, sen sisältö muuttuu ajan mittaan. Suomi nähdään puolustamisen arvoiseksi, mutta välttämättä maata ei haluta puolustaa itse: turvallisuuden tuottaminen kuuluu turvallisuusviranomaisille.

Vahva ja laajamittainen suomalainen asevelvollisuusinstituutio ylläpitää maanpuolustustahtoa, -tietoisuutta ja -luottamusta. Se kuitenkin osallistaa aktiivisesti lähinnä miehet turvallisuuden tuottamiseen.

Halu puolustaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa ei ole ­sidoksissa vain haluun tai ­kykyyn tehdä aseellista vastarintaa. Naisten maanpuolustustahto on luja, vaikkei suurin osa heistä osallistu aseelliseen puolustukseen. Siviilipalveluksen suorittaneella tai reservistä eronneella voi olla vahva maanpuolustustahto – riippumatta siitä, haluaako hän puolustaa maata aseellisesti vai ei. Kokonaisturvallisuus­ajattelun mukaan yhteiskuntaa voi puolustaa muutoinkin kuin asein.

Yhteiskunta on kansainvälistynyt, ja työelämässä muutokset ovat nopeutuneet. Yksilöllistyminen, arvojen moninaistuminen sekä hyvinvointivaltion rakenteeseen ja palveluihin liittyvä murros ovat niin ikään esimerkkejä käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista.

Keskustelunavaukset yleisen kansalaispalveluksen ottamisesta käyttöön heijastelevat näitä muutoksia. Kansalaispalvelus on yhä enemmän toiveiden tynnyri kuin selkeitä tarpeita palveleva yhtenäinen malli. Toteutuessaan se voisi kuitenkin ­lisätä osallisuutta ja tietoisuutta turvallisuuden tuottamisesta sekä purkaa miesten yleiseen asevelvollisuuteen liittyvää epätasa-arvoa.

Kansalaisten maanpuolustussuhdetta laajempine yhteiskunnallisine yhteyksineen on tarkasteltava ja kehitettävä, jotta maanpuolustus olisi kaikkien asia.

Teemu Tallberg ja Alisa Puustinen

Tallberg on sotilassosiologian profes­sori ja Puustinen tutkija Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen tutkitaan

maanantai, heinäkuu 17th, 2017

TAHTO-tutkimusprojekti

Tutkimusprojektissa tarkastellaan kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan. Millainen on kansalaisten suhde valtioon, ja miten se vaikuttaa näkemyksiin maanpuolustuksesta ja siihen osallistumisesta?

Katso:

http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/tahto-tutkimusprojekti

Ilkka Kanerva laajentaisi maanpuolustusvelvollisuuden molempiin sukupuoliin – ”Naiset ovat valtava voimavara”

tiistai, heinäkuu 11th, 2017

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) laajentaisi maanpuolustusvelvollisuuden koskemaan myös naisia. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kanerva kertoi maanantaina Porin Suomi-Areenassa, että jos hän on mukana kirjoittamassa seuraavaa hallitusohjelmaa, asia otetaan esiin.

”En näe mitään järkeä siinä, että vain miehet toimivat maanpuolustuksessa. Naiset ovat valtava voimavara. Miettikää vaikka, miten kotirintamaa hoidettiin aikanaan. Vastaavalla tavalla naiset voisivat toimia esimerkiksi kyberturvallisuudessa”, Kanerva sanoi.

Kanervan kommentti kirvoitti yleisöstä isot aplodit. Myös muun muassa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) osoittivat tukensa ehdotukselle.

Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) väläytti alkuvuonna Savon Sanomien haastattelussa maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista naisiin.

Kansalaispalvelus vahvistamaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

tiistai, lokakuu 18th, 2016

TIEDOTE 29.9.2016

Kansalaispalvelus vahvistamaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomon järjestämässä asiantuntijaseminaarissa ideoitiin uudenlaista kansalaispalvelusta yhteiskunnallisen kokonaisturvallisuuden tueksi. Ensimmäiseksi askeleeksi päädyttiin ehdottamaan muutosta kutsuntajärjestelmään.

Itämeren alueen toimintaympäristön murros, uudenlaiset hybridiuhat sekä asepalveluksesta käytävä keskustelu niin omassa yhteiskunnassamme kuin lähialueillamme aktivoivat tarkastelemaan yhteiskunnallista valmiutta häiriötilanteisiin vastaamiseen.

