Archive for the ‘Muut julkaisut’ Category

Hallitusohjelmassa hyvin vähän konkreettista asiaa koskien asevelvollisuuden uudistamista

tiistai, kesäkuu 21st, 2011

Alla olevat 2 kappaletta hallitusohjelmassa liittyvät asevelvollisuuteen:

Suomi painottaa myös naisten osallistumista kriisinhallintaan ja rauhanrakennukseen. Suomi pyrkii edistämään vahvasti YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti naisten ja tyttöjen asemaa aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa. Suomi panostaa voimakkaasti siviilikriisinhallintaan, ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään.

Yleistä asevelvollisuutta kehitetään Siilasmaan raporttiin tukeutuen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia tarkastellaan osana puolustusvoimauudistusta. Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimauudistus toteutetaan noudattaen hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen

sunnuntai, tammikuu 23rd, 2011

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen:

10.12.2010 8:49

Jyrki Räikkä

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Jyrki Räikkä
Helsingin Sanomat

Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

”Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa.”

Koulutus- ja työurien keskeyttäminen varusmiespalveluksen ajaksi on ristiriidassa kaikkialla jyräävän tehokkuusajattelun kanssa, arvioi tutkija Markku Jokisipilä.

”Maailma ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Määrä ei korvaa laatua, eikä resursseja kannata tuhlata tykinruoan kasvattamiseen.”

Ammattiarmeija ajaisi saman asian eikä sitoisi epämotivoituneita nuoria lähes vuodeksi, vertaa toimittaja Katja Boxberg.

Yleistä asevelvollisuutta pitää nyky-Suomessa tarpeettomana 51 prosenttia ja tarpeellisena 43 prosenttia HS-raadin vastaajista. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusimmassa haastattelututkimuksessa 63 prosenttia kansasta oli yhä yleisen asevelvollisuuden kannalla, mutta sen kannatus oli pudonnut edellisvuodesta 10 prosenttiyksikköä.

Sodankäynti on nykyään eksperttien hommaa, lausahtaa kirjailija Kaari Utrio.

”Suurta maa-armeijaa ei tarvita edes tykinruuaksi. Modernissa sodassa se osa kuuluu siviileille.”

Yleinen asevelvollisuus heittää kirjoituspöytien ja myymälätiskien takaa huonosti varustetun reserviläisjoukon motorisoitua ammattiarmeijaa vastaan, maalailee professori Kari Enqvist. Päätoimittaja Maria Pettersson kehittäisi Suomen puolustusta niin, että ”siitä vastaavat huippuvälinein varustetut huippuammattilaiset, ei lauma pakotettuja teinejä”.

Asevelvollisuusarmeija on yksi maailmanhistorian tuhoisimmista keksinnöistä, tuomitsee tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Käytännössä Suomessa ei ole nytkään yleistä asevelvollisuutta, väittää kirjailija Arno Kotro ja viittaa palveluksesta vapautettujen miesten suureen määrään.

”Koko ikäluokasta, naiset ja miehet yhteen laskettuna, ase- tai siviilipalveluksen suorittaa enää noin kolmasosa.”

Tutkija Anu Kantola suosisi valikoivaa tai vapaaehtoista asevelvollisuutta. ”Ei ole mitään näyttöä siitä, että armeija nostaisi maanpuolustustahtoa, estäisi syrjäytymistä, parantaisi johtajuutta tai parantaisi sosiaalisuutta.”

Vain miehiä koskevalle ase- tai kansallisuusvelvollisuudelle ei ole perusteita, tyrmää toimittaja Minna Lindgren. Häntä huvittavat puheet armeijasta johtajakouluna.

”Nykyiseen työelämään saa parhaan johtajakoulun pitämällä pari vuotta hoitovapaata.”

