Archive for the ‘Aiheittain’ Category

Konkretiaa keskusteluun kansalaispalveluksesta

lauantai, maaliskuu 30th, 2019

Jos huoneessa on kymmenen ihmistä, jotka kannattavat mallia mutta tarkoittavat sillä kymmentä eri asiaa, lähtökohdat keskustelulle ovat hankalat.

Keskustelu asevelvollisuuden tulevaisuudesta on ollut vilkasta. Erityisesti erilaiset kansalaispalvelusmallit ovat olleet päättäjienkin huulilla, mutta keskustelun taso ei ikävä kyllä ole päätä huimannut.

Hatunnoston ansaitsee mielestäni ainoastaan Elisabeth Rehn – Bank of ideas -ajatushautomo. Sen hahmottelema malli kansalaispalvelukseksi oli ensimmäinen auki laskettu ja kokonaisvaltaisesti loppuun asti pureskeltu keskustelunavaus tästä teemasta. Se poiki myös ensimmäiset konkreettiset tulokset kansalaispalvelukseen liittyen, kun turvallisuuskomitea sai hiljattain valmiiksi selvityksensä kansalaispalveluksen viranomaistarpeista. Tämä selvitys toteutettiin ministeri Rehnin nimeä kantavan ajatushautomon työn perusteella – vastaamaan sen tunnistamiin jatkoselvitystarpeisiin.

Turvallisuuskomitean selvitys tarpeista oli melko odotetun lainen. Kahdestatoista selvitykseen vastanneesta ministeriöstä vain sisäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö löysivät lopulta hallinnonalaltaan tarvetta kansalaispalveluksen tapaiselle, kokonaisturvallisuutta palvelevalle koulutukselle. Tarpeet liittyivät muun muassa metsänhoidollisiin tukitehtäviin sekä pelastustoimen koulutukseen.

Yleinen keskustelu kansalaispalveluksesta ennen selvitystä on ollut melko korkea­lentoista. Mallit, joita tähän asti on esitelty, ovat olleet niin suppeita, että ne voisi lähes poikkeuksetta avata yhdelle ravintolaservetille. Ymmärrämme varmaan kaikki, että tältä pohjalta on hankala lähteä virittelemään faktoihin perustuvaa kansalaiskeskustelua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurin ongelma kansalaispalveluksesta puhuttaessa on kuitenkin se, että emme välttämättä edes tiedä, mistä puhumme. Tilanne tuntuu vähän samanlaiselta kuin muutaman vuoden takainen keskustelu perustulosta. Jos huoneessa on kymmenen ihmistä, jotka kannattavat mallia mutta tarkoittavat sillä kymmentä eri asiaa, lähtökohdat keskustelulle ovat hankalat.

Perustulossa olemme sentään vihdoin saaneet keskustelulle raja-arvot. Tehdään sama kansalaispalvelukselle.

Juho Kärkkäinen

pääsihteeri, Varusmiesliitto
HS/ mielipide 30.3.2019

Viranomaiset eivät löydä käyttöä kansalaispalveluksen suorittaneille

torstai, maaliskuu 21st, 2019

Suurin osa ministeriöistä katsoo, ettei niillä ole tarvetta kouluttaa nuoria kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.
Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä.

Enemmistö Suomen ministeriöistä ei näe tarvetta sille, että kokonaisille ikäluokille koulutettaisiin turvallisuustaitoja kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi, paljastaa turvallisuuskomitean tekemä tuore kysely.

Vain kahdella ministeriöllä oli jotain tarvetta ja kymmenellä ei ollut mitään tarvetta turvallisuuskoulutukselle.

Turvallisuuskomitea teki kyselyn tammi- ja helmikuun vaihteessa. Sen taustalla oli Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon viime vuoden toukokuussa julkaisema Kansalaispalvelus kokonaisturvallisuuden tueksi.

Selvityksessä esitettiin suuria muutoksia Suomen kokonaisturvallisuuden hoitamiseen. Siinä ehdotettiin uudenlaista kansalaispalvelusta, joka olisi koskenut kaikkia miehiä ja naisia. Nykymuotoinen siviilipalvelus lopetettaisiin kokonaan.

Ajatushautomon mallissa nuori voisi valita kansalaispalveluksensa suorittamisen kolmesta eri vaihtoehdosta, joita olisivat asepalveluksen suorittaminen, uudenlainen varautumispalvelu tai palveluksen välttäminen ylimääräistä veroa maksamalla.

Varautumispalvelussa varauduttaisiin eli kouluttauduttaisiin erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin.

Turvallisuuskomitea on kuusi vuotta sitten perustettu virkamiehistä koostuva elin, jonka tehtävänä on auttaa valtioneuvostoa suurissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Se toimii puolustusministeriössä, mutta siihen kuuluu korkeita virkamiehiä eri hallinnonaloilta ja turvallisuusviranomaisilta.

