Archive for the ‘Lehtiartikkelit’ Category

Suomen kokonaisturvallisuuteen perustuva malli on kansainvälisesti arvostettu.

perjantai, huhtikuu 8th, 2011

Puolustuksen uudistus vaatii kipeitä päätöksiä

Rauhan ajan rakenteita on voitava keventää, sodan ajan vahvuutta pienentää ja toimintatapaa kehittää.

8.4.2011 3:00 | Kommentit

Arto Räty Kirjoittaja on puolustusministeriön kansliapäällikkö ja kenraaliluutnantti.

 

Päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnissa ”Kohti uutta armeijaa” (HS 6. 3.) annettiin monipuolinen kuva puolustuksen uudistuksesta. Kirjoittajan analyysi ulottui jopa syvemmälle kuin puolustushallinnon sisäinen valmistelu. Yksityiskohtaisia suunnitelmia Puolustusvoimien tulevaisuudesta ei ole vielä tehty.

Newsweek-lehti valitsi viime syksynä Suomen maailman parhaaksi maaksi asua. Korkea koulutuksen taso, toimiva demokratia ja turvallinen yhteiskunta ovat seikkoja, joita arvostettiin. Tätä yhteiskuntaa pidämme puolustamisen arvoisena.

Suomi on EU:n reunavaltiona mielenkiintoisessa tilanteessa. EU-maiden puolustuspolitiikassa pyritään tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön, yhteishankintoihin ja vanhojen rakenteiden purkamiseen. Keskeisenä syynä on resurssien väheneminen.

Asevoimien tehtävissä ykkössijalle on noussut kriisinhallinta. Samaan aikaan idän suunnalla Venäjä, Kiina ja Intia lisäävät puolustusmenojaan ja kasvattavat asevoimiensa tehoa, eikä kriisinhallinta ole niiden asevoimien ykköstehtävä.

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta historia – valitettavasti myös lähihistoria muualla maailmassa – on opettanut, että tilanne voi muuttua nopeasti. Uskottava puolustus on kuin tuolin selkänoja: on mukavampi istua, kun tietää, että tarpeen tullen on jotain, mihin nojata. Puolustuksen tärkein tehtävä on estää Suomea joutumasta sotilaallisen uhan tai toiminnan kohteeksi.

Kokonaismaanpuolustuksen periaatteiden mukaisesti puolustus tukee muuta yhteiskuntaa monin eri tavoin, esimerkiksi antamalla satoja kertoja vuodessa virka-apua muille viranomaisille. Suomen kokonaisturvallisuuteen perustuva malli on kansainvälisesti arvostettu.

Voimme olla ylpeitä yhteiskuntaamme yhdistävästä, asevelvollisuuteen perustuvasta puolustuksesta, joka vastaa haasteisiin joustavasti – ja tiukan paikan tullen puolustaa Suomea sotilaallisesti. Puolustushallinto kiinnittää erityistä huomiota yhteiskuntaa hyödyttävään ja asevelvollisia motivoivaan koulutukseen. Lisäksi selvitämme kodinturvajoukkokonseptia, joka voisi tarjota lisäarvoa yhteiskunnalle ja uusia tehtäviä reserviläisille.

Suomen puolustuksella on edessään rauhan ajan suurin uudistus. Toiminnan kustannukset kasvavat nopeasti. Puolustusmateriaalia poistuu käytöstä tällä vuosikymmenellä massoittain. Samalla materiaalin elinkaarikustannukset kasvavat. Kaikkea poistuvaa materiaalia ei pystytä korvaamaan uudella, vaikka hankinnoissa otetaan huomioon myös muista maista vapautuva materiaali.

Puolustushallinto on jo pitkään tehnyt erilaisia sopeuttamistoimia. Olemme vähentäneet varusmiesten maastoharjoitusten määrää sekä lentokoneiden ja alusten käyttöä. Monissa kustannustehokkuutta lisäävissä toimissa Puolustusvoimat on valtionhallinnon edelläkävijä. Esimerkkejä ovat tietohallinnon uudistukset sekä kumppanuus ja verkostoituminen yksityisen sektorin kanssa.

Toimintaa ei voida kuitenkaan enää supistaa ilman sotilaallisen osaamisen vähenemistä ja asevelvollisten koulutuksen romahtamista. Juustohöylän aika on ohi. Jokainen käsittää, että varusmiehenä hankittu osaaminen säilyy ainoastaan, jos edes joskus voi kerrata oppimaansa. Resurssit eivät tulevaisuudessa riitä edes tällaisiin perusasioihin.