Suomalaiset ovat soturikansaa, ja asevelvollisuuden takia useimmat suomalaismiehet osaavat käsitellä asetta. Kansanarmeijan puolustamaan maahan ei kannata hyökätä, vakuuttaa tutkija Antti Alanen. Hän uskoo hyvän sotilaskoulutuksen tarjoavan myös tehokasta väkivallan vastaista oppia.

”Nuori mies on usein luonnoltaan aggressiivinen, ja se, että valtio uskoo hänelle armeija-aikana henkilökohtaisen aseen, on ollut miehen sosiaalistumisen tärkeä symbolinen vaihe.”

Asevelvollisuus auttaa nuoria irtautumaan kodistaan ja huolehtimaan itsestään, uskoo professori Kari Uusikylä.

”Baarissa viihtyvät laiskimukset pitää opettaa aikuisten tavoille mahdollisimman kaukana kotoa, sivareina tai sotilaina.”

Suomessa yleinen asevelvollisuus on kasvanut geeneihimme ja yhteiskunnan rakenteisiin, määrittelee professori Seppo Zetterberg.

Asevelvollisuutta on perusteltava puolustustarpeilla eikä kansalaiskasvatuksella, tähdentää päätoimittaja Matti Kalliokoski.

”Sosiaalisten rajojen ylittämiseen ja kansalaistaitojen oppimiseen paras paikka on peruskoulu.”

Asevelvollisuus on saman ajan tuote kuin oppivelvollisuus, rinnastaa professori Aki-Mauri Huhtinen. Hänen mielestään myös kansallisvaltioon kiinteästi kuuluvia oppi- ja verovelvollisuutta tulisi arvioida uudelleen, jos asevelvollisuus lakkautetaan.

Asevelvollisuuteen perustuva armeija on yhä tarpeellinen, sanoo rockmuusikko A. W. Yrjänä.

”Joka kuvittelee, että sotilaallisten konfliktien aikakausi Euroopassa on ohi, ole ei oppinut historiasta yhtään mitään.”

Pitkän itärajan vuoksi sotaa käydään Suomen maaperällä ennemmin tai myöhemmin, toteaa kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Amatööriarmeijan kykyjä ei pidä väheksyä, korostaa professori Matti Wiberg.

”Afganistanissakin paikalliset resupetterit pitävät maailman mahtavimpia armeijoita pilkkanaan vuosikymmenestä toiseen.”
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Mielipiteitä kaikkia koskevasta kansalaispalvelusta

perjantai, joulukuu 11th, 2009

Alla on www.oikeusvaivelvollisuus.fi sivuilla kaikkia suomalaisia koskevaan kansalaispalveluun liittyviä kommentteja. (vastausvaihtoehto ”C” joulukuun kysymykseen).

Asevelvollisuus on erittäin hyvä ensiaskel aikuisuuteen monelle nuorelle miehelle. Soisin tämän oikeuden hyvin mielelläni myös kaikille naisille, tosin heille tasa-arvonkin nimissä suosittelen uudistettua kansalaispalvelusta, jota nykymuotoinen siviilipalveluskin voisi alkaa muistuttaa.

Jokainen on velvoitettava suojaamaan yhteisömme jäseniä sukupuolesta riippumatta. Jokaiselle löytyy kykynsä mukaista tekemistä aseellisessa palvelussa eri muotoineen tai suojaus-, huolto-, hoiva-, ym. tehtävissä. Nykyisen siviilipalveluksen vähimmäisajan pituinen palvelu vaikka hoitolaitoksessa antaa oikeaa kuvaa elämästä ja käytännön osaamista perusasioihin. Toteuttamisen mallit haetaan nykypäivästä ja tulevaisuutta varten, uhkakuvien perusteella. Näistä vain yksi on aseellinen hyökkäys tavoitteena maan alistaminen hyökkääjän valtapiiriin. Juuri koettu pandemia antaa kuvan yhteisömme haavoittuvuudesta ja kansalaisten kyvystä mukautua poikkeavaan tilanteeseen, jota ei ratkaista viranomaisia ja päättäjiä ”vastuuttamalla”, eikä kyynärpäätaktiikalla jonoissa. Kansalaiskoulutus, -palvelu tai muu vastaa termi voisi olla asevelvollisuutta parempi luomassa oikeaa mielikuvaa tavotteesta.