Turvallisuuskomitea teetti viranomaiskyselyn ministeriöille, koska viranomaisten todellista tarvetta kansalaispalveluksen tuottamalle osaamiselle ei ole tutkittu. Ministeriöistä 12 vastasi.

Loppupäätelmä on kansalaispalveluksen viranomaistarpeen osalta tyly: vain maa- ja metsätalousministeriö ja sisäministeriö löysivät jotain tarvetta kansalaispalvelukselle.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla löydettiin tarpeita metsänhoidollisissa tukitehtävissä. Hallinnonalalla ei ole kuitenkaan voimavaroja koulutuksen järjestämiseen.

Sisäministeriön tarpeet löytyivät pelastustoimen koulutuksessa. Hallinnonala kykenisi ehkä kouluttamaan nykyisellä organisaatiolla, mutta voimavaroja tai valtion rahoitusta olisi lisättävä palvelukseen tulevien määrän mukaisesti.

Radikaali ehdotus: Naiset kutsuntoihin, sivarille loppu ja tilalle koko ikäluokan varautumis­palvelu – puolustus­ministeri varoittaa ”Pandoran lippaan” avaamisesta .

HS. 21.3.19

Jokaisen suomalaisen nuoren tulisi suorittaa kansalaispalvelus

torstai, maaliskuu 14th, 2019

Haluaisin palvella maatamme, mutta sopivaa väylää siihen ei valitettavasti ole.
On huutava vääryys, että varusmies- ja siviilipalveluksen suorittaminen on sidottu sukupuoleen. Asia olisi taatusti jo korjattu, jos sukupuoliroolit olisivat toisinpäin. Fyysinen kunto ei ole pätevä perustelu sille, että vieläkin vain miehillä on asevelvollisuus. Sen sijaan jokaisen suomalaisen nuoren tulisi suorittaa kansalaispalvelus.

Kansalaispalvelus innoittaisi nuoria parantamaan maailmaa tarjoamalla eri painotuksia perinteisen asepalveluksen ohella. Kansalaispalveluksessa voisi tehdä työtä varhaiskasvatuksen, koulutuksen tai vanhustenhoidon parissa. Palvelukseen voisi kuulua myös planeettamme tilaa kohentavaa työtä, sillä ilmastonmuutos on eittämättä suurin turvallisuusuhkamme.

Kulttuuriseen kestävään kehitykseen ja arjen terveysosaamiseen liittyvä opetus olisi myös hyödyllistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että liian suuri valinnanvapaus tekisi palveluksesta vaikean suunnitella ja toteuttaa. Mallia muutokseen voisi ottaa Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon viime vuonna julkaisemasta selvityksestä.

Haluaisin palvella maatani, mutta sopivaa väylää siihen ei valitettavasti ole. Siviilipalveluksessa suoritettavaa työtä voisin tehdä osallistumatta varsinaiseen siviilipalvelukseen. Armeijaan haluaisin osallistua sen kurin ja fyysisyyden takia, mutta en miellä aseellista sodankäyntiä viisaaksi.

Kansalaispalvelus voisi olla armeijan tapainen yhteisöllinen leiri majoituksineen, mutta sen voisi yhtä hyvin suorittaa hajautetusti. Suomi voisi jälleen kerran näyttää mallia hyvinvoinnin edistäjänä, jos siirtyisimme tasavertaiseen kansalaispalvelukseen.

Sara Löyttyniemi

opiskelija, Espoo
Julkaistu: 11.3. HS

Keskusta esittää kaikille pakollista kansa­lais­pal­ve­lusta – yleinen asevel­vol­li­suus on yhä puolustuksen lähtökohta ja ydin

keskiviikko, maaliskuu 6th, 2019

Kes­kus­tan puo­lu­e­ko­kous lin­ja­si vii­me ke­sä­nä, et­tä Suo­mi tar­vit­see mies­ten ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den li­säk­si kaik­kia kos­ke­van kan­sa­lais­pal­ve­lus­vel­vol­li­suu­den.

– Suo­men puo­lus­tuk­sen yti­mes­sä pi­tää ol­la ase­pal­ve­lus. Pe­rus­rat­kai­su mie­hil­le on vel­vol­li­suus ase­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­seen, kan­sa­lais­pal­ve­lus­mal­lin ke­hit­tä­mis­tä joh­ta­nut Juho Kor­pe­la ker­too.

Ase­vel­vol­li­suu­den on kes­kus­tan mie­les­tä ol­ta­va jat­kos­sa­kin ylei­nen ja yh­tä­läi­nen. Jo­kai­sen ase­vel­vol­li­suu­si­kään tu­le­van suo­ma­lai­sen su­ku­puo­les­taan riip­pu­mat­ta tu­lee osal­lis­tua kut­sun­toi­hin.