Ymmärrämme, että valtiontalous ja työllisyys aiheuttavat poliittisille päättäjille suuria haasteita. Hyvinvointiyhteiskunnassa on puolustuksen ohella monta muutakin tärkeää menokohdetta. On harkittava, miten Puolustusvoimien uudistaminen toteutetaan rasittamatta liikaa valtiontaloutta.

Toimintaa ja rakenteita on uudistettava ennakkoluulottomasti, jopa radikaalisti. Muutos maksaa aluksi, mutta valtiontalouden vaikean tilanteen takia puolustusministeriö ei esitä budjettinsa kasvattamista. Uudistus voidaan toteuttaa, jos vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa päätetty nykyinen resurssitaso säilytetään vuoden 2015 loppuun.

Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaampi puolustusjärjestelmä pääosin jo tulevan hallituskauden aikana. Uudistus olisi voitava toteuttaa puolustuksen ydintoiminnan eli kriisiajan valmiuden lähtökohdista. Rauhan ajan rakenteita on voitava keventää, sodan ajan vahvuutta pienentää ja toimintatapaa kehittää. On luovuttava osasta vanhaa ja samalla rakennettava tarkoituksenmukaista uutta.

Puolustuskyvyn uudistaminen ei ole helppoa. Puolustusvoimien on yhtä aikaa uudistettava ja säästettävä. Helppoja säästökohteita ei ole.

Puolustushallinnossa on jo tänä vuonna pakko turvautua hyvin kipeisiin ratkaisuihin, jotta jatkuvasti kasvussa olevia menoja voidaan nopeasti pienentää. Tämä vaatii toiminnan supistamista joka vuosi kasvavalla vauhdilla.

Uudistuksen toteuttaminen ja välttämättömät sopeuttamistoimet vaativatkin poliittisen johdon vahvaa sitoutumista, koska toimilla on sekä henkilöstöön kohdistuvia että alueellisia vaikutuksia.

Pian valittavan eduskunnan on kyettävä kovista yhteiskunnallisista haasteista huolimatta tekemään vastuullisia, rohkeita ja kokonaisvaltaisia poliittisia päätöksiä, joilla pärjäämme 2020-luvulle asti. Uudistus antaa mahdollisuuden luoda puolustukselle turvattu tulevaisuus.

Tavoitteena on toimia tehokkaammin yhteisen hyvän puolesta, sillä turvallisuus on osa hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo soisi myös naisille yhteiskuntapalveluvelvoitteen

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

Sukupuolten välille balanssi

Ote Ruotuväki-lehden numerosta 10/08

Pauliine Koskelon mukaan suurin muutostarve tasa-arvon saralla on vanhemmuuden kustannusten tasapainottaminen myös miesvaltaistaisille aloille. Hänen näkemyksensä mukaan ei ole reilua, että naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan kohtuuttoman osan vanhemmuuden aiheuttamista kuluista, vaikka kyseisten menojen tulisi olla kaikkien yhteisiä. Menojen jakaminen parantaisi naisten asemaa työelämässä.
Toisaalta Koskeloa huolestuttaa myös miesopiskelijoiden radikaali vähentyminen yliopistomaailmassa.
– Koulutusjärjestelmää pitäisi tasapuolistaa siten, että sukupuolten välillä pysyisi tasapaino yliopistoissa, Koskelo tuumii.
Presidentin mielestä myös kauniimmalle sukupuolelle pitäisi olla jonkin sortin yhteiskuntapalvelus.
– Naisille pakollinen yhteiskuntavelvoite voisi tulla kyseeseen, sillä se tekisi monelle naiselle hyvää, ja Suomen turvallisuuden takaaminen on nykyisin muutakin kuin sotilaallista puolustamista, kuten maanpuolustuskurssit ovat osoittaneet. Jos naisille olisi aikanaan ollut jonkinlainen yhteiskuntavelvoite, olisin osallistunut erittäin mielelläni, presidentti vakuuttaa.

Asevelvollisuus vai yhteiskuntapalvelu?

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

10.9.2010 15:51Vihreät esittävät armeijamme reservin supistamista 75 000-150 000 henkeen valikoivalla asevelvollisuudella. Halukkaita mallin armeijaan varmasti riittäisi, mutta valikoivuudella asevelvollisuuden tehtävä eri kansanryhmien miespuolisia jäseniä yhdistävänä kytköksenä romuttuisi. Muutokseen liittyy perustavia ongelmia.