Helsingissä 29.9.2016 järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin 80 yhteiskunnan eri alojen asiantuntijaa, jotka pohtivat uudenlaista kansalaispalvelusta mm. tulevaisuuden turvallisuusuhkiin vastaamisen, kansantalouden, yhdenvertaisuuden ja lainsäädännön näkökulmista. Pohdinnan tuloksena seminaarissa päädyttiin kannustamaan päättäjiä aluksi kutsuntajärjestelmän uudelleenarviointiin. Puolustusministeri Jussi Niinistö sekä entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn antoivat tukensa seminaarin ehdotukselle parantaa kutsuntojen laatua informatiivisemmaksi ja osallistaa niihin koko ikäluokka. Esille nostettiin myös turvallisuuteen liittyvien kansalaistaitojen kouluttaminen osana peruskouluopetusta.

Tilasuus jatkoi riippumattoman turvallisuuspoliittisen ajatushautomon seminaarisarjaa, jonka edeltävät tapahtumat ovat koskeneet Syyrian tilanteen vaikutuksia sekä pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä.

Tilaisuus käynnisti ajatushautomon toteuttaman tutkimuksen yhdenvertaisesta ja kokonaisturvallisuutta monipuolisesti tukevasta kansalaispalveluksesta. Aseellisia ja aseettomia tehtäviä sisältävä kansalaispalvelus voisi kouluttaa kansalaisia sukupuolesta riippumatta poikkeusolojen ohella laajemmin myös häiriö- ja normaalioloihin. Tavoitteena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyön lujittaminen. Vuonna 2017 julkaistava tutkimus tulee erittelemään kansalaispalveluksen hyötyjä, haasteita ja kustannuksia.

Lisätietoja seminaarista:

Kaisa-Maria Tölli
Elisabeth Rehn Bank of Ideas, puheenjohtaja
050 411 2911
info@bankofideas.fi

Elisabeth Rehnin kannanotto kansalaispalveluksesta ja naisten asevelvollisuudesta

tiistai, lokakuu 18th, 2016

Vahva tahto rakentaa yhteistä pohjoismaista turvallisuutta erilaisista puolustusorganisaatioista huolimatta välittyi lämpimästä ja avoimesta ilmapiiristä eilisessä seminaarissamme! Yhteinen tulevaisuuden haaste on mm. asepalveluksen kehittäminen vastaamaan hybridisodankäynnin uhkiin informaatio- ja kyberulottuvuuksineen. Tässä Norja on tehnyt rohkean askeleen siirtymisestä myös naisia koskevaan asevelvollisuuteen. Asevelvollisuuden laajentaminen naisia koskevaksi myös Suomessa sai yleisöltä kannatusta. Kiitos upeat vierailijamme, esiintyjämme, yhteistyökumppanimme ja tukijamme sekä ennen kaikkea yleisö – opiskelijasta 92-vuotiaaseen rintamalottaan!

Lainattu FaseBook sivustolta:

https://www.facebook.com/er.bankofideas/?hc_ref=PAGES_TIMELINE&fref=nf

Puolustusministeri Jussi Niinistön ajatuksia kansalaispalveluksesta

tiistai, lokakuu 18th, 2016

Esitin tervehdyksen kansalaispalvelusta käsittelevässä asiantuntijatilaisuudessa, jonka järjesti Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomo. Puheessani käsittelin kansalaispalvelusta yleensä puolustushallinnon ja erityisesti yleisen asevelvollisuuden näkökulmasta.

Nähdäkseni kansalaispalvelus voisi olla harkitsemisen arvoinen tapauksissa, joissa varusmiespalvelusta ei voida suorittaa terveydellisistä syistä tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista varusmiespalvelusta. Kansalaispalvelus tulisi kuitenkin kytkeä tiiviisti jo olemassa oleviin turvallisuuden viitekehyksiin, minkä lisäksi sen tulisi olla kustannuksiltaan järkevä ja ennen kaikkea sille tulisi olla aitoa kysyntää.

Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta liittyen esimerkiksi sellaisiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, joihin ei aina liity sotilaallisen voiman käyttöä. Edellä mainitut häiriötilanteet liittyvät mm. elintarvikehuoltoon, sosiaali- ja terveystoimeen, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin, joissa koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia viranomaisten tukena.