Eri­lais­ten va­pau­tus­ten mää­rä on puo­lu­een nä­ke­myk­sen mu­kaan kas­va­nut koh­tuut­to­man suu­rek­si – va­pau­tus tu­li­si myön­tää vain eri­tyi­sen pai­na­vis­ta syis­tä

Si­vii­li­pal­ve­lus ase­pal­ve­luk­sen vaih­to­eh­to­na on kes­kus­tan mie­les­tä ko­ko­nais­tur­val­li­suu­den nä­kö­kul­mas­ta riit­tä­mä­tön ja lii­an kal­lis hyö­tyi­hin ver­rat­tu­na. Se ha­lu­taan kor­va­ta kan­sa­lais­pal­ve­luk­sel­la, joka oli­si mie­hil­le vaih­to­eh­to ase­pal­ve­luk­sel­le. Nai­sil­le sää­det­täi­siin vel­vol­li­suus suo­rit­taa joko ase- tai kan­sa­lais­pal­ve­lus.

Kes­kus­tan esit­tä­mäs­sä mal­lis­sa jo­kai­nen suo­ma­lai­nen sai­si pe­rus­tai­dot poik­keu­so­lois­sa sel­viy­ty­mi­seen – tämä vas­tai­si puo­lu­een nä­ke­myk­sen mu­kaan ny­kyis­tä pa­rem­min myös pe­rus­tus­lain hen­keä kaik­kien vel­vol­li­suu­des­ta osal­lis­tua isän­maan puo­lus­tuk­seen.

– Ase­pal­ve­luk­sel­le on ol­ta­va asee­ton vaih­to­eh­to, joka pal­ve­lee ko­ko­nais­tur­val­li­suut­ta. Kan­sa­lais­pal­ve­lus vah­vis­tai­si yh­teis­kun­nan krii­sin­sie­to­ky­kyä, Kor­pe­la to­te­aa.

Pe­rus­kou­lu­tus­vai­hees­sa opit­tai­siin esi­mer­kik­si en­si­a­vun pe­rus­tai­to­ja ja poik­keu­so­lo­jen toi­min­taa.

– Eri­kois­tu­mis­vai­hees­sa pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­ja voi­si eri­kois­tua esi­mer­kik­si vaa­ti­vaan en­si­a­puun, eri­lais­ten tu­ho­jen ja on­net­to­muuk­sien tor­jun­taan ja jäl­ki­hoi­toon tai vaik­ka­pa inf­rast­ruk­tuu­rin yl­lä­pi­toon poik­keu­so­lo­suh­teis­sa, to­te­aa Juho Kor­pe­la.

Kan­sa­lais­pal­ve­lus­mal­li lä­he­tet­tiin jou­lu­kuus­sa kom­men­toi­ta­vak­si puo­lu­een jä­se­nil­le. Yli 80 pro­sent­tia mie­li­pi­teen­sä il­mais­seis­ta oli täy­sin tai jok­seen­kin sa­maa miel­tä mal­lis­sa esi­te­tyis­tä rat­kai­suis­ta.

– Kes­kus­ta on tuo­nut nyt rat­kai­su­e­si­tyk­siä ase­vel­vol­li­suu­den ja kan­sa­lais­pal­ve­luk­sen ke­hit­tä­mi­sek­si. Olem­me val­miit käy­mään ai­hees­ta en­si vaa­li­kau­del­la laa­jan kes­kus­te­lun ja aloit­ta­maan val­mis­te­lun, to­te­aa Kor­pe­la.

Keskustan kansalaispalvelusmalli

keskiviikko, maaliskuu 6th, 2019

4. Kansalaispalvelus

Nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ei ole yhteiskunnalle riittävästi hyötyä sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Nykyisessä siviilipalveluksessa suorittajalle ei kouluteta poikkeusolojen tehtävää eikä anneta sijoitusta. Asepalvelukselle on oltava aseeton vaihtoehto, mutta sen on palveltava kokonaisturvallisuutta. Nykyinen siviilipalvelus on korvattava uudella kansalaispalveluksella.

Keskustan mallissa uudessa kansalaispalveluksessa keskitytään yhteiskunnan kannalta kriittisiin kokonaisturvallisuuden aloihin ja jokaiselle koulutetaan poikkeusolojen tehtävä. Kansalaispalvelus vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja henkilön omia valmiuksia toimia poikkeusoloissa. Kansalaispalvelus mahdollistaa koko ikäluokan potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.
Kansalaispalvelus jakaantuu kahteen eri vaiheeseen: 3 kuukautta kestävällä koulutusjaksolla koulutetaan tarvittavat taidot ja sen jälkeen tulevalla päivystysjaksolla opittuja taitoja hyödynnetään käytännössä.

Jokaiselle yhteisessä peruskoulutuksessa koulutetaan perustasoista ensiapua, poikkeusolojen toimintaa ja ryhmätyötaitoja sekä annetaan liikuntakasvatusta. Erikoistumisvaiheessa koulutetaan oman tehtävän kannalta tarvittavat taidot.

Erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja voisivat olla muun muassa
• vaativa ensiapu
• palokuntatoiminta
• öljy- ja muiden kemikaalionnettomuuksien torjunta
• myrskytuhojen ja muiden luonnonilmiöiden jälkihoito
• ruokahuolto ja muu siviilien avustaminen poikkeusoloissa
• kadonneiden etsintä
• meri- ja järvipelastus
• väestönhallinta kriisitilanteissa
• infrastruktuurin ylläpito poikkeusoloissa

Koulutusjaksoa järjestämään perustetaan uusi viranomainen sisäministeriön alaisuuteen, korvaamaan nykyinen työ- ja elinkeinoministeriön alainen Siviilipalveluskeskus.

Koulutusjakson jälkeen suoritetaan päivystysjakso, jonka kesto on kaksi vuotta. Päivystysjakso suoritetaan oman tehtävän mukaisen viranomaisen tai järjestön alaisuudessa. Päivystysjakson aikana voi opiskella, tehdä työtä ja elää siviilielämää, mutta kutsuttaessa on saavuttava palvelukseen tukemaan viranomaisen tai järjestön toimintaa. Päivystysjakson aikana voidaan myös järjestää täydennyskoulutusta. Päivystysjakson suorituspaikassa on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa palveluksen asianmukaisen suorittamisen valvonnasta.

Myös kansalaispalveluksessa on oltava mahdollisuus johtajakoulutukseen. Ensimmäisen vuoden päivystysjakson jälkeen on mahdollista hakeutua ryhmänjohtajaksi seuraavan vuoden saapumiserän koulutusjaksolle ja sen jälkeen suorittaa päivystysjakso oman ryhmänsä ryhmänjohtajana.

Ilkka Kanerva haluaa naisille kansalaispalveluksen, koska ”miehet ovat aika kömpelöitä monissa asioissa”

keskiviikko, heinäkuu 18th, 2018

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva katsoo, että naisten luonnollinen valmius on miehiä parempi tietyissä asioissa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedusraja Ilkka Kanerva (kok) haluaisi naisille kansalaispalveluksen. Hänestä asevelvollisuutensa tekevät miehet eivät kykene täyttämään kaikkia tehtäviä, joita kokonaismaanpuolustukseen tarvitaan.

– Siinä suhteessa naiset olisivat aivan loistava elementti tämän asian käytännön toteuttamista ajatellen, Kanerva sanoo Iltalehdelle.

Kanerva haluaisi säilyttää miehillä asevelvollisuuden ja pitää armeijan naisille vapaaehtoisena. Naisille tulisi Kanervan mukaan kuitenkin velvollisuus kansalaispalvelukseen.

– Laajan konseptin kautta löytyy sellaisia asioita, joissa naisten luonnollinenkin valmius on parempi kuin miesten konsanaan. Me ollaan aika kömpelöitä monissa asioissa, viittaan tässä hyperiin ja hybridisodankäyntiin ja niin edelleen, Kanerva sanoi Porin Suomi-areenassa.

Kanervan mukaan naisten kansalaispalvelukseen kuuluvia tehtäviä voisi löytyä esimerkiksi Suomen Punaisesta Rististä.

– SPR voi omata sellaisia valmiuksia, joiden tietotaitojen siirtäminen naissukupolvelle olisi varmasti varsin hyödyllistä, Kanerva katsoo.

Iltalehti kysyi Kanervalta, millaisia tehtäviä konkreettisemmin kansalaispalvelukseen voisi sisältyä.

– On paljon naisia, jotka kokevat maanpuolustushenkeä ja kokevat, että mielellään olisivat mukana vaikuttamassa yhteiskunnassa, on se sitten humanitaarista apua tai kyberhyökkäyksiin valmistautumista ja niiden hoitamista tai mitä tahansa, spektri on loputon, Kanerva muotoilee.

Kanerva haluaisi, että ensi hallituskaudella tehtäisiin perusteellinen selvitys siitä, miten kansalaispalvelus olisi toteutettavissa.
”Tasa-arvolla ei maata puolusteta”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) kannattaisi kansalaispalvelusta, jos sillä korvattaisiin siviilipalvelus. Hänestä nykyinen siviilipalvelus on toimimaton, sillä ei esimerkiksi ole olemassa rekisteriä, josta voitaisiin ottaa ihmisiä eri sodan- tai kriisinajan tehtäviin sen perusteella, mitä he ovat siviilipalveluksessa tehneet.

– Tasa-arvolla ei tätä maata puolusteta, ei pidä sekoittaa maanpuolustusta ja tasa-arvoa keskenään. Tasa-arvo on kannatettava asia, mutta tärkeää on, että meillä on vahva ja tehokas puolustus, jossa jokaiselle löytyy kyllä tehtävä, Niinistö sanoi Suomi-areenassa.