Asevelvollisuusarmeijoita ei luotu vain ulkoisia vihollisia vastaan vaan myös tasoittamaan sisäisiä jännitteitä. Kansalaisarmeija on purkanut valtiojohdon yksipuolista määräysvaltaa sotilaalliseen voimaan. Kun laki samalla kieltää sodankäynnin välineet yksityisiltä tahoilta, se on eräs demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi.

Valikoivuus murentaisi asevelvollisuuden positiivisimman ulottuvuuden, voimankäytön hallinnan hajauttamisen. Jos alle viidennes ikäluokasta saa asekoulutuksen, enemmistö jäisi puolustuskyvyn ulkopuolelle. Puolustusta suunniteltaessa ei voi jättää huomiotta kansan ja armeijan välisen konfliktin mahdollisuutta. Asekoulutuksen valuminen rajatulle joukolle sisältää mielivallan riskin.

Ohjelmassaan vihreät eivät pidä Natoa tarpeellisena. Silti esimerkiksi puolueen presidenttiehdokas Pekka Haavisto on osoittanut myönteisyyttä sotilasliittoa kohtaan. Vihreiden malli olisi Nato-yhteensopiva. Reservin pienentäminen, valikoiminen ja teknistäminen ovat yhtä kuin Naton nykylinja.

Valikoivuudella haetaan myös sitä, että iso osa ikäluokasta siirtyisi aiemmin työelämään. On kyseenalaista, parantaako töiden kiirehtiminen nuorten mahdollisuuksia etsiä paikkansa yhteiskunnassa. Kuinka vihreiden malli edistää ympäristön kannalta kestäviä elintapoja perinteisen palkkatyön ja massakulutuksen kierron sijaan? Entä rauhanaatetta tai aseistariisuntaa?

Malli johtaisi yhteiskunnasta etäännytettyyn armeijaan ja Natoon hakeutumiseen. Se ei tarjoa uusia perusteita Suomen puolueettomuudelle, ei vaihtoehtoa puolustus- tai työvoimapolitiikkaan eikä ulospääsyä kiihtyvästi militarisoituvasta maailmasta.

Puolustuskysymystä voi lähestyä kokonaan toisin. Asevelvollisuuden tulevaisuus voi olla järjestelmä, jossa koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta suorittaa yhteiskuntapalveluksen. Asepalveluksen tasa-arvoisena vaihtoehtona olisi kouluttautuminen siviilikriisinhallinnan reserviksi tai yhteiskunnallisesti hyödyllinen työ julkisella tai kolmannella sektorilla.

Yhteiskunnallinen työ tukisi leikkauskierteessä olevia peruspalveluja ja yhteistä hyvinvointia. Se ehkäisisi julkisen ja kolmannen sektorin alistamista yksityisen sektorin ehtoihin. Nuoret omaksuisivat yhteiskunnallisia taitoja ja tietoja. Rauhanaate voimistuisi, koska yhteiskunnan eteen työskentely näyttäytyisi pelkän asekoulutuksen sijaan yhteisvaurauden rakentamisena ja kehittämisenä.

TERO TOIVANEN tutkija JOONATAN VIRTANEN opiskelija Jyväskylä

Demarinuoret lyhentäisivät siviilipalvelusta ja kehittäisivät asevelvollisuutta kohti kansalaispalvelua

sunnuntai, maaliskuu 27th, 2011

Satakunnan Kansa

 

Demarinuoret vaatii, että siviilipalveluksen kestoa lyhennetään lähemmäksi varusmiespalveluksen keskimääräistä pituutta.

– Esimerkiksi kolmen kuukauden lyhennys 9 kuukauteen nykyisestä 12 kuukaudesta olisi suotavaa, kommentoi Demarinuorten varapuheenjohtaja Sanna Marin.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 9. maaliskuuta Siviilipalvelus 2020 -mietinnön. Se sisältää joukon ehdotuksia siitä mihin suuntaan siviilipalvelusta tulee kehittää.

Demarinuoret huomauttaa, että viimeisimpien tutkimuksen perusteella yhä harvempi suomalainen kannattaa varusmiespalveluksen pitämistä nykyisellään.

– Nyt olisi hyvä aika pohtia nykyisen asevelvollisuusmallin muuttamista kohti yleistä kansalaispalvelusta. Nyt käytössä oleva malli on epätasa-arvoinen, eikä juuri ota huomioon ihmisten omia vahvuuksia ja kiinnostuksia, Marin lisää.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti kantaa asevelvollisuuden ja siviilipalvelun kehittämiseen

maanantai, maaliskuu 7th, 2011

Alla on ote tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 197. maanpuolustuskurssin avajaisissa 7.3.2011. Hän näkee, että sekä asepalveluksessa, että siviilipalveluksessa tulee huomioida paremmin kriisinhallinta ja palvelusmuotojen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös naisten kasvanut kiinnostus turvallisuustehtäviin.