Itselleni armeija antoi lisää itseluottamusta ja opetti tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ainakaan minusta se paikka ei tehnyt mitään sotahullua kuten armeijaa vastustavat mielellään väittävät. Päin vastoin, sain käsityksen mitä sota voisi olla ja toivon, ettei sitä tarvitsisi kokea. Ymmärrän silti, että tarvittaessa maata pitää puolustaa ja sitä ei tee kukaan muu kuin suomalainen itse. Myös naisten osallistuminen on tärkeää, koska kotirintaman pitää kestää myös ja kriisiaikana on varmasti tarjolla muitakin kuin taistelutehtäviä. Viime sotien aikana naiset tekivät korvaamatonta työtä ja ilman sitä puhuisimme nyt Venäjää.

Varusmiespalvelus on omasta mielestäni hyödyllinen sekä tarpeelliinen. Nuoren ihmisen identiteettiä vahvistaa kyky selvitä vaikeista oloista ja varusmiespalvelus luo kaikenlaiset esteet ja mielipiteet ylittävää yhteenkuuluvuutta sen käyneiden kesken. Naiset ovat olleet tällaista yhdistävää ja kansallista sekä keskinäistä yhdistävyyttä vailla. Nykyajan yhteiskunnassa vain muutamissa kodeissa enää opetetaan suuressa määrin kädentaitoja tai yleisä toimintataitoja. Näinpä Näkisi naisillekin hyvänä kehityksen alueena velvollisuuden opetella olemaan yhdessä muiden kanssa tekemässä asioita yhteisen edun nimissä. Armeija on fyysisen vaativuutensa monelle nuorelle tytölle liikaa puhumattakaan seksuaalisen jännittyneisyyden tuomista ongelmista, joita syntyy, kun nuoret miehet ja naiset olisivat samoissa tiloisssa jatkuvasti. Vanhan lottakoulutuksen kaltainen maanpuolustushenkinen ja armeijan tavoin yhteiskunnan hyväksi toimiva tapa antaa yhteenkuuluvuutta naisille sikäli mielekkäällä tavalla, että koulutus antaisi armeijan tavoin sen käyneille monenlaisia valmiuksia toimia paljon pystyvämpänä yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi saavutetaan valtavia hyötyjä myös ajatellen kriisitilannetta, jossa asevelvollisuuden perimmäinen tarkoitus otetaan käyttöön kutsuina rintamalle. Tällöin normaalin elämän, kodin, ruuan, terveydenhuollon ja armeijan tukeminen jää huomattavasti harvempien vastuulle. Näistä vastuullisista suuri osa on näitä nuoria naisia, joten kaikki koulutus ja henkinen valmius tilanteeseen tulevat tarpeeseen todella paljolti.

kaikille riittää tehtäviä isänmaan puolutamisessa ja varautumisessa. Ensiapu, siltavartioinnit, linnoitustyön suunnittelut ja toteuttaminen, varusteiden korjaaminen ja tekeminen, viestintätehtävät ja lukemattomat erilaiset suojelutehtävät. Yhteinen vuoden mittainen koulutus koko ikäluokalle 19-20 v. yhdistäisi nuorisoa ja kansaa. terve kilpailu koulutuksen laajuudesta toisi kaikkien vahvuudet esille koulutuksessa, jokaista kehitettäisiin hänenn vahvuuksiensa mukaisiin tehtäviin.