Porin prikaatin komentaja Mika Kalliomaa katsoo, että on olemassa yhteiskunnallisia asioita, joista tasa-arvokeskustelu voidaan poiskytkeä.

Suomi Areena 17.7.2018/ Iltalehti

Siviilipalvelus tarjoaa malleja kehitystyöhön

maanantai, kesäkuu 11th, 2018

Siviilipalveluksessa on jo nyt kansalaispalvelukseen soveltuvia sisältöjä, ja siellä voidaan myös kokeilla uusia toteutustapoja.

Julkaistu: 11.6. HS

Asevelvollisuuden uudistamista koskeva keskustelu on kohdistunut kansalaispalveluksen kehittämiseen. Samalla siviilipalvelus on ­sivuutettu palvelusmuotona lähes kokonaan. Siviilipalvelus tarjoaa kuitenkin lähtökohtia kansalais­palveluksen kehittämiseen.

Riskialttiin kokonaisuudistuksen sijasta kansalaispalvelusta tulisi kehittää vaiheittain. Ministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomon esityksessä kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai varautumispalveluksena. Varautumispalvelukseen suunniteltuja käytäntöjä voidaan kokeilla varusmiespalveluksen, siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä.

Siviilipalveluksessa on jo nyt varautumispalvelukseen sopivia koulutussisältöjä. Näitä ovat esimerkiksi palo- ja pelastuskoulutus, väestönsuojelu, ympäristönsuojelu ja kansalais­vaikuttaminen. Siviilipalvelus myös tar­joaa mahdollisuuden uusien toteuttamismallien kokeiluun. Yhtenä mahdollisuutena olisi mikro­tehtävien käyttöönotto. Mikrotehtävät ovat lyhytkestoisia tehtäviä, joilla voidaan myös osallistua yhteisen tuotoksen toteuttamiseen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ja Puolustusvoimain komen­taja Jarmo Lindberg toivoivat (HS 1.6.) konkreettisia ja realistisia esityksiä varautumispalveluksen kehittämiseen. Eri tahojen osallistaminen vahvistaa turvallisuusjärjestelmän kansalaisilta saamaa tukea.

Kun kansalaispalvelusta kehitetään, on otettava huomioon siviilipalveluksen taustalla nyt vaikuttavat ­tekijät. Eräs keskeisimmistä lähtökohdista on uskonnon- ja oman­tunnonvapaus ja vakaumukseen ­perustuva palvelusmuodon valinta.

Uudenkin järjestelmän lähtö­kohtana on maanpuolustuksen ­ensisijaisuus. Jos asepalvelukseen ei saada riittävästi vapaaehtoisia, osa velvollisista valitaan asepalvelukseen tai heidän tulee valita ase­palveluksen tai varautumispalveluksen välillä. Nimestään huolimatta varautumispalvelus on tällöin lähellä siviilipalvelusta. Rehnin malli ­korostaa kokonaisturvallisuuden ­kehittämistä mutta sivuuttaa vakaumuksellisuuden.

Millainen olisi uuden ajan kokonaisturvallisuutta tukeva varautumispalvelus? Keskeiseksi kysymykseksi nousee toteuttamistapa.

Modernina kansalaispalvelukseen liittyvänä työpalveluna voisivat olla mikrotehtävät, jotka perustuisivat esimerkiksi järjestöjen tai julkisten toimijoiden antamiin yleishyödyllisiin toimeksiantoihin. Ongelmana tässä on resurssivaje.

Ratkaisu voisi olla varautumispalveluksen jakaminen kahteen osaan. Ydinosa suorittaisi laajemman palvelusmuodon, johon kuuluisivat ­nykyisen siviilipalveluksen mallinen peruskoulutusjakso ja työpalvelus. Työpalvelusta voitaisiin hyödyntää voima­varana varautumispalveluksen toisen osan valmistelussa: siellä voitaisiin valmistella mikrotehtäviä niille, jotka suorittavat palveluk­sensa mikrotehtävien kautta.

Hahmotetun mallin etuna olisi edullisuus, joustavuus ja laaja osallistaminen. Malli lisäisi turvallisuusjärjestelmän joustavuutta hyödyntämällä osaamista monipuolisesti.

Mikrotehtävät voisivat tukea järjestöjen vapaaehtoistoimintaa, ensi­apukoulutusta ja pelastustointa ­rajatuissa tehtävissä kuten etsin­nöissä, tai vahvistaa kansalaisaktiivisuutta. Tehtävien tavoitteena olisi laajan turvallisuuden kuten väestön- ja ympäristönsuojelun kaltaisten sisältöjen oppiminen.

Varautumispalveluksen peruskoulutusjakson toteuttamiseen nämä ­siviilielämässä toteuttavat hajautetut tehtävät eivät sopisi. Keskitetty peruskoulutusjakso varmistaisi yhdenvertaisuuden toteutumisen ja tarvittavan valmiuden kokonaisturvallisuuden edellyttämiin tehtäviin.