…..

Ote puheesta:

Puolustuksemme on säilyttävä uskottavana. Yleiselle asevelvollisuudelle on perinteisesti ollut laaja kansalaisten hyväksyntä ja tuki. Maanpuolustustahto on pysynyt korkeana. Viimeisimmät tulokset vuosittaisessa kyselytutkimuksessa, jossa selvitetään suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta osoittavat jonkin verran muutoksia suhtautumisessa yleiseen asevelvollisuuteen. Vuonna 2010 yleistä asevelvollisuutta kannatti 63 prosenttia vastaajista, kun luku on muuten koko 2000-luvun ollut yli 70 prosenttia. Vastaavasti valikoivan, ei koko ikäluokkaa kattavan, varusmiespalveluksen kannatus oli viime vuonna kasvanut 16 prosentista 27 prosenttiin.

Mielestäni nämä tutkimustulokset kannattaa huolellisesti analysoida – ja selvittää, onko ilmassa merkkejä suuremmastakin asennemuutoksesta. Samalla kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Uudenlaiset uhkakuvat, nykyaikainen häiriöille aikaisempaa herkempi yhteiskunta ja sietokynnykseltään jossain määrin matalampi väestö on vaativa yhdistelmä. Puolustusvoimien uudistamistyö kannattaisi tehdä yhteensopivaksi siviilipalveluksen kehittämisen kanssa.

Varusmiesten määrä vähenee jo ikäluokkien pienenemisenkin kautta. Toisaalta ihmiset ovat vastuullisia ja haluavat toimia yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti. Muita palvelusmalleja tarvittaisiin täydentämään vähenevää varusmiespalvelusta. Monella nuorella voisi olla hyviä edellytyksiä suorittaa esimerkiksi nykyistä paljon vaativampikin siviilipalvelus. Palvelumuutoksilla olisi todennäköisesti vaikutusta toinen toisiinsa. Tavoitteena tulisikin olla kokonaisturvallisuuden kannalta myönteinen lopputulos.

Palvelusmuotojen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös naisten kasvanut kiinnostus turvallisuustehtäviin. Sukupuolten välinen sekä muu tasa-arvo palvelutehtävissä on sekä minun että puolustusvoimien yhteisenä kiinnostuksen kohteena.

Naisten kiinnostus asepalvluun lisääntynyt

torstai, maaliskuu 3rd, 2011

Katso MTV3:n linkki

www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2011/03/1283052

Puheloinen: Armeijaa käytettävä laajalti yhteiskunnan tarpeisiin

tiistai, tammikuu 25th, 2011

Armeijan henkilöstöä ja kalustoa tulee ”päätehtävän salliessa” käyttää muihinkin yhteiskunnan tarpeisiin, linjasi puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen Helsingissä maanantaina.

Puheloinen sanoi puheessaan 196. maanpuolustuskurssin avajaisissa, että puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan raja-aitoja tulisi laskea nykyisestä.

Puolustusvoimat olisi Puheloisen mielestä nähtävä entistä selvemmin monipuolisesti verkottuneen yhteiskunnan osana, eikä erillisenä osa-alueena.

”Saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat. On selvää, että näihin kysymyksiin paneudutaan huolella myös tulevan puolustusvoimauudistuksen suunnittelussa”, Puheloinen ennakoi.

Nykyisin puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille keskimäärin 400–500 kertaa vuodessa.

Apu liittyy usein valvontaan tai etsintöihin, viestijärjestelmiin, öljyntorjuntaan, vaarallisten aineiden analysointiin, palontorjuntaan, pelastukseen tai raivaustöihin.

Puolustusvoimilta sujuu myös rakentaminen, ensihoito ja evakuointi, maa-, meri- ja ilmakuljetukset, vartiointi, majoittaminen ja huoltopalvelut sekä asiantuntija-apu, Puheloinen listasi.

”Sanalla sanoen, paljon sellaisia suorituskykyjä, joita muilla viranomaisilla ei ole ja joita ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa päällekkäisiksi useille viranomaisille.”

Viime vuoden lopulla päivitetyn yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan puolustusvoimien tulee osallistua lukuisiin yhteiskunnan kannalta strategisiin tehtäviin.