Selvää on, että mikään sellainen kansalaispalvelus, joka tavalla tai toisella liudentaisi aseellisen varusmiespalveluksen suorittamista, ei ole mahdollinen kehityssuunta. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän on jatkossakin kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi. Tästä ei ole varaa tinkiä.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.defmin.fi/puheet.

Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe

sunnuntai, lokakuu 9th, 2016

Myös tytöt kutsuntoihin, kansalaispalvelus koko ikäluokalle – Asevelvollisuus on kuuma aihe
Norjassa ja Ruotsissa on valikoiva asevelvollisuus myös naisille, Suomessa ideoidaan kansalaispalvelusmallia.

Eija Kallioniemi
SK 40/2016|7.10.2016 10:04
10 min
Luettu (3 062)
Facebook (252)

Julkisuudelta suljetussa suuressa suunnittelukokouksessa rakenneltiin syyskuun lopulla mallia jokaisen suomalaisen kansalaispalveluksesta. Hankkeen vauhdittajina toimivat entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin (r) opetuslapset.

Kourallinen nuoria turvallisuuspolitiikan tutkijoita perusti viime vuonna Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon jatkaakseen idolinsa työtä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa.

Viime keväänä tämä joukko alkoi kehitellä ajatusta suomalaisesta kansalaispalveluksesta, joka kohentaisi kokonaisturvallisuutta laajemmin kuin pelkkä nykyinen asepalvelus. Kansalaispalveluksen nuoret miehet ja naiset suorittaisivat joko aseellisena tai aseettomana. Kansallisen puolustuksen määrästä mallissa ei kuitenkaan tingittäisi.

Asevelvollisuus on juuri nyt Pohjolassa kuuma aihe.

Norjassa valikoiva, tasa-arvoinen asevelvollisuus tuli voimaan viime vuonna ja ensimmäiset asevelvolliset naiset aloittivat palveluksen viime kesänä. Aiemmin naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.

Norjassa kutsuntakirje lähtee jokaiselle 19-vuotiaalle nuorelle. Armeijaan ei enää jouduta vaan päästään, sillä koko 60 000 nuoren ikäluokasta puolustusvoimat valitsee asepalvelukseen noin 10 000 kiinnostuneinta ja soveltuvinta. Esimerkiksi Suomi kouluttaa ikäluokasta noin 20 000 nuorta.

Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden 2010, mutta on juuri tehnyt päätöksen sen palauttamisesta valikoivana vuodesta 2018 – ja myös naisille. Ruotsi laskee tarvitsevansa vuosittain aluksi 4 000, ensi vuosikymmenellä 6 000–8 000 sotilasta. Sekä Norjassa että Ruotsissa koulutettavien määrät ovat siis paljon pienempiä kuin Suomessa.

Kansalaispalvelus on myös tasa-arvokysymys. Kutsuntojen avaamiselle kaikille naisille on jo alettu lämmetä hallituspuolueissa, naisten asevelvollisuudelle taas ei. Äsken, hieman yllättäen, vihreätkin väläytti naisten kutsuntoja. Myös ajatushautomon asiantuntijaseminaari päätyi suosittamaan niitä.

Suomessa tänä vuonna vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti 636 naista, joka on enemmän kuin koskaan.

Naisten kutsunnoilla tavoitellaan mahdollisuutta kertoa naisille sekä vapaaehtoisesta asepalveluksesta että maanpuolustuksen perusasioista. Pirkanmaalla tätä jo kokeiltiinkin pari vuotta sitten. Kun normaalivuonna alueella on hakenut armeijaan 70 naista, kutsuntojen jälkeen luku pomppasi sataan.

Mutta mikä kansalaispalvelus ja miksi? Syyskuun suunnittelukokouksen järjestäneen ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli sanoo tärkeimmäksi syyksi Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamisen.

Tölli toimii Maanpuolustuksen Tuki ry:ssä Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 vuotta -juhlahankkeen koordinaattorina. Hän hämmästelee tilannetta, jossa suurin osa vapaaehtoistoiminnasta ei lopulta tähtää häiriö- ja poikkeusolojen tehtäviin.

”Meillä on koulutettu satojatuhansia ihmisiä vapaaehtoistoimintaan; osataan ensiapua, kyberinformaatiota, on väkeä pelastus- ja etsintätehtäviin, mutta meiltä puuttuu pitkälti vapaaehtoisten rekisteri häiriö- ja poikkeusoloihin. Vapaaehtoisia ei johdeta operatiivisesti, eivätkä viranomaiset tavoita heitä kuten esimerkiksi vapaapalokuntalaiset tavoitetaan. Se on ongelma.”