Kansalaispalveluksen perusteina on yleensä pidetty sukupuolten ­tasa-arvoa ja kokonaisturvallisuutta. Esitetty palvelusmalli toisi asteittain naiset ja ahvenanmaalaiset sekä Jehovan todistajat ja muut vakaumukselliset ryhmät palveluksen piiriin. Koko ikäluokka ei välttämättä pal­velusta suorittaisi: osallistumisaste voidaan täsmentää myöhemmin.

Uusi osallistava järjestelmä toi­misi laajana kokonaisturvallisuuden mallina Suomessa.

Valdemar Kallunki ja Mikko Reijonen

Kallunki on sotilassosiologian dosentti ja tutkimusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk). Reijonen on kasvatustieteen lisensiaatti ja siviilipalvelusjohtaja siviilipalveluskeskuksessa.

Ajatushautomon malli kansalaispalveluksesta ei sisällä rikkaiden ohituskaistaa

lauantai, kesäkuu 9th, 2018

Lähtökohtana on, ettei kukaan voi ulkoistaa omaa tai yhteiskunnan turvallisuutta muille.

Julkaistu: 8.6. HS: Mielipide

Riippumaton ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideas julkaisi 23. toukokuuta selvityksen kansalaispalveluksesta, joka lisäisi kokonaisturvallisuutta. Se suoritettaisiin asepalveluksena tai siviilivalmiutta tukevana varautumispalveluksena. Kustakin ikäluokasta osallistuisi sopivaksi katsottu määrä ja laatu. Loput osallistuisivat maksamalla enemmän veroa.

Aiheesta virinneessä keskustelussa on noussut esiin tulkinta, jonka mukaan palvelusvelvollisuudesta voisi maksaa itsensä vapaaksi. Mitään ”rikkaiden ohituskaistaa” ei mallissa ehdoteta, eikä tahtoa tällaiseen ole havaittu. Malli perustuu suorituskykyihin. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan riittävällä osaamisella ja henkilömäärällä. Pieni kansakunta tarvitsee parhaat kyvyt.

Käytännössä kutsuntavaiheessa olevat nuoret voisivat vaikuttaa palvelusvalintaansa osaamisellaan ja kiinnostuksellaan. Jos palvelukseen ei saataisi riittävästi soveltuvia halukkaita, kuvaan astuisi ”suhteellinen vapaaehtoisuus”. Puolustusvoimille taattaisiin oikeus valita sopivaksi katsomansa henkilömäärä asepalvelukseen. Tarvittaessa voitaisiin velvoittaa myös kriisinkestävyyttä tukevaan varautumispalvelukseen.

Mallissa lisätään myönteisiä kannustimia vapaaehtoisuuden tukemiseksi, koska ”pakko” ei kokonaan poistuisi. Korkeammalla päivärahalla sekä verokannustimen kestolla ja suuruudella voidaan säädellä osallistumishalukkuutta.

Jos kyvykkääksi ja sopivaksi katsottu kansalainen kuitenkin kieltäytyisi ase- tai varautumispalveluksesta, häntä rangaistaisiin verokannustimen menettämisen lisäksi. Seurauksen laadun ja määrän jätämme jatkoselvityksen aiheeksi.

Mallin lähtökohtana on, ettei omaa tai yhteiskunnan turvallisuutta voi ulkoistaa muille. Taloudelliset kannustimet ovat vain osa kokonaisuutta. Maan turvallisuus vahvistuisi, kun huomioidaan, että malli kaksinkertaistaisi lähtökohtaisen henkilö- ja osaamispotentiaalin.

Tuomas Kuronen

Kaisa-Maria Tölli

Ossi Leander

Elisabeth Rehn – Bank of Ideas

Asevelvollisuus ei saa olla peliväline – aluepuolustus on Suomen pelote

keskiviikko, toukokuu 30th, 2018

Suomessa pitkin talvea ja kevättä käyty keskustelu asevelvollisuuden tulevaisuudesta poikkeaa merkittävästi edellisestä keskustelu­ryöpystä vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt keskustelun pääteemana on ollut miesten ja naisten tasa-arvo. Aiemmin arvioitiin yleisen ase­velvollisuuden kustannuksia ja toimivuutta verrattuna ammatti­armeijaan tai valikoivaan asevelvollisuuteen.

Painopisteen siirtyminen on ymmärrettävä. Monet asevelvollisuus­armeijan merkitystä epäilleet näkemykset väistyivät viimeistään keväällä 2014, kun Venäjä otti oman asevoimansa käyttöön Ukrainassa. Samalla tasa-arvokysymykset ovat nousseet entistä selvemmin yhteiskunnallisen keskustelun pääteemojen joukkoon.