Esitevihkonen

maanantai, kesäkuu 8th, 2009

Linkki:

http://kansalaispalvelu.fi/pmwiki/index.php/Media/Materiaali

LAKISÄÄTEINEN KANSALAISPALVELU

Lain velvoittama kansalaispalvelu miehille ja naisille antaisi nuorille oikeutuksen täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Sen voisi suorittaa varusmies- tai siviilipalveluna. Se voisi käsittää valinnaisia tehtäviä, hoivatehtäviä lasten ja vanhusten päiväkerhoissa, kotiavustajan tehtäviä vammaisten parissa ja ympäristön hoitoa. Palveluun sisältyisi edeltävä koulutusjakso kansalaistaidoissa sekä valmennusta kurssikeskusten yhteyteen sijoitettavissa lasten ja vanhusten päiväkodeissa.

Kansalaispalvelu torjuisi uusavuttomuutta ja syrjäytymistä, edistäisi nuoren ikäluokan yhteisöllisyyttä ja kehittäisi käden taitoja sekä kansalaisten tasa-arvoa.

Työllisyys paranisi ja kansalaispalvelu edistäisi sukupuolten tasa-arvoa. Kurssikeskuksia voitaisiin perustaa valtion ja kunnan käyttöä vaille jääviin rakennuksiin: kouluihin ja kasarmeihin, asuin- ja kerrostaloihin.

Kansalaispalvelukeskukset elävöittäisivät maaseutua monin tavoin mm. tarjoten avustavaa työvoimaa lähiympäristössä. Työllistetyiksi tulisivat peruskoulun ja lukion päättäneet nuoret sekä peruskoulun keskeyttäneitä, joiden syrjäytymisvaara on suuri.

EHDOTUS LAKISÄÄTEISEKSI KANSALAISPALVELUKSI

Johdanto

Kansalaispalveluun liittyviä tekijöitä käsitellään seuraavissa laeissa:

Laki Suomen hallitusmuodon muuttamisesta 1995/969 II:5.§ – 16.a§

Oppivelvollisuuslaki 1921

Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 (muutettu 30.12.1991/1728, 7a luku:

Aseeton palvelus 36a§ ja 36b§)

Siviilipalveluslaki 30.12.1991/1723 1-5§§

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 17.2.1995/194 1-3§§

Puolustustilalaki 22.7.1991/1083 IV luku 30§

Valmiuslaki 22.7.1991/1080 III luku 9§, IV luku 21§ ja 23§

Pelastuslaki 13.6.2003/468

Lait pyrkivät takaamaan kansalaisten perusoikeudet ja turvallisuuden sekä varmistamaan yhteiskunnan toimivuuden kaikissa oloissa.

Historiallista taustaa

Monet järjestöt ovat pyrkineet edistämään kansalaispalvelua, näistä mainittakoon:

Maanpuolustusjärjestöt

Sotilaskotijärjestö

Punainen Risti, maailmanlaajuinen ja ainoa, joka sukupuoleen katsomatta on antanut koulutusta moninaisten kriisien hoitoon

Naisten Työvalmiusliitto (31 järjestöä)

Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1940-luvulla

Naisten Valmiusliitto

Marttaliitto

Suomen partiolaiset

Naisten vapaaehtoinen työpalvelu toteutettiin käytännössä vuosina 1941-1945, maan eri puolilla oli 24 työpalvelukeskusta. 1451 nuorta naista toimi kuusi kuukautta työpalvelussa. He suorittivat kodinhoitotehtäviä sosiaalisin perustein valituissa perheissä. Jatkosodan aikana työtytöt osallistuivat karjalaisen siirtoväen auttamiseen, evakuoitujen lasten hoitamiseen, sadonkorjuuseen ja kotiinsa palaavien karjalaisten asumusten siivoamiseen. Työtytöt olivat 17-20 -vuotiaita naisia eri yhteiskuntaluokista. Työpalvelua on toteutettu monissa Euroopan maissa.

Ehdotus

Suomessa toteutetaan kumpaakin sukupuolta koskeva kansalaispalvelu lakisääteisenä. Kansalaispalvelun kutsuntaikä olisi sama kuin asevelvollisten.