Jos esimerkiksi Suomenlahdella tapahtuu öljykatastrofi, ei viranomaisiilla ole mitään tapaa kootusti tavoittaa kaikkia vapaaehtoisia, joilla on öljyntorjuntakoulutus.

Töllin mukaan kansalaispalveluksen kautta väkeä voitaisiin kouluttaa kokonaisturvallisuuden tarpeisiin – siis muuhunkin kuin aseelliseen puolustukseen – ja tätä kautta syntyisivät sekä kattava rekisteri että kertautettava reservi.

Vielä on avoinna, mitkä tehtävistä olisivat aseellista, mitkä aseetonta palvelua.

Ajatushautomon mielestä aseeton palvelu voisi sisältää tehtäviä, jotka liittyvät väestön- ja ympäristönsuojeluun, huoltovarmuuteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kyber- ja informaatioturvallisuteen, vanhusten hoitoon, pakolaisapuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Myös aseettomassa palveluksessa tarvittaisiin varusmieskouluttajia.

Parhaimmillaan kansalaispalvelus tukisi nuoren tulevaa ammattia.

Sukupuolten yhdenvertaisuus on Töllistä vähintään yhtä tärkeä syy kansalaispalvelukselle.

”Vuosittaisesta ikäluokasta 55 prosenttia jää hyödyntämättä. Naisista yksi prosentti käy asepalveluksen, järjettömän vähän! Naisia on ollut yli 20 vuotta asepalveluksessa, mutta hakijoiden määrä on kasvanut niin vähän, ettei se ole lainkaan näkynyt prosentuaalisena kasvuna.”

Nyt naisia on ennätysmäärä armeijassa, ja se kertoo Töllin mielestä siitä, että maanpuolustus kiinnostaa heitä.

”Myös Naisten Valmiusliiton harjoitukset ovat saman tien täynnä.”

”Miehet hallitsevat turvallisuuspoliittista keskustelua. Naiset eivät osallistu keskusteluun, koska eivät käy armeijaa ja ajattelevat, etteivät tiedä niistä asioista”, Tölli kuvaa oravanpyörää.

Tölli haluaa armeijaan enemmän naisia myös siksi, että kun naisia on vähän, he päätyvät yhä silmätikuiksi.

Naisten kiusaaminen ja rasitusvammat armeijassa ovat tabuja. Rasitusvammat haittaavat Töllin havaintojen mukaan 70 prosentin, joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosentin palvelusta: paikat eivät yksinkertaisesti kestä. Tutkimusten mukaan puolet naisista kokee kiusaamista asepalveluksen aikana.

”Rasitusvammat ja kiusaamiset ovat syitä, miksi palvelustehtäviä pitäisi monipuolistaa. Varusmiesten koulutuksessa ollaan kiinni vielä toisen maailmansodan perinteissä.”

Tarkkaa tietoa asepalveluksen keskeyttäneiden määrästä ei ole, koska puolustusvoimat ei tilastoissaan erottele keskeyttäneiden määrässä miehiä ja naisia. Kymmenen viime vuoden keskeytysten keskiarvo on 16,5 prosenttia.

Tölli on itse reservin vänrikki, joka palveli viisi vuotta sitten kansainvälisissä valmiusjoukoissa Porin prikaatissa. Samana vuonna hän väitteli tohtoriksi lottien sodassa selviytymisestä. Oma mummo livahti 15-vuotiaana muonituslotaksi Sallaan.

Viime vuonna Tölli oli rauhanturvaajana Kosovossa ja tuki naisia, jotka oli raiskattu sodan aikana ja kärsivät traumoista.

Armeija antoi Töllille rohkeuden olla esillä ja ottaa puheenvuoron. Sitä ennen armeija kuitenkin söi Töllin itsetunnon, vahvistavalta kokemus tuntui vasta jälkeenpäin.

”Monille naisille armeijan äijämäinen johtamistapa on sokki. Oli jatkuva riittämättömyyden tunne, eikä voinut olla sitä, mitä on”, Tölli kuvaa.

