Archive for the ‘Toteutusmalleja’ Category

REISKA JA LIISA TURVALLISUUSKOULUTUKSEEN

tiistai, marraskuu 10th, 2009

Miehiä koskeva pakollinen asevelvollisuus syrjii miehiä ja naisia. Sen vaikutukset ulottuvat armeija-aikoja pidemmälle, niin työllisyysasteeseen kuin vanhemmuuteenkin. Lisäksi asevelvollisten poissaolo työelämästä maksaa vuodessa miljardin euron edestä menetettyjä työtunteja.

Suomen asevelvollisuusarmeija on Euroopassa poikkeus. Koko miesikäluokalle pakollinen asevelvollisuus on lisäksemme käytössä vain Kreikassa, Kyproksessa ja Turkissa. Suuren asevelvollisuusarmeijan tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen nykyisessä turvallisuusympäristössämme. Nykyuhkiamme, kuten hauraita valtioita, terrorismia, rajat ylittäviä ympäristökatastrofeja tai terveysriskejä, ei massa-armeijalla torjuta. Uusi turvallisuusympäristömme edellyttää turvallisuuden valtavirtaistamista.

Kaikille pakollisella asepalveluksella tasa-arvo-ongelmia ei pidä ratkaista, sillä jo nyt väkeä koulutetaan enemmän kuin tarvitaan. Pakon sijaan haluan nostaa keskusteluun mallin, joka lisää niin miesten kuin naistenkin mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisesti Suomen turvallisuuden edistämiseen.

Vapaaehtoinen ja sukupuolesta riippumaton turvallisuuskoulutus tarkoittaa, että kaikille tarjotaan mahdollisuus osallistua monipuoliseen ja kestoltaan vaihtelevaan koulutusvalikoimaan. Henkilö voisi valita vaikkapa ympäristöturvallisuuskoulutuksen tai viestintäturvallisuuskoulutuksen oman mielenkiintonsa ja osaamisensa perusteella. Muita koulutuslinjoja olisivat esimerkiksi aseellinen maanpuolustus, siviilikriisinhallinta, terveys- ja lääkintähuolto, kehitysyhteistyö, elintarviketurvallisuus sekä rauhanturvaamistehtävät eri muodoissaan.

Turvallisuuskoulutuksen voisi suorittaa 19–29-vuotiaana oman elämäntilanteen kannalta sopivana ajankohtana. Oman osaamisen ja kiinnostuksen pohjalta valittu koulutusohjelma takaa koulutettavien korkean motivaation.

Tavoitteena on turvata riittävät resurssit laajan turvallisuuskäsitteen vaatimiin tehtäviin sekä rauhan että kriisin aikana. Vapaaehtoisen palveluksen houkuttelevuus voidaan taata laadukkaalla ja monipuolisella koulutuksella sekä kohtuullisella päivärahalla. Turvallisuuskoulutukseen saataisiin mukaan myös heitä, jotka nykyään putoavat asevelvollisuusjärjestelmästä esimerkiksi fyysisistä syistä.

Kaikille yhtäläinen vapaaehtoinen turvallisuuskoulutus poistaa nykyiseen asevelvollisuuteen liittyvät tasa-arvo-ongelmat. Se lisää sekä miesten että naisten oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia, kuten perustus- ja tasa-arvolakimme edellyttävät. Lisäksi naisten suhteellinen osuus rauhanturvatehtävissä voisi lisääntyä, kuten YK:n päätöslauselmakin meitä velvoittaa.

Kari Uotila

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan TANE:n Miesjaoston puheenjohtaja

Vasemmistoliiton miespoliittisen ohjelmatyöryhmän vetäjä

Kansalaispalvelumalli

keskiviikko, lokakuu 21st, 2009

EHDOTUS KANSALAISPALVELUN TOTEUTTAMISEKSI

  • Kansalaispalvelu koskee kaikkia Suomen kansalaisia
  • Kansalaispalvelun voi suorittaa varusmies- tai yhteiskuntapalveluna
  • Kansalaispalvelun suorittaneet maahanmuuttajat saavat kansalaisoikeudet
  • Kansalaispalvelua edeltää kaikille pakollinen yhden kuukauden kestävä kansalaisosaamiskoulutus
    • koulutus sisältäisi hoiva-, pelastus-, ympäristönsuojelu-, ym. yhteiskunnalle tärkeätä opetusta, kuntourheilua, maahanmuuttajille kieli- ja kulttuuriopetusta
    • koulutus lisää yhdessäolotaitoja, vähentää varusmiespalvelukynnystä (vrt. keskeyttäneiden määrä)
  • Kansalaispalvelun voi suorittaa eri pituisina jaksoina 18-64 ikävuoden aikana; kansalaispalvelu muodostuu yhden kuukauden osaamiskoulutuksen lisäksi yhteensä 6-12 kuukautta kestävistä suoritteista
    • 1. jakso on pitempikestoinen; myöhempiä jaksoja voi suorittaa joustavasti sekä varusmies- että yhteiskuntapalveluina
    • jaksoina suoritettu palvelu mahdollistaa teknologisen kehityksen (uusi aseteknologia, uudet pelastus tai hoivalaitteet jne.) sekä organisatorisen kehityksen seurannan
    • koulutus ja elämänkokemus voidaan hyödyntää (nopeasti muuttuvan IT-teknologian jatkuva opettaminen vanhemmille ikäluokille, armeijan johtamiskoulutuksen hyödyntäminen, oman erikoisalan osaamisen hyödyntäminen kriiseissä ja isoissa katastrofeissa: flunssaepidemiat, öljyvahingot, globaalit tietokonemurtautumiset, jne.)
    • kansalaisten kunnon jatkuva ylläpito 18-64 vuoden välissä vähentää terveydenhoitokuluja
    • kansalaisvelvoitejaksojen suorittaminen tuo kiireiseen työelämään hengähdystaukoja
    • aktiivielämän pituinen kansalaisuuspalvelu lisää yhteisöllisyyttä – ”yhteisöllisyys läpi elämän”
    • kansalaispalvelun kautta parannetaan huononevaa vanhustenhoidon tilannetta
  • Yhteiskuntapalvelun voi suorittaa kaikkien ministeriöiden alaisissa yksiköissä
  • Yhteiskuntapalveluisäntäorganisaatioiksi kelpuutetaan vain valittu joukko hoiva-, pelastuspalvelutoimijoita, kansalaisjäjestöjä, vapaaehtoistoimijoita (sydän-, kuulonhuolto- ym. järjestöjä)
  • Kaupalliset hoiva-, pelastus- ym. toimijat voivat anoa yhteiskuntapalvelusuoritteita, jolloin kansalaispalvelutoiminta ei vaaranna kilpailua