Kansalaispalvelun voi suorittaa joko asevelvollisena tai siviilityössä, esimerkiksi ympäristönhoidossa, sosiaalipalveluna päivä- ja hoivakodeissa, sairaaloissa, pakolaiskeskuksissa, suurkeittiöissä, kotiavustajana tai muussa, esimerkiksi kriisiaikoina ajankohtaiseksi tulevassa työssä.

Kansalaispalveluun sisältyy kahden kuukauden pituinen koulutusjakso käsittäen perehtymistä kansalaistietoihin ja –taitoihin, yhteiskuntatietoa, pelastuspalvelua, ensiapua, lastenhoitoa, vanhusten hoivaa sekä liikuntaa. Kansalaispalvelun suorittamisesta annetaan todistus.

Kurssikeskukset voidaan sijoittaa kouluihin ja laitoksiin. Ne työllistäisivät myös vakinaista henkilökuntaa.

Perusteluita

Perustuslain tarkoittamat oikeudet kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä toteutuvat, kun vain miehiä koskevan asevelvollisuuden rinnalle tulee sukupuoleen katsomatta koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelu.

Näin saavutettaisiin seuraavat edut:

- työllistyminen paranee

- nuorten sopeutuminen yhteiskuntaan helpottuu ja syrjäytyminen vähenee

- yhteisöllisyys ja yhteiskuntavastuu kehittyvät

- ammatinvalinta helpottuu

- kansalaispalvelu koskisi myös erityisryhmiä

- kansalaisten eriarvoisuus vähenee

- kansalaisten valmiudet kriisiaikojen tehtäviin paranevat

Kirjallisuutta

Arbeitsdienst in 13 Staaten, Probleme und Lösungen. Zürich 1937

Kenneth Holland. Vereinigte Staaten von Amerika. Die ”Civilian Conservation Corps Camps” (CCC). Em. teoksessa Arbeitsdienst in 13 Staaten, 133-142.

Margit Borg-Sundman, Uusia uria aukomassa. Sivut 216-245. 1969.

Müller-Brandenburg. Ajatuksia työpalvelusta. Suomentanut Antero Manninen, WSOY, Helsinki 1942.

Naisten aseet. Suomalaisena naisena talvi- ja jatkosodassa. Toimittaneet Riikka Raitis ja Elina Haavio-Mannila, WSOY, Helsinki 1993.

Mirja Satka. Sota-ajan naiskansalaisten ihanteet naisjärjestöjen arjessa. Teoksessa Naisten hyvinvointivaltio, toimittajan Anneli Anttonen, Lea Henriksson ja Ritva Nätkin. Vastapaino, Tampere 1994.

Työtytöt. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945. Anna-Liisa Sysiharju, Kylli Pihlajamäki, Inga-Brita Castrén, Helmi-Riitta Honkanen. Edita, Helsinki 1997

Video: Työ kutsuu tyttöjämme 1941. Suomi-Filmi Oy

Painamattomat lähteet (Kansallisarkisto / Margit Borg-Sundmanin kokoelma)

Paula Hirstiö-Snellman. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Tiivistelmä 24.4.1992)

Paula Hirstiö-Snellman. Nuorten naisten kansalaisvalmennus. (Tiivistelmä 24.4.1992)

Kylli Pihlajamäki. Näkökohtia kansalaisvalmennuksen toteuttamisen tarpeesta.

Yhteenveto Kansalaisvalmennuskokeilusta ja siihen liittyneistä tutkimuksista. Suomen naisjärjestöjen Keskusliiton Kansalaisvalmennuskomitea, (Margit Borg-Sundman & Marjatta Forssén) Helsinki 25.2.1968.

Espoossa tammikuussa 2009

Eini Laakkonen Leea Rauvala

MML, PHD agronomi

Kuopio Espoo

Kuvitus: Helmiriitta Honkanen

graafikko, TaM

Espoo