Asevelvollisuus ei toimi tyhjiössä vaan osana yhteiskuntaa. Siitä huolimatta puolustuksen ratkaisujen pitää perustua viime kädessä maanpuolustuksen tarpeisiin. Keskustelu tasa-arvosta osana maanpuolustusta ja keskustelu asevelvollisuusjärjestelmästä ylipäätään pitää sovittaa yhteen, mutta asiat täytyy myös osata nähdä erillisinä.

Peruskysymys vallitsevassa keskustelussa on, pitääkö kutsunnat ja myös asevelvollisuus ulottaa koko kulloiseenkin ikäluokkaan, eli myös naisiin.

Sekä eduskunnan puolustusvaliokunnassa että entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin johtaman ajatushautomon ehdotuksissa on nostettu esille kansalaispalvelus. Esille tulleissa vaihtoehdoissa se olisi joko naisille kohdistettu palvelusmuoto tai sitten vaihtoehto varusmiespalvelukselle, joka koskisi kaikkia sukupuolia.

Keskustelu tuskin on päättymässä tähän, joten vaihtoehtoja ei kannata suoralta kädeltä tyrmätä kokonaan. On hyvin mahdollista, että asevelvollisuusjärjestelmään tulee lähivuosina tasa-arvoa ­lisääviä muutoksia, joihin tiedossa olevat ehdotukset vaikuttavat.

Se ei tarkoita, että kaikki tehdyt ehdotukset ovat houkuttelevia. Esimerkiksi ajatushautomon esitys verohelpotuksesta tai lisäverosta, joka riippuisi asevelvollisuuden suorittamisesta, vaikuttaa varsin feodaaliselta, vaikka vastaavia järjestelyjä maailmalla olisikin.

Keskustelussa on myös poliittista tarkoitushakuisuutta. Asevelvollisuus on Suomessa ­voimakkaita tunteita herättävä teema. Sen on mieltänyt ainakin puolustusministeri Jussi ­Niinistö (sin), joka viimeksi kohotti profiiliaan pohtimalla ensin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen lakkauttamista säästökeinona ja sitten vastustamalla omaa ajatustaan.

Ympäröivä todellisuus muodostaa kuitenkin keskustelulle hyvin vakavat puitteet. Yleiseen asevelvollisuuden tuomaan reserviin pohjautuva aluepuolustus ei ole vain Suomen valinta itselleen, vaan se on myös Suomen tärkein vahvuus kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.

Suomen ensimmäinen rooli yhteistyössä Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa on sotilaallisella pelotteellaan korottaa kynnystä Venäjän asevoiman käytölle Suomen lähi­alueilla. Sitä ei edes Nato-jäsenyys muuttaisi.

Tämä ei tarkoita, ettei nykyisessä asevelvollisuudessa ole säädettävää. Risto Siilasmaan johtaman työryhmän vuonna 2010 laatiman raportin myötä yleinen asevelvollisuus asettui tarkoittamaan, että kunkin ikäluokan miehistä noin 70 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen. Luku voi olla pienempikin. Ja jos naisista tulee asevelvollisia, prosenttiluvut muuttuvat varmasti.

HS: Pääkirjoitus 30.5.18

Kansalaispalvelus on kaunis mutta tarpeeton ajatus – todellinen ongelma on se, että asevelvollisuus koskee vain miehiä

lauantai, toukokuu 26th, 2018

Kansalaispalveluksella haetaan mutkikasta ratkaisua yksinkertaiseen asiaan. Ongelmaan on olemassa tehokkaampi ratkaisu.
Tilaajille
Naisten vapaaehtoista asepalvelusta valmisteltiin 1990-luvun alussa. Elisabeth Rehn (r) toimi tuolloin puolustusministerinä.
Naisten vapaaehtoista asepalvelusta valmisteltiin 1990-luvun alussa. Elisabeth Rehn (r) toimi tuolloin puolustusministerinä. (KUVA: Mika Ranta HS)
Jarmo Huhtanen HS

Julkaistu: 26.5. 2:00 , Päivitetty: 26.5. 6:05

Keskustelu kansalaispalveluksesta putkahtaa aina silloin tällöin julkisuuteen. On helppo ymmärtää miksi, koska pohjimmiltaan siinä on kyse tärkeästä yhteiskunnan perusarvosta: miesten ja naisten tasa-arvosta.

Miehiä ja naisia yhtäläisesti koskevan kansalaispalveluksen on ajateltu poistavan asevelvollisuutta koskevan epäkohdan.

Suomessa pakollinen asevelvollisuus koskee vain miehiä. Miesten ja naisten oikeudet ja velvollisuudet eivät voi kuitenkaan enää poiketa toisistaan näin merkittävässä asiassa.

Kansalaispalveluksesta on helppo puhua. Se on kaunis ja jopa idealistinen ajatus yhteisen hyvän eteen tehtävästä työstä. Ei ole kuitenkaan mitään yksimielisyyttä siitä, mitä kansalaispalveluksella tarkoitetaan. Maailmaltakaan ei löydy valmiita malleja.