Tällaisia strategiamietinnössä listattuja toimintoja on iso liuta: meripelastustoiminta, hätäkeskustoiminta, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rajaturvallisuus, valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnat, elintärkeä teollisuus- ja palvelutuotanto, asuminen ja rakentaminen, työvoima-asiat, terveysuhat, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito.

”Jo yksistään näihin tehtäviin sisältyy puolustusvoimien yhteistoimintaa kahdeksan eri ministeriön kanssa.”

Artikkeli HS:ssa 25.1. Puheloisen kanta tukee mielestäni hyvin kansalaispalvelun toteuttamista tulevaisuudessa.

Matti Ihamuotila

Häkämies: Kodinturvajoukoista mallia Suomeen

tiistai, syyskuu 7th, 2010

Suomen vapaaehtoista maanpuolustusta tulisi kehittää kodinturvajoukkojen suuntaan, katsoo puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Toiminta säilyisi vapaaehtoisena mutta suhde puolustusvoimiin olisi nykyistä tiiviimpi.

Taustalla on puolustusvoimien edessä oleva rakennemuutos varusmiesikäluokkien ja sodan ajan vahvuuden pienentyessä tulevaisuudessa, mikä synnyttää tilausta vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.

– Kymmenen vuoden päästä varuskuntarakenne ei ole yhtä kattava kuin nykyisin. Vapaaehtoinen maanpuolustus tulee täyttämään aukot alueellisesti ja toiminnallisesti, Häkämies sanoo.

– Aktiivireservistä poistuneille tulee sitä kautta tarjoutumaan mielekäs tehtävä ja urakehitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolella.

Kodinturvajoukot ovat eri tyyppisinä käytössä niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Häkämiehen mukaan varsinkin Ruotsista voitaisiin hakea mallia meillekin.

– Näen kodinturvajoukot suuntana, joka tarjoaa vapaaehtoiselle maanpuolustukselle kehittämismahdollisuuksia niin organisaatioille kuin yksilöille koulutuksen ja tehtävien vaativuuden kautta.

Kehitystä tähän suuntaan ei kuitenkaan tapahdu vuodessa tai kahdessa. Häkämiehen mielestä kodinturvajoukkoja olisi aikaa pohtia ensi vaalikaudella, samoin niistä käytettävää nimeä.

Nykyisin aktiivinen reserviläinen voi hakeutua esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alueellisiin koulutus- ja tukiyksiköihin, joissa on tarjolla erilaisia tehtäviä sitoumuksen tehneille reserviläisille.

Ruotsin ratkaisulla ei vaikutusta

Suomen puolustusratkaisu perustuu vastaisuudessakin yleiselle asevelvollisuudelle. Tästä lähtökohdasta on työskennellyt myös ns. Siilasmaan selvitysryhmä, jonka loppuraportti julkaistaan syyskuun lopulla.

Häkämies uskoo, että valtaosa raportin esityksistä siirtyy seuraavalle vaalikaudelle pohdittavaksi yhtä aikaa puolustusvoimien edessä olevan rakennemuutoksen kanssa. Hyviin, välittömästi toimeenpantaviin esityksiin voidaan tarttua nopeamminkin.

– Olen ollut tiiviisti vuoropuhelussa Risto Siilasmaan ja työryhmän kanssa. Se on mielenkiintoinen ryhmä ja siihen on panostettu. Odotan positiivisella oletusarvolla heidän esityksiään.

Ruotsin päätöksellä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ei Häkämiehen mukaan ole minkäänlaista vaikutusta Suomeen.

– Taustat ja lähtökohtamme ovat toisentyyppiset. Ruotsi on linjannut kansainväliset tehtävät prioriteetikseen, ja alueellinen maanpuolustus on ajettu alas. Siihen nähden päätös ei ollut yllätys.

Häkämies seuraa mielenkiinnolla, saako Ruotsi vastaisuudessa rekrytoitua tarpeeksi henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin. Vaikeuksia on ollut Suomessakin, vaikka valtaosa lähtijöistä on reserviläisiä.

Asevelvollisuus yhä peruspilari

tiistai, syyskuu 7th, 2010
Suomi tuskin seuraa pian Ruotsin esimerkkiä ja luopuu yleisestä asevelvollisuudesta. Aihe ei saa olla tabu, vaan siitäkin on keskusteltava ennakkoluulottomasti.Yleinen asevelvollisuus pohjaa Suomen geopoliittiseen asemaan ja vankkaan maanpuolustustahtoon. Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen peruspilari. Asevelvollisuus pelasti Suomen viime sodissa. 80 prosenttia suomalaismiehistä suorittaa yhä 6-12 kuukauden mittaisen asepalveluksen.

Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomella on poikkeuksellisen vahvat reserviläisjoukot. Myös naiset voivat halutessaan käydä armeijan. Laaja miesten ja naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö on myös Suomelle leimallista. Sotilaallisen toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuminen, samoin kuin eurooppalaisten armeijoiden ammattilaistuminen ovat herättäneet meilläkin keskustelun yleisen asevelvollisuuden tarpeesta.

Poliittinen keskustelu asevelvollisuudesta on aktivoitunut sen jälkeen kun Ruotsi päätti kesällä luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä 50 000 sotilaan palkka-armeijaan. Mielipidemittauksissa ruotsalaiset eivät ole olleet halukkaita luopumaan asevelvollisuudesta. Oppositio onkin luvannut palata vielä päätökseen. Ruotsissa käydään tässä kuussa parlamenttivaalit.

Vihreät esitti ensimmäisenä suomalaispuolueena tällä viikolla luopumista yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtymistä ammattiarmeijaan. Turvallisuuspolitiikan kansainväliset muutokset näkyvät vain hitaasti Suomen sotilaspoliittisissa ratkaisuissa. EU-jäsenyys oli pitkälti turvallisuuspoliittinen ratkaisu, mutta Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan empien. Venäjää ei tällä hetkellä koeta sotilaspoliittiseksi uhkaksi.

Yleinen asevelvollisuus on suomalaiskansallinen puolustusratkaisu ja tavoitteena on koko maan puolustaminen. Puolustusvoimien piirissä on arvioitu yleisen asevelvollisuuden takaavan ammattiarmeijaa laadukkaammat joukot, sillä armeija saa käyttöönsä myös reserviläisten osaamisen ja ammattitaidon. Puolustusvoimien menot ovat eurooppalaisessa vertailussa pienemmät nimenomaan yleisen asevelvollisuuden ansiosta.

Toisaalta asevelvollisuuden suorittaminen hidastaa nuorten miesten pääsyä opiskelemaan, eikä siten sovi pyrkimykseen pidentää kansalaisten työuria. Armeijakoulutuksen sisällöstä on myös puhuttu paljon. On kyseenalaistettu, tarvitaanko näin laajamittaista nuorten miesten kuntokoulua. On esitetty ajatuksia myös siviili- ja sotilaspalveluksen osittaisesta yhdistämisestä.

Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa laajan reservin. Ikäluokkien pienenemisen myötä myös reservi pienenee ja haastaa nykydoktriinin. Mahdollinen Nato-jäsenyys tai EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen suosivat ammattilaisuuden lisäämistä, mutta eivät sulje välttämättä pois yleistä asevelvollisuutta.

Joka tapauksessa on hyvä, että puolitabun asemaan nostetusta yleisestä asevelvollisuudesta keskustellaan ennakkoluulottomasti. Keskustelun voi ennakoida vain kiihtyvän lähivuosina. Sen kannattajat saattavat ajan myötä joutua puolustuskannalle.

Kaleva
paakirjoitus@kaleva.fi

RKP: Kutsunnat pakollisiksi myös naisille

lauantai, huhtikuu 10th, 2010

RKP:n mielestä asepalvelun kutsunnat voitaisiin laajentaa myös koskemaan naisia.

Jotta maanpuolustuksen reservi olisi tarpeeksi suuri, kaikkien kutsunnan saaneiden olisi suoritettava asevelvollisuus. Nyt vain 80 % kutsunnan saaneista suorittavat asepalveluksen. Tämä tarkoittaa että maamme puolustuskyky ja kriisinhallintakyky heikkenee liikaa, sanoo RKP:n varapuheenjohtaja Anna Bertills.

Maamme kriisinhallintakyvyn takia olisi hyvä että kaikki miehet ja naiset saisivat kutsunnan. Tämä lisäisi toivottavasti asepalveluksen suorittavien naisten määrän. Naisten asepalvelus pitää kuitenkin säilyttää vapaaehtoisena, toteaa Bertills.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen asettama ja Risto Siilasmaan johtama selvitysryhmä pohtii parhaillaan yleisen asevelvollisuuden uudistamista. RKP:n puoluekokous päätti viime kesänä kannastaan kutsunnoista ja naisten asepalveluksen vapaaehtoisuudesta.
RKP