Katajanokan Kasinolla Helsingissä pidetyssä asiantuntijatilaisuudessa oli väkeä viidestä eri ministeriöistä, eri viranomaistahoilta ja vapaaehtoisista maanpuolustus- ja turvallisuusjärjestöistä sekä muista kansalaisjärjestöistä, yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista. Myös puolustusvoimat oli vahvasti mukana.

Joukko jaettiin kolmeen työryhmään, joista yksi selvitti yhdenvertaisuutta ja oikeudellisia kysymyksiä, toinen hankkeen kustannustehokkuutta ja kolmas tulevaisuuden turvallisuusuhkia.

Nykyistä asevelvollisuutta ei nähty yhdenvertaisena. Perustuslain katsottiin pikemminkin tukevan kansalaispalvelusta kuin olevan sen kanssa ristiriidassa.

Esimerkiksi siihen ei vielä löydetty vastauksia, paljonko sekä naisia että miehiä koskeva kansalaispalvelus maksaisi.

”Kustannusten määrä riippuu siitä, missä muodossa kansalaispalvelus toteutettaisiin; olisiko kyse koko ikäluokasta vai ei, toteutettaisiinko se sisäoppilaitosmallina vai lisättäisiinkö verkkotyöskentelyä, Tölli luettelee.

”Lähdemme siitä, että kansalaispalveluksesta tulisi pitkällä aikavälillä kannattavaa, esimerkiksi syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyn kautta.”

Katajanokalla kysyttiin sitäkin, pitäisikö henkilön maksaa enemmän veroja, jos hän ei suorita palvelusta.

Ajatushautomo julkistaa tutkimuksensa kansalaspalvelusta ensi vuonna, selvitykseen on tarkoitus laskea myös eri mallien kustannuksia.

Ministeri Elisabeth Rehn ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) olivat avaamassa Katajanokan tilaisuutta.

Vuosina 1990–1994 puolustusministerinä toiminut Rehn oli vaikuttamassa siinä, että suomalaiset naiset pääsivät vapaaehtoisina armeijaan.

Hän pitää keskustelua kansalaispalveluksesta yhteiskunnan johdonmukaisena kehityksenä, jossa hän on mielellään mukana – esimerkiksi nuorten tutkijoiden takapiruna.

”Puolustus ei ole vain sotilaallista toimintaa, kun katsomme kaikkia näitä kybereitä ja trolleja. On paljon tehtäviä, joihin ei tarvitse aseellisia taitoja.”

Rehn pitää kansalaispalvelusta jossakin muodossa realistisena. Hänestä oikea ensimmäinen askel olisi kutsunnat koko ikäluokalle.

”Kutsuntojen pitäisi olla perusteellinen infotilaisuus tytöille ja pojille siitä, mitä maan turvallisuus ja puolustus merkitsevät, ja kuinka jokainen voi osallistua turvallisen Suomen rakentamiseen – myös sisäisesti. Sisäiset uhat ovat tulleet hyvin voimakkaasti kuvaan vihamielisten järjestöjen kautta. Siitä kertoivat surulliset Rautatieaseman tapahtumat.”

”Turvallisuus ei ole vain Venäjän uhkaa”, Rehn korostaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo suoraan, ettei Suomen reserviä voi muodostaa tasa-arvon vaan puolustuksen näkökulmasta.

”Mahdolliset esitykset kansalaispalveluksesta eivät saa liudentaa tai olla vaihtoehtona aseellisen varusmiespalveluksen suorittamiselle”, Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mukaan nykytilanne on hyvä: 70 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Se riittää tuottamaan noin 900 000 henkilön reservin, josta pystytään muodostamaan sodan ajan joukot, noin 230 000 henkilöä.

Siviilipalvelukseen hakeutuu joka vuosi noin seitsemän prosenttia miesikäluokasta.

”Me emme pysty vapaaehtoisuuden pohjalta tuottamaan riittävää reserviä Suomen kaltaisen laajan valtion puolustamiseksi.”

”Jos kansalaispalvelusta halutaan kehittää tukemaan yhteiskunnan kriisivalmiutta, se on pelkästään kannatettavaa, mutta myös taloudellinen kysymys”, Niinistö sanoo.

Puolustusministeri ei näe maanpuolustuksellista tarvetta ulottaa yleistä asevelvollisuutta naisiin, eikä siihen olisi edes rahaa. Se vaatisi esimerkiksi uusien varuskuntien rakentamista.