Tuorein kansalaispalvelusta koskeva esitys julkistettiin keskiviikkona, kun entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin (r) ajatushautomo Bank of Ideas julkisti oman mallinsa keskustelun pohjaksi.

Esityksen sisältö on tiivistetysti se, että koko ikäluokka eli kaikki miehet ja naiset käskettäisiin kutsuntoihin. Puolustusvoimat valitsisi sitten sieltä haluamansa joukon asepalvelukseen.

Loput osallistuisivat niin kutsuttuun varautumispalvelukseen tai vaihtoehtoisesti maksaisivat enemmän veroa.

Varautumispalvelussa annettaisiin koulutus erilaisiin ei-sotilaallisiin uhkiin ja se korvaisi nykyisen siviilipalveluksen.

Rehnin ajatushautomon ehdotuksessa on sama perustavanlaatuinen vika, joka koskee muutakin aihepiirin keskustelua: kansalaispalvelukselle ei ole aitoa kysyntää.

Kansalaispalvelusta ei tarvita.

Asevelvollisuus on katsottu poliittisesti välttämättömyydeksi vähäväkisessä maassa, jolla on suuri pinta-ala ja vaarallinen sijainti. Asevelvollisuusjärjestelmä on tietyissä tilanteissa tehokkaampi tapa lisätä turvallisuutta kuin puhdas ammattiarmeija. Tätä on tieteellisesti tarkastellut esimerkiksi kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen turvallisuusgradientti-käsitteen kautta.

Kansalaispalvelusta suorittaville nuorille suunniteltuja tehtäviä hoitavat Suomessa rauhan aikana viranomaiset ja esimerkiksi kolmas sektori. Kriisiaikana suurin osa kansasta jatkaa normaalisti työtään ja takaa siten yhteiskunnan toimivuuden jatkuvuuden.

Suomi ei todellisuudessa tarvitse raskasta ”kansalaisia osallistavaa” kansalaispalvelusta, vaikka se ajatuksellisesti voisi kiehtoakin.

Suomi tarvitsee jotain muuta.

Suomi tarvitsee tasa-arvoisen asevelvollisuuden. Kun asevelvollisuus koskee molempia sukupuolia samalla tavalla, niin tasa-arvo-ongelma ratkeaa itsestään. Ei tarvitse keksiä kiertoteitä.

Puolustusvoimilla on tapana korostaa, että maanpuolustus on kaikkien asia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki naiset haluttaisiin asepalvelukseen.

Syynä on se, että Suomen sodan ajan armeija ei tarvitse lisää väkeä. Miehiä koulutetaan niin paljon, ettei kaikille ole osoittaa sodan ajan sijoitusta. Monet reserviläiset purnaavat jo nyt, koska eivät saa kaipaamiaan kertausharjoituskäskyjä.

Puolustusvoimilla ei ole myöskään budjetissa rahaa kaksinkertaistaa koulutettavien määrää. Armeijan lisärahoitus on tunnetusti aina kiven takana.

Koulutettavien varusmiesten määrä voitaisiin toki pitää nykytasolla sukupuolineutraalin asepalveluksen aikana. Se tarkoittaisi sen myöntämistä, että Suomessa siirryttäisiin valikoivaan asevelvollisuuteen. Puolustusvoimat haluaa välttää sitä loppuun asti.

Kenraalien kauhukuvissa valikoivan asevelvollisuuden epäillään romahduttavan järjestelmän, jonka katsotaan palvelevan tarkoitustaan. Epäily paljastaa hyvin, kuinka syvästi puolustushallinnossa todellisuudessa uskotaan juhlapuheissa korostettuun maanpuolustustahtoon.

Käytännössä Suomessa on jo nyt valikoiva asevelvollisuus. Nykyisistä parikymppisistä miespuolisista ikäluokista noin kolmasosa ei käy enää armeijaa. Asia uskalletaan jo sanoa ääneen, mutta siitä ei mielellään puhuta.

Elisabeth Rehnin ajatuspajan raportissa on keskustelun pohjaksi hyviä huomioita. Siellä muistutetaan muun muassa sellaisesta kansantalouden peruskäsitteestä kuin vaihtoehtoiskustannus.

Varusmies- tai kansalaispalvelusta suorittavan ikäluokan hinta Suomelle ei ole luettavissa valtion budjettikirjasta, vaan siinä pitää huomioida se, mitä menetetään, kun he eivät ole mukana tuottavassa toiminnassa. Tämän ymmärtäminen on monille hyvin vaikeaa.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaukko kun veikkaa, että tasa-arvon tie on Suomen tie myös maanpuolustuksessa. Sen ”osallistavampaa” tapaa kansalaisten palvelukseen on vaikea keksiä.

Jarmo Huhtanen HS. 26.5.2018