”Jotta naisten maanpuolustustietoisuus lisääntyisi, kannatan kutsuntojen ulottamista naisille.”

”Ei korvaava vaan täydentävä”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) ei näe, että kansalaispalvelus olisi yleiselle asevelvollisuudelle uhka tai sitä korvaava, vaan täydentävä.

”En näe välittömiä jarruttavia tekijöitä, etteikö tällaista voisi hyvinkin ajatella niille, joille asepalvelus ei ole mannaa. Naisista valtaosa kokee aseisiin tarttumisen kynnyksen hyvin korkeaksi, ja tämä voisi mahdollistaa sen, että panos yhteiskunnan kehittämiseen olisi kuitenkin vahva”, Kanerva katsoo.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) on yleisen asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen palveluksen vankka kannattaja, mutta lisää, että ”on kuitenkin hyvä pohtia vaihtoehtoja kansalaisten tasa-arvoisen osallisuuden lisäämiseksi”.

Valiokunnan jäsen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) arvioi, että idea voi olla pohtimisen arvoinen, mutta hän ei vaatisi naisia armeijaan tai kansalaispalvelukseen. Kutsuntoihin hän kutsuisi koko ikäluokan.

”Tasa-arvon näkökulmasta nykymalli on jossakin määrin ongelmallinen.”

Puolustusvaliokunnasta löytyy myös eduskunnan historian ainoa naispuolinen reservin luutnantti, Marisanna Jarva (kesk). Hänestä avaus on tervetullut.

”Pitäisi miettiä, miten koko ikäluokka saisi kriisiajan valmiudet; miehiä koulutetaan, mutta naisia ei. Palvelukseen en naisia velvoittaisi. Voisiko koulun tai opiskelun yhteydessä tarjota valmiuskurssia?”, hän ehdottaa.

Vihreiden eduskuntaryhmää vetävän Krista Mikkosen mielestä aseeton palvelus sopisi hyvin kriisivalmiuksien parantamiseen.

”Pitkän tähtäimen tavoitteemme on vapaaehtoinen ja sukupuolineutraali asepalvelus. Sen rinnalla haluamme kehittää siviilisektorin kriisivalmiuksia esimerkiksi pelastustöihin, tietoturvaan ja suojelukoulutukseen liittyen.”

Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen

torstai, toukokuu 28th, 2015

Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen
HS, Mielipide 28.5.2015 2:00
Perttu Turunen

Annamari Sipilä kirjoitti (HS Merkintöjä 25. 5.), ettei isäänmaan puolustus ole valintakysymys. Ehkä niin, mutta isänmaan puolustaminen on sukupuolikysymys.

Naiset osaavat ja pystyvät puolustamaan isänmaatamme. Suomen sisällissodassa taisteli useita tuhansia naisia punakaartissa osoittaen mitä suurinta sotilaallisuutta. Samaa voidaan sanoa toisen maailmansodan aikaisesta lottien toiminnasta. Sukupuoli ei ratkaise kykyä toimia armeijassa.

Julkisuudessa on paheksuttu reservipalvelusta kieltäytyviä miehiä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt monien naisten asema vapaamatkustajina. Maanpuolustusvelvollisuus koskee toki myös naisia, mutta velvollisuus aseelliseen maanpuolustukseen on vain miehillä. Eivätkö tasa-arvovaatimukset koske asepalvelusta?

Mitä jos tilanne olisi toisinpäin, siis naisilla olisi velvollisuus puolustaa maata aseellisesti ja miehillä valinnanvapaus? Herättäisiinkö silloin näkemään tilanteen epätasa-arvoisuus?

Miesten pakko ja naisten vapaavalintainen asepalvelus eivät ole tasa-arvoa. Naisten ja miesten asettaminen tässäkin asiassa samalle viivalle parantaisi molempien sukupuolten tasa-arvoa.

Usein kuulee sanottavan, että synnytys ja raskaus vastaavat armeijan käymistä. Hyväksytään väite ja vapautetaan kaikki perheelliset asevelvolliset heidän sitä halutessaan. Kutsuntaikäisten määrän kasvaessa tämä olisi mahdollista tehdä.

Varusmiehet, joukossa kuutisensataa naista, tekevät lähes ilmaista työtä valtiolle. Monet miehet pitävät yleistä palkkaepätasa-arvoa oikeutettuna niin kauan kuin pakollinen aseellinen maanpuolustusvelvollisuus koskee vain miehiä.

Tavoitteena ei ole militarisoida naisia eikä miehiä. Siksi siviilipalvelus maanpuolustuksen muotona on yhtä arvokas ja kunnioitettava kuin aseellinen maanpuolustus. Naisten vapauttaminen myös siviilipalvelusta on erikoista ja epätasa-arvoista. Sukupuoli siis sittenkin ratkaisee.

Perttu Turunen
lehtori, Helsinki

Suomi tuhlaa puolet puolustuskyvystään

lauantai, toukokuu 23rd, 2015

Suomi tuhlaa puolet puolustuskyvystään
Kolumni
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Suomessa on selvästi mietitty, miten maan puolustus kriisin aikaan järjestettäisiin. Siitä kertoo reserviläiskirjekin. Miesten osaaminen halutaan kriisin sattuessa ymmärrettävästi tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Erikoista kyllä, tämä 5,4 miljoonan asukkaan maa lähtee yhä liikkeelle siitä, että puolet väestöstä – naiset – kannattaa sivuuttaa tässä puolustusstrategiassa kokonaan. Naisten puolustustahtoa ei yritetä hyödyntää mitenkään. Ei myöskään heidän osaamistaan, vapaaehtoista asepalvelusta lukuun ottamatta.

Se on kiintoisa ajattelutapa maalle, joka on näin pieni. Luulisi, että kansalaisten osaamista kannattaisi käyttää kriisin sattuessa mahdollisimman laajasti.

Unohdetaan tässä yhteydessä nyt se, miltä tämä naisista tuntuu tai ei tunnu. Sillä ei ole puolustusstrategian kannalta välttämättä väliä. Kyse ei myöskään ole siitä, että kaikille naisille pitäisi nyt tulla reserviläiskirje tai että naiset haluaisivat armeijaan. Useimmat naiset eivät halua ja ovat tässä mielessä täysin sukupuolittuneita. Moni meistä tietysti asepalvelukseen menisi, jos siihen velvoitettaisiin.

Se, millä varmasti on väliä, on tämä: asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyajan kriisi ei tapahtuisi vain rajalla aseiden kanssa. Moderni kriisi kohdistuisi tietoverkkoihin, niiden suojaukseen, asutuskeskusten strategisiin solmukohtiin, maksuliikenteeseen ja viestintään.

Niiden suojaamisessa ei luulisi olevan mitään väliä, onko osaamista miehillä vai naisilla. Sukupuolella ei myöskään luulisi olevan väliä siinä, miten strategisesti varaudutaan manipuloidun tiedon ja propagandan vyöryyn, joka olisi sosiaalisen median takia ennenäkemätön.

Siksi reserviläiskirje on herättänyt minulle yhden kysymyksen: Mitä järkeä naisten sivuuttamisessa on valtion näkökulmasta? Eikö tämä ole puolustuskyvyn tuhlausta?

Jotain naiset tekisivät kriisissä joka tapauksessa. Olen välillä yrittänyt kuvitella, mitä se olisi. Oma naiskuvani kriisistä on mummojeni sota-Suomi. Silloin hoidettiin tiloilla miestenkin työt ja lapset siinä sivussa. Maailma on muuttunut eikä tästä mielikuvasta ole enää apua.

Menisinkö vain töihin? Tarvittaisiinko minua vapaaehtoistöissä? Kenelle työkuorma kaupungeissa kasaantuisi?

Välitön kriisi ei onneksi uhkaa Suomea ja siksi pohdintani on teoreettista.

Mutta eikö juuri siksi nyt olisi hyvä aika pohtia, mitä puolustusosaamista maan toisella puolikkaalla voisi olla?

Erja Yläjärvi erja.ylajarvi@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Twitter: EYlajarvi

Haavisto: Yleisen asevelvollisuuden tilalle kansalaispalvelus

keskiviikko, toukokuu 20th, 2015

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) korvaisi asepalveluksen sekä miehille että naisille pakollisella kansalaispalveluksella, jossa opetettaisiin muun muassa väestönsuojelutehtäviä ja ensiaputehtäviä. Haavisto arvioi, että riittävän suuri armeijareservi saataisiin, vaikka aseellinen palvelus olisi vapaaehtoista.

Katso:

http://yle.fi/uutiset/haavisto_yleisen_asevelvollisuuden_tilalle_kansalaispalvelus